Muuntogeenisten organismien tuottamiseen tähtäävästä tutkimusalasta käytetään yleisnimitystä geeniteknologia. Sen perustana ovat laboratoriomenetelmät, joiden avulla voidaan muuttaa kohteeksi valittujen organismien perintöaineksen koostumusta. Geeniteknologia on osa biotekniikkaa, joka viittaa yleisnimenä kaikenlaiseen eliöiden elintoimintojen, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen hyödyntämiseen perustuvaan tekniikkaan.

Ihmisen intresseihin on kuulunut viljelykasvien jalostaminen jo vuosituhansien ajan. Geenitekniikka toimii yhtenä keinona uusien ominaisuuksien aikaan saamisessa kasveihin. Esimerkiksi USA:ssa muuntogeeniset viljelykasvit ovat yleisiä, mutta Euroopassa on kuitenkin suhtauduttu varauksella ja mahdollisia riskejä pohditaan laajasti.

Myös eläimiä voidaan jalostaa geenitekniikan avulla, jolloin pyritään vaikuttamaan esimerkiksi eläimen kokoon ja kasvunopeuteen. Geenitekniikan hyödyntäminen eläinten suhteen ei ole vielä laajamittaista ja tulevaisuus näyttää millaisia sovelluksia kehitetään tai hyväksytään käytettäviksi.

Ruuantuotannossa hyödynnetään erilaisia biotekniikoita, joihin myös geenitekniikka osaltaan kuuluu. Mitä se tarkoittaa? Mihin geenitekniikalla ruuantuotannossa pyritään? Entä turvallisuus?

Geenitekniikan avulla tuotetaan tehokkaita lääkkeitä, joiden kirjo on koko ajan kasvamassa. Tutkimus mahdollistaa tulevaisuudessa entistä täsmällisemmän lääkityksen, mutta onko keinoissa keskustelemista.

Puihin kohdistuvia geeninsiirtotutkimuksia on tehty 1980-luvun lopulta lähtien. Käytännön sovellukset ovat kuitenkin antaneet odottaa itseään ja tehtyä työtä kuvataan lähinnä perustutkimukseksi. Suomessa metsäpuilla tehdyt kokeet ovat kuitenkin aiheuttaneet voimakkaita reaktioita, mikä kertoo asian tärkeydestä suomalaisille.

Prosessiteollisuudessa käytetään muuntogeenisiä organismeja tiettyjen kemikaalien tuottamiseen siten, että organismeja ei sisälly lopputuotteeseen. Organismit pidetään täysin eristettynä prosessin ulkopuolisesta ympäristöstä; vai liittyykö asiaan sittenkin riskejä?

Geenitekniikka tuntuu elimellisesti liittyvän ihmiskunnan suuriin kohtalonkysymyksiin. Puolustajat näkevät geenitekniikan tarjoavan mahdollisuuksia ratkaista monia ihmiskunnan edessä olevia suuria haasteita, kun taas vastustajat näkevät päinvastoin geenimuuntelun tuottavan uusia uhkia ja vääristävän ihmiskuttuurin suhdetta luonnolliseen perustaansa.

Geenitekniikkaa valvotaan Suomessa geenitekniikkalain ja -asetuksen perusteella. Lain ja asetuksen sisältöä on kehitetty sopusoinnussa vastaavien EU-direktiivien kanssa. Viimeksi Suomen lakia uudistettiin syyskuussa 2004 vastaamaan EU-direktiivin 2001/18/EY säädöksiä.