Aloita uusi keskustelu
GMO ja luomu
Kuluttajien mahdollisuutta valita ostamansa ruuan tuotantotapa tulee kunnioittaa. Juuri tämän vuoksi on perusteltua vaatia selvät merkinnät GMOn käytöstä kuluttajien hankkimien tuotteiden tietoihin.
GM-viljelyn puoltajilla, varsinkin alan teollisuuden edustajilla, on ollut tähän kuluttajan oikeuteen nähden varsin ongelmallinen perustelu GM-viljelyn sallimiseksi: GM-tuotteita ei kuulemma pystytä pitämään erillään GM-vapaista tuotteista vaan sekoittumista tapahtuu väistämättä ja sen vuoksi GM-tuotteet pitäisi sallia - onpa jossakin menty niin pitkälle, että GM-vapauden käyttäminen markkinoinnissa on kielletty.
Tästä perustelusta seuraa se, että sen jälkeen kun lainsäädännölliset esteet on poistettu GM-tuotteiden viljelyltä, ei käytännössä kuluttajille jää enää GM-vapaata vaihtoehtoa. Tämä johtuu siitä, että jalostava teollisuus tuohon em. perusteluun vedoten ei tuota enää GM-vapaita tuotteita. Tästä saatiin jo viime kesänä rehuteollisuuden osalta ensimmäiset merkit kun erään rehualan yrityksen edustaja esitti, että näiden yritysten pitäisi yhdessä sopia siitä, että ryhtyvät käyttämään GM-soijaa. Tällä päätöksellä jo käytännössä koko kotieläintuotanto siirtyisi GM-tuotannon piiriin, eikä kuluttajalle jäisi muuta vaihtoehtoa.
Luomun asema saattaisi tässä tilanteessa vahvistua, mutta se vaatisi kovaa ponnistelua juuri tuon jalostavan portaan suhteen, käytännössä pitäisi löytyä pelkästään luomuun ja GM-vapaaseen tuotantoon erikoistunut tuotantoketju. Käytännössä vaikka GM-tuotteiden salliminen varmasti lisäisi luomun kysyntää, voisi olla todella vaikeaa vastata tuohon kysyntään.
Yksi ongelman aiheuttaja on se, että GM-viljelyä ollaan tuomassa käytäntöön "tavanomaisena" tuotantona, vaikka kaiken järjen mukaan juuri sen tuotantomuodon pitäisi olla samalla tapaa erikoisviljelyä kuin luomunkin. Tuosta rinnastuksesta tavanomaiseen tuotantoon seuraa se, että luomuviljelijät joutuvat yksin vastaamaan ympäristön GM-viljelystä aiheutuvista lisäkuluista suojavyöhykkeiden ja sadon erilliskäsittelyn muodossa. Jos GM-viljely olisi erikoisviljelyn statuksella ja erikseen määrätyillä säännöillä, niin sille voitaisiin määrätä velvollisuus huolehtia mm. suojaetäisyyksistä tavanomaiseen ja luomuviljelyyn.
Nythän tilanne on se, että naapuruston GM-viljely saattaa johtaa luomuviljelyn loppumiseen mahdottomana.
Kun tästä asiasta käydään keskustelua ja mahdollisia säädöksiä valmistellaan, on otettava aidosti huomioon nämä seikat, ei kuluttajan kannalta ole mitään merkitystä suojaavilla lakipykälillä jos käytännössä jalostavalle portaalle ei määrätä velvoitetta huolehtia GM-vapaan vaihtoehdon olemassaolosta.
Kuluttajan valintaoikeuden perusteella GM-viljelykin voidaan sallia, mutta vain erikoisviljelyn statuksella ja velvoitteella vastata "saastumisriskin" aiheuttamista kuluista täysimääräisesti
Vastaa
Uuden viestin kirjoittaminen?
Tässä sivustossa on nyt jotain hämärää, tämä keskustelujärjestelmän rakenne on outo, jos jossakin noista ylävalikon kohdista on keskustelun avannut, niin sen jälkeen sillä alueella ei pysty kirjoittamaan muuta kuin vastaamalla?
Ja äsken kirjoittamani viesti näkyy jonkun testitunnuksen alla ja sähköpostiosoitteella?
Olisiko syytä hieman selkiyttää tätä?
Vastaa
Valinnanvapaudesta
Kuluttajien valinnan vapaus on todellakin turhaa puhetta. GM-tuotteita ei ole mahdollista ostaa.
Kukaan ei myöskään ole kertonut kuluttajille, mitä maksaa pitää yllä valinnanvapautta. Eräät mielipidetutkimukset osoittavat, että kuluttajat ovat valmiita ostamaan myös GM-tuotteita, jos ne ovat muita halvempia. Eli hinta ratkaisee.
Toinen asia on sitten se sekasotku, joka on saatu aikaan rakentamalla poliittisille päätöksille mittava valvontajärjestelmä Euroopaan, joka tulee käytännössä olemaa mahdoton toteuttaa. Veronmaksaja maksaa jälleen aika kovan hinnan "valinnanvapaudestaan".
Mitä tulee "saastumisriskiin", toimii se myös toisinpäin. Kukaan ei ajattelekkaan korvata GM-viljelijän menetyksiä, kun viereiseltä luomupellolta tulee "kontaminaatio", joka tuottaa heikkolaatuisempaa satoa. Tilanne voi olla merkitykseltään suuri, jos tulevaisuudessa ryhdytään laajamittaisesti käyttämään kasveja erilaisten kaupalisesti arvokkaiden lääkemolekyylien tuottajina.
Eiköhän eurooppalaisen tason säätelyn lähtökohta ole, että aina uuden viljelymenetelmän aluelle tuova taho on vastuussa ongelmista ja kustannuksista. Se toimii myös toisinpäin.
Yleisesti pidän kuitenkin jyrkkää vastakkainasettelua luomu vs. GMO epätoivottavana. Jos esim. todella oltaisiin kiinnostuneita tehokkaimmasta tavasta säästää ympäristöä, eiköhän GM-teknologioiden ja luomun parhaiden käytäntöjen yhdistämisestä olisi saatavissa suurin hyöty. Mutta tämä on tietysti aivan kerettiläinen ajatus luomuväelle, jotka pelkäävät bisneksensä kärsivän!?
Vastaa
Valinnanvapaudesta
Juhani kirjoitti: ” Jos esim. todella oltaisiin kiinnostuneita tehokkaimmasta tavasta säästää ympäristöä, eiköhän GM-teknologioiden ja luomun parhaiden käytäntöjen yhdistämisestä olisi saatavissa suurin hyöty.”
No ei mielestäni ihan noinkaan. Ei tule mieleen sellaista luomun tuomaa uutta toimintatapaa, joka olisi tuonut ympäristöllistä etua. Siis jos ajatellaan satokiloa kohden. Luomussahan tarvitaan kaksinkertainen peltomäärä, ja jatkossa kolminkertainen, kun pellot köyhtyvät ravinteista! (sadon määristä on vaikea saada ihan tarkkaa selkoa tosin: http://matti.tuottavamaa.org/satotutk.htm .
KULUTTAJAN VALINNAN VAPAUDESTA
Kuluttajan valintaoikeutta loukkaavat vaillinaiset merkinnät: luomutuotteita myydään niin pienillä merkinnöillä, samalla hyllyllä tavanomaisten seassa. Pakkaus on usein hyvin samanäköinen ja –kokoinen, mutta sisällä enemmän (luomu)ilmaa, ja vähemmän itse tavaraa. Esim hiutalepakkauksissa on usein näin.
Luomua tulemme tahtomattamme tukeneeksi siinäkin, että ostamme luomua sekoitettuna tavanomaiseen (maito, vilja). Luomu kun ei oikein mene kaupaksi muuten.
Ajatteleva veronmaksaja ei halua maksutaakkaansa enää lisätä, vaan ostaisi mieluummin järkevän tehokkaasti ja tuottavasti tuotettuja elintarvikkeita. Siksi tulisi luomutuotteelta vaatia selvemmät merkinnät. Ja vielä isolla teksti: ”Tämän tuotteen tuottamiseen on tarvittu peltoalaa ja konetyötä sekä verorahaa huomattavasti tavallista enemmän. Myös ravinnepäästöt ja eroosio ovat todennäköisesti suuremmat.”
Matti
Matti Pekkarinen
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa- Turvattu Luonto ry
http://tuottavamaa.org
http://matti.tuottavamaa.org
ks myös http://violetit.tripod.com
Vastaa
Valinnanvapaudesta
"Ei tule mieleen sellaista luomun tuomaa uutta toimintatapaa, joka olisi tuonut ympäristöllistä etua."
Kyselepä esimerkiksi Münchenin paikallisviranomaisilta. München on yksi saksalaispaikkakunnista, jossa viranomaiset säästivät huomattavasti vedenpuhdistuskuluissa luomuun siirtymisen ansiosta.
Syykin on selvä: Luomutuotannossa ei käytetä ympäristömyrkkyjä, joten niitä ei tarvitse puhdistaa pohjavesistä luomutuotantoalueella.
GM-viljojen sadot taas ovat amerikkalaistutkimuksissa osoittautuneet 4-11 prosenttia pienemmiksi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Hyvin vaikeaa nähdä siinäkään merkittäviä käytännön etuja. Surkeampikin luomutuotanto hakkaa tuon helposti. :)
Vastaa
Valinnanvapaudesta
"Kuluttajien valinnan vapaus on todellakin turhaa puhetta. GM-tuotteita ei ole mahdollista ostaa."
Lienee ihan hyvä sillain. USA:ssa tilanne on aika lailla toinen. Siellä kuluttajilla ei ole pakkausmerkintöjen puuttumisesta johtuen mahdollista valita syökö gmo:ta vai ei.
Mieluummin näin päin.
Vastaa
Valinnanvapaudesta
Mielenkiintoinen ajatus tuo luomun ja GM-tekniikan yhdistäminen. Itse ainakin ostaisin luomuviljeltyjä GMO-vihanneksia. On helppo kuvitella, että monista tekniikoista (patogeeni- ja tuholaisresistenssit) olisi hyötyä luomuviljelijälle. Samalla vähennettäisiin ympäristön rehevöitymistaakkaa.
Vastaa
Valinnanvapaudesta
Niinpä: Sadon määrän nostaminen vähentää ravinnepäästöjä. Näitä keinoja ovat lannoitus, kasvinsuojelu ja kasvinjalostus.
Mutta miten tuo luomu liittyy asiaan, on kyllä outoa!
Matti
Vastaa
GMO + luomu
No, tuo luomu liittyy sellaiseen periaatteelliseen ideaan joka minulla on, että mitä spesifisempiä ja paremmin menestyviä viljelykasveja voidaan laboratoriossa tuottaa, sitä vähemmän tarvittaisiin pellolla kemiallista kasvinsuojelua ja lannoitusta, jolloin ympäristö kuormittuisi vähemmän. Tietysti tällöin "luomun" määritelmää tulisi sen verran muuttaa, että GMO-kasveja voisi käyttää. Tosin joudutaanhan Bt-puuvillaakin vielä ruiskuttamaan, vaikkakin vähemmän. Ehkä näin tehokkaita GM-kasveja (=jotka eivät tarvitse mitään kemiallisia apuaineita viljelyssä kuitenkin tuottaen tyydyttäviä satoja) ei ole vielä pariin vuosikymmeneen?
Vastaa
Valinnanvapaudesta
"viereiseltä luomupellolta tulee "kontaminaatio", joka tuottaa heikkolaatuisempaa satoa."
Missään ei ole osoitettu luomun olevan jotenkin heikompilaatuista kuin tavallisen viljan (tai gm:n) sen puoleen.
Dennis Avery nyt tietenkin on esittänyt sen suuntaisia MIELIPITEITÄ mutta kuinka ollakaan Avery on työskennellyt Hudson Instituutissa. Biotekniikkayhtiöistä esimerkiksi Monsanto ja AgrEvo rahoittavat Hudson Instituuttia.
Vastaa
Valinnanvapaudesta
Juhanilla vähän tuo logiikkapuoli viiraa oheisessa kirjoituksessa. Tekstinsä alkumetreillä hän valittelee kuluttajien valinnanvapauden puutetta ja joitain rivejä myöhemmin sitä, että valvontajärjestelmä on mahdoton toteuttaa.
Ilman kunnollista valvontajärjestelmää ei tietenkään voida puhua mistään valinnanvapauksista.
Vastaa
Valinnanvapaudesta
"Jos esim. todella oltaisiin kiinnostuneita tehokkaimmasta tavasta säästää ympäristöä, eiköhän GM-teknologioiden ja luomun parhaiden käytäntöjen yhdistämisestä olisi saatavissa suurin hyöty."
Ja mitäköhän ovat "GM-teknologian parhaat käytännöt". Tähän saakka sieltä on tullut vain tyhjiä lupauksia maailman nälänhädän lopettamisesta, lisää ympäristömyrkkyjä maaperään samalla kun puhutaan noiden myrkkyjen vähentämisestä ja oikeustaisteluja geenivapaiden tuotteiden markkinoijille, kun monsantot eivät tykkää kyseisestä markkinoinnista.
Kyseinen markkinointihan voisi tuoda (Herra paratkoon!) kuluttajille sen vapauden valita, syövätkö gm-tuotteita vai eivät.
Meno ei siis ole siellä oikein vakuuttavaa.
Vastaa
GMO ja luomu
"GM-viljelyn puoltajilla, varsinkin alan teollisuuden edustajilla, on ollut tähän kuluttajan oikeuteen nähden varsin ongelmallinen perustelu GM-viljelyn sallimiseksi: GM-tuotteita ei kuulemma pystytä pitämään erillään GM-vapaista tuotteista vaan sekoittumista tapahtuu väistämättä ja sen vuoksi GM-tuotteet pitäisi sallia - onpa jossakin menty niin pitkälle, että GM-vapauden käyttäminen markkinoinnissa on kielletty."
Mikä -ironista kyllä- tarkemmin tarkasteltuna vie pohjan gm:n turvallisuusväitteiltä.
Vastaa
Miksi ei gm-kasveja?
Pituudeltaan vaikuttava teksti, jossa kierrätetään antiGMO -ryhmän perusväittämiä höystettynä lukuisilla irrallisilla ja asiaan kuulumattomilla väittämillä. Tarkempi katsaus viitteiden perään kertoo aika paljon.
Ensinnäkin, kirjoittaja - kääntäjältä olisi toivonut sen verran huolellisuutta, että edes viitteiden numerointi olisi kohdallaan. Näin ei nyt ole, mikä entisestään hankaloittaa väitteiden tarkastamista.
Alkuperäisen tekstin viiteluettelossa on vaikuttava määrä viitteitä, joista ehkä noin 130 liittyy GMOihin. Näistä kolmasosa on surullisen kuuluisan Tri Mae-Wan Hon tai hänen organisaationsa julkaisemia kirjoituksia vailla tieteellisiltä julkaisuilta vaadittavaa ennakkotarkastusta. Muita lainattuja kirjoittajia on näissä piireissä tunnettu tri Puztai. Tri Puztai sai mainetta julkaistuaan paikkansa pitämättömiä väittämiä perustuen ennakkotuloksiin kokeista, joita kukaan ei ole sittemmin pystynyt toistamaan (mikä ei ole ihme,koska kokeet oli suunniteltu aivan toiseen tarkoitukseen).
Loppujen viitteiden joukosta löytyy artikkeleita, joita ei ole koskaan julkaistu (esim. viite 32, Friesen at al, "in press") ja joukko biolääketieteen julkaisuja, joilla ei ole mitään tekemistä agrobioteknologian kanssa.
Eli ei oikein vakuuta! Sääli, sillä toivoisi perusteltua keskustelua agrobioteknologian suunnasta ja kysymyksistä, joihin piitäisi panostaa. Tämä kirjoitelma palvelee vain kansalaisten harhauttamista.
Vastaa
Miksi ei gm-kasveja?
Varsin yleinen tapa torjua GMOta vastaan suunnattua kritiikkiä tuntuu olevan mielipiteiden mitätöinti sillä, että vastaavia mielipiteitä on esittänyt joku tutkija, jolla ei ehkä ole oikeita oppiarvoja tai tieteellistä taustaorganisaatioita. Tällä perusteella saadaan kritiikin esittäjä leimattua huuhaa-tutkijaksi ja kaikki samoja ajatuksia jakavat hörhöiksi ekohaihattelijoiksi.
Kannattaa kuitenkin muistaa muutama asia GMO-tutkimuksesta:
1. Tutkimus on todella kallista, ja sen rahoittajina pääasiassa alan teollisuus, jolla on valtaisat kasvuodotukset näiden uusien tekniikoiden saralla, eikä vähiten siksi että mm. USAn patenttilainsäädäntö mahdollistaa näiden innovaatioiden suojaamisen.
2. Koska rahoittajina toimii alalla taloudellisin intressein toimivat tahot, ei kehitystyö suinkaan kohdistu pyyteettömiin tavoitteisiin - tärkeimmät tavoitteet kaupallisessa kasvijalostuksessa on viime aikoina olleet mm. samaan konserniin kuuluvia herbisidejä kestävät lajikkeet ja lisääntymiskyvyttömyyden aiheuttavat geenimuunnokset kauppasiemenessä. Kyllä, on geenimuuntelulla tietysti mahdollista parantaa kasvien kuivuudenkestoa, parantaa satotasoa pienillä lannoitustasoilla ja kenties kilpailukykyä rikkakasveja ja hyönteisiä vastaan, ihan samoin kuin perinteiselläkin menetelmillä, mutta ketä näistä toimijoista se kiinnostaa? Siementavaran tuotot itsessään jalostajalle on pienet verrattuna saman yrityksen herbisidintuotannon tuottoihin kun jalostetaankin lajike joka kestää niitä hyvin, tai lannoitetuotannon tuotot kun jalostetaan lajike joka vaatii ja kestää voimakkaan lannoituksen.
3. Tutkimus keskittyy aina vain rajattuun osaan tutkittavan kohteen vaikutusaluetta. Nykyisillä tutkimusmetodeilla ei koskaan pystytä ennakoimaan näiden organismien vaikutuksia luontoon laajassa mittakaavassa. Tutkimusohjelmien rajatuissa olosuhteissa on helppo toteuttaa esimerkiksi täydellinen rikka- tai hyönteistorjunta tehokkaita herbisidejä kestäviltä lajikekoeruuduilta ja saadaan hyvä 100% tulos. Käytännön elämässä tällaisiin tuloksiin ei päästä.
4. Ihmislajilla on luontainen halu kontrolloida kaikkea täydellisesti. Tämä on voimakkaassa ristiriidassa siihen kuinka luonto toimii. Halutaan puhtaita monokulttuurisia kasvustoja, täysin tautivapaita lajikkeita, täydellisia torjuntatuloksia. Tutkimuskentillä näihin päästäänkin, ja niistä saadaan hyviä tuloksia jotka sitten tutkimusraporteissa laajennetaan yleiseksi totuudeksi.
Historiallisen tarkastelun valossa nähdään kuitenkin mihin tuo harhaluulo asioiden täydellisestä hallinnasta johtaa. Luonto pyrkii itsessään monimuotoisuuteen ja sillä on siihen keinonsa: tuo samainen geenimuuntelu, jota ihminen kuvittelee hallitsevansa. Se tapahtuu satunnaisesti ja ihmisen silmin tehottomasti, mutta kun sitä tapahtuu kaikkialla, niin ihmisen nopealla ja tehokkaalla täsmäjalostuksella johonkin ekologiseen lokeroon kehittämä ylivoimaisen kilpailukykyinen lajike löytää varsin nopeasti kilpailijan. Esimerkiksi nykyiset geenimuuntelun avulla glyfosaattia hyvin kestävät lajikkeet laajasti viljeltynä jalostavat tehokkaasti ihan normaalin luontaisen geneettisen muuntelun ja glyfosaattiruiskutuksen aiheuttaman lähes täydellisen valinnan avulla nopeasti rikkalajiston joka kestää glyfosaattia - mitäs sitten keksitään? Ilmeisesti tehokkaampi ja kalliimpi torjunta-aine ja sille kestävä lajike.
Tämä kuviohan ei ole tutkijoillekaan mikään uusi asia, sama yhteys on jo todettu mm. antibioottien ja sen resistenssin välillä.
5. Tutkijatkin ovat ihmisiä. GM-tutkimuksen piiriin hakeutuneet ovat lähtöjään kiinnostuneita asiasta ja kun tutkimuksen rahoittajat ovat alalla taloudellisin intressein toimivia yrityksiä, on riski tutkimusasetannan ja tulosten tulkinnan värittymisestä sopivaan suuntaan ilmeinen.
En minä suoraan syytä tarkoituksellisesta tulostan vääristelystä, mutta se nyt on vain inhimillistä, että noista lähtökohdista kriittisten tulosten näkeminen voi olla vaikeaa. Ja kyllähän se on jo monella muulla tutkimusalalla nähty mihin runsaan yksityisen rahoituksen olemassaolo johtaa
En minä lähtökohtaisesti ole GMOta vastaan sinänsä, sillä olisi hyviä ja jalojakin tavoitteita saavutettavissa, mutta sinisilmäinen ei saisi tässäkään olla - nykyinen maailmanmalli kun on sellainen, että pyyteetöntä hyvää ei kukaan tarjoa.
Vastaa
Lähdekritiikki
Kritiikkini artikkelia "Miksi ei gm-kasveja?" kohtaan lähtee siitä, että artikkeli pyrkii esittämään tieteellisiä tutkimustuloksia ja perusteluita gm-organismien vaaroista. Jos näin halutaan tehdä, on silloin myös esitettävä tieteellisiä tutkimustuloksia. Jos esitetään uskomuksia ja mielipiteitä, se on ihan ok, mutta silloin on puhuttava myös uskomuksista ja mielipiteistä. Ko. artikkeli ei näin tee, ja silloin loppuvaikutelma minulle on valitettavasti, että kirjoittajat ovat "huuhaa-tutkijoita".
Kannattaa ymmärtää muutama asia GMO-tutkimuksesta:
1. Tutkimus on kallista. Jotta sitä kannattaa tehdä ja ottaa alan t&k-toimintaan liittyvä suuri riski, on vastavuoroisesti oltava luvassa suuret kasvuodotukset. Muuten ei tällaista tutkimusta kukaan tee, en minä ainakaan tekisi omilla rahoilla. Patenttijärjestelmä ja sen mahdollistama innovaatioiden suojaaminen, mutta samalla innovaatioiden julkistaminen on toinen välttämätön järjestelmän osa. Ilman sitä ei kukaan tuotekehitystä tekisi, en minä ainakaan.
Eri asia voisi olla suurempi julkisen, siis verorahoilla tehtävän tutkimuksen lisääminen, jolloin kohteeksi saataisiin enemmän esim. kehitysmaiden tarpeista lähteviä hankkeita. Tämä ei kuitenkaan eurooppalaisessa ilmapiirissä ole kovin realistinen ajatus. Eurooppa on valintansa tehnyt, ja tutkimustoiminta ja sen mukana saavutettavissa oleva kilpailukyky ja hyödyt viljelijöille, kuluttajille ja teollisuudelle menevät muihin maihin.
2. GMO-keskusteluun sisällytetään jostain syystä aina markkinatalouden ja globalisaation nurjat puolet, ikään kuin bioteknologia olisi jotenkin muita suurempi mörkö. Talousjärjestelmässäme on ongelmakohtia, mutta ne kyllä koskevat kaikkia aloja. On täysin hedelmätöntä syyllistää niistä bioteknologiaa yksin.
Teollisuuden intresseissä on asiakkaansa tyytyväisyys ja hyöty. Kun asiakas on tyytyväinnen, saattaa hän ostaa saman yhtiön siemeniä ym. ehkä jopa toisenkin kerran. Kukaan ei pysty pakottamaan maanviljelijöitä ostamaan siemeniä, jotka ovat heille epäedullisia. Joten kyllä käsittääkseni asiakkaiden ongelmat, vaikkapa vastustuskyky hyönteisiä vastaan, on mitä suuremmassa määrin teollisuuden tuotekehitystoiminnan intressissä.
3. Huomiosi tutkimusmetodien puutteista on käsittääkseni aivan oikea. Mutta se kyllä koskee kaikkia muitakin teknologisia aloja ja ratkaisuja. Perinteinen kasvinjalostus mukaan lukien. Eli kyse on hyväksyttävästä riskistä vs. saavutettavissa oleva hyöty. Bioteknologisiin sovelluksiin liittyvä riskinarviointi on aivan toisella tasolla kuin esim. perinteisen kasvinjalostuksen tuloksiin liittyvä arviointi. GMOjen valvontajajärjestelmän läpäisseet tuotteet ja lajikkeet ovat vähintään yhtä turvallisia, jopa turvallisempia kuin uudet perinteisin menetelmin kehitetyt ja valmistetut.
4. Keskustelussa voisi pitää luonnon ekosysteemit ja elintarviketuotannon erillään. GMO-keskustelun yksi harhoista on kuvitelma, että perinteinen tai luomutuotanto olisi "luonnon omaa" tuotantoa, "luonnon omia" lajikkeita, jne. Elintarviketuotannolla, perinteisellä, luomulla tai GM-tuotannolla, ei ole mitään tekemistä "luonnon" kanssa. Sitä paitsi geenimuokkaus ja perinteinnen jalostus ovat samaa asiaa, eliöiden perimän muokkaamista. Menetelmät ja tarkkuus ovat erilaiset.
Resistenssin syntyminen torjunta-aineille on yleinen niiden käyttön liittyvä ongelma, mikä käytännössä merkitsee jatkuvaa "kilpavarustelua" rikkakasveja, tuhohyönteisiä, ym. vastaan. Eli jälleen, ilmiö ei ole spesifisti GM-teknologiaan liittyvä ilmiö. Valitettavasti ratkaisuna on usein entistä tehokkaammat myrkyt. Perinteisessä viljelyssä joudutaan käyttämään useita voimakkaita, vaikutuskirjoltaan monesti hyvin kapeita torjunta-aineita. Glyfosaatti on kuitenkin laajakirjoinen, suhteellisen nopeasti luonnosta häviävä ja "mieto" torjunta-aine, joten GM-teknologia on tältä osin johtanut ympäristöystävällisempien aineiden käyttöön, joita tarvitaan keskimäärin entisä vähemmän.
5. Tutkijat ovat ihmisiä, niin kuin me kaikki. On kuitenkin loukkaus akateemisia tutkijoita kohtaan syyttää heitä aina oletusarvoisesti riippuvaisuudesta teollisuudesta. Toivoisi jo esim. ESGEMO-ohjelman tutkijoiden pikkuhiljaa nousevan puolustamaan mainettaann. Ja esimerkkinä voi mainita Euroopan Komission rahoittaman alan tutkimuksen, jossa satojen tutkimusryhmien voimin ja useiden kymmenien, ellei satojen miljoonien eurojen turvin on selvitetty GM-kasveihin liittyviä ongelmia. Ratkaisemattomia ongelmia ei vaan oikein ole löytynyt... mikä on muuten yksi syy siihen, ettei ongelmien selvittämisestä ole satamäärin julkaistuja tutkimuksia (useita kymmeniä kuitenkin jo pelkästäänn esimerkiksi rinnakkaiselosta). Nollatuloksia ei oikein tahdo saada julkaistuiksi, eikä yleistä mielenkiintoa herätetyksi.
Mutta Wejjolla oli hyviä näkemyksiä, joista on mielenkiintoista keskustella!
Vastaa
Erillään luonnosta?
- -lainaus
"4. Keskustelussa voisi pitää luonnon ekosysteemit ja elintarviketuotannon erillään. GMO-keskustelun yksi harhoista on kuvitelma, että perinteinen tai luomutuotanto olisi "luonnon omaa" tuotantoa, "luonnon omia" lajikkeita, jne. Elintarviketuotannolla, perinteisellä, luomulla tai GM-tuotannolla, ei ole mitään tekemistä "luonnon" kanssa"
- -lainaus päättyy
Voi kuinka väärässä voitkaan olla! Viljelijänä joutuu joka hetki olemaan yhtä luonnon kanssa, ja varsinkin luomuviljelijänä. Pellon pientareella on enemmän luonnon monimuotoisuutta ja yhteyttä ympäröivään luontoon kuin ilmeisesti tutkijat pystyvät kuvittelemaankaan. En edes usko, että olet tuon kirjoittanut ihan "aikuisten tosissaan" vaan ilmeisesti tarkoitus oli olla hieman provosoiva.
Luonto ei lopu pellon reunaan eikä pelto pientareeseen. Tervetuloa kesäisen luomupellon reunalle tutustumaan!
Lauseesi veti paksun alleviivauksen väitteelleni tutkijoiden kokemasta kontrolliharhasta omissa eristetyissä tutkimusoloissaan.
- - lainaus
"Perinteisessä viljelyssä joudutaan käyttämään useita voimakkaita, vaikutuskirjoltaan monesti hyvin kapeita torjunta-aineita. Glyfosaatti on kuitenkin laajakirjoinen, suhteellisen nopeasti luonnosta häviävä ja "mieto" torjunta-aine, joten GM-teknologia on tältä osin johtanut ympäristöystävällisempien aineiden käyttöön, joita tarvitaan keskimäärin entisä vähemmän."
- - lainaus päättyy
Lääketieteessä on todettu jo kauan sitten juuri päinvastainen ilmiö resistenssin synnyssä - mitä laajakirjoisempia antibiootteja käytetään, sitä nopeammin syntyy resistenttejä kantoja kyseiselle lääkkeelle. Laajakirjoisen herbisidin avulla saadaan todella tehokas valintajalostus, kun vain pieni osa kyseiselle aineelle vastustuskykyisiä yksilöitä selviää, etenee näiden kasvien geneettinen jalostus todella tehokkaasti. Jos haluttaisiin välttyä tältä pitäisi teho olla 100% ja sitä se ei käytännössä koskaan voi olla.
Sen sijaan perinteisessä viljelyssä käytetyt vain tiettyihin rikkoihin tai tauteihin käytetyt aineet eivät haittaa muuta luonnon monimuotoisuutta samalla tavalla, ja samaan tarkoitukseen käytettävissä olevat useat vaikutustavaltaan erilaiset aineet vielä vähentävät niiden lajikohtaisen resistenssin syntyä.
Ja jos otetaan esimerkiksi glyfosaatinkestävät lajikkeet, niin niiden käyttöönoton myötä juuri glyfosaatin käyttömäärät maailmalla ovat lisääntyneet rajusti.
Vastaa
Lähdekritiikki
"Kukaan ei pysty pakottamaan maanviljelijöitä ostamaan siemeniä, jotka ovat heille epäedullisia."
Ilmeisesti tuo "kukaan" ei sisällä ainakaan Monsantoa. Kyseinen yrityshän parhaillaankin haastaa oikeuteen USA:ssa viljelijöitä, jotka säästävät osan (Monsantolta ostetuista siemenistä kasvatetusta) sadosta siemenviljaksi. Siis säästävät ne sen sijaan, että ostaisivat Monsantolta uudet.
"Joten kyllä käsittääkseni asiakkaiden ongelmat, vaikkapa vastustuskyky hyönteisiä vastaan, on mitä suuremmassa määrin teollisuuden tuotekehitystoiminnan intressissä."
Isompana intressinä on gm-yhtiöiden voittoprosentti. Tämän takiahan esimerkiksi Monsanto on suunnitellut terminaattorisiemeniä, joista kasvavista kasveista tulevat siemenet ovat steriilejä. Terminaattorisiemeniä tietääkseni onneksi ei vielä ole kaupallistettu. Käytännössä ne tarkoittaisivat sitä, että maanviljelijällä ei ole mahdollisuutta säästää sadostaan siemenviljaa. Hänen on ostettava uudet siemenet joka satokaudelle noilta monsantoilta.
Jotenkin gm-vouhotuksessa puhuttaessa kasvien kestävyydestä hyönteisiä vastaan (käytännössä myrkyttämällä niiden solut...pure siitä)unohtuu hyönteisten kestävyys gm-kasvien myrkkyjä vastaan.
Myrkkyruiskutuksissa aina osa tuholaisista selviää ja selviäjät muodostavat superhyönteisten populaation,johon joudutaan käyttämään taas vahvempia myrkkyjä.
Hyödyn myrkkyruiskutuksista keräävät tietenkin gm-yhtiöt, joilla monilla on oma torjunta-ainetuotanto.
Vastaa
Lähdekritiikki
Lajikkeen omistajalla on oikeus jalostamaansa lajikkeeseen. Se voi hinnoitella sen aivan kuinka tahtoo. Lajikkeen käyttäjän on maksettava korvaus lajikkeen omistajalle.
Esim Suomessa Boreal saa korvauksen jokaisesta virallisesti tarkastetusta Saana-ohra kilosta sekä pinta-ala perusteisesti korvauksen, jos viljelijä käyttää säästämäänsä omaa satoa.
Vastaa
Torjunta-aineet
Yleistyksenä voi kai sanoa, että tuholaishyönteiset kehittävät torjunta-aineelle resistenssin noin 10 vuodessa. Ei tässä ole mitään uutta, kyse on jatkuvasta kilpajuoksusta. Glyfosaatti on kuitenkin suhteellisen ympäristöystävällinen, tappaa toki suurin piirtein kaiken vihreän ruiskutettaessa, mutta häviää suht nopeasti ympäristöstä. Spesifimmät myrkyt ovat yleeensä paljon vaarallisempia aineita. Glyfosaatti on jo ajat sitten vapautunut patenttisuojasta, joten sitä voi valmistaa ihan kuka haluaa. Ei se ole Monsanton yksinoikeus, valmistajia on lukuisia esim. Intiassa.
Lukuisat tutkimukset osoittavat, että torjunta-aineiden käyttö on selvästi vähentynyt GM-teknologian ansiosta. Ympäristö, viljelykasvit ja viljelijät voivat paremmin.
Viljelijät sitoutuvat ostaessaan esim. Monsanton siemeniä käytön ehtoihin. Kukaan ei pakota ostamaan monsantojen siemeniä. Kuitenkin viljelijät valitsevat ne yhä useammin, näistä rajoituksista huolimatta. Eli hyödyt ovat rajoitteita suuremmat. Ei tämän nyt niin hirveän vaikea asia pitäisi olla ymmärrettäväksi. Sitä paitsi terminaattorigeenit olisivat mainio keino estää teoreettinen ympäristöön karkaaminen. Haluatteko te oikeasti kantaa ympäristöön leviämisestä huolta vai ette??
Ja mikähän yritys pystyy toimimaan ilman voiton tuottamista... sellaiset "yritykset" kuuluivat johonkin ihan toiseen talousjärjestelmään.
Vastaa
Lähdekritiikki
Kirjoitin tämän jo kertaalleen, mutta ei ilmestynyt sivulle!? No, tässä uudestaan vähän erilaisena, toivottavasti ei nyt sitten tule kahteen kertaan...
Kritiikkini kirjoitusta "Miksi ei gm-kasveja kohtaan" liittyi sen esitystapaan. Mielipiteiden ja uskomusten esiin tuominen on ihan OK, jos samalla tehdään selväksi, että kyse on mielipiteistä ja uskomuksista. Jos halutaan osallistua keskusteluun esittämällä tieteellisiä tutkimustuloksia asian tiimoilta, on esitettävä tutkimustuloksia eikä mielipiteitä ja uskomuksia tieteellisinä tutkimustuloksina. Jos näin toimitaan tarkoituksena vakuuttaa lukijaa, toimitaan väärin ja silloin ainakin minä koen kirjoittajat "huuhaa-tutkijoiksi" ja "hörhöiksi".
Kannattaa ymmärtää muutama asia GMO-tutkimuksesta:
1. Tutkimus on kallista. Lisäksi siihen liittyy suuri epäonnnistumisen riski. Jotta kukaan lähtisi sitä omilla rahoillaan tekemään, on vastavuoroisesti hankkeeseen liityttävä suuret kasvuodotukset. Valitettavasti yritykset eivät muulla tavoin voi toimia. Patenttijärjestelmä on ehdoton edellytys alan innovaatiotoiminnalle. Järjestelmä pyrkii takaamaan keksijätaholle ajanjakson, jonka aikana ko. taholla on mahdollisuus saada investointinsa takaisin ja myös voittoa. LISÄKSI se takaa innovaation julkisuuden, patentithan ovat julkisia ja merkittävä tiedonlähde jatkokehitykselle etenkin soveltavan tutkimuksen alueella.
Toinen rinnakkainen mahdollisuus, jolla ehkä saataisiin tutkimusta suunnattua enemmän matalatuottoisille mutta humanitäärisesti tärkeille ongelma-alueille, esim. kehitysmaiden ongelmiin, olisi laajempi julkinen, siis veronmaksajien rahoilla tehtävä tutkimus, jonka kohteita ei välttämättä jouduta päättämään tuotto-odotusten perusteella. Tämä ei kuitenkaan eurooppalaisessa ilmapiirissä ole kovin realistinen vaihtoehto GM-teknologioiden kohdalla. Eurooppa on valintansa tehnyt, ja tutkimustoiminta on siirtymässä muihin maihin. Valitettavasti samalla luovutetaan kilpailuetu ja viljelijöille, kuluttajille ja yrityksille saavutettavissa oleva hyöty pois. Selkokielellä tämä tarkoittaa mm. työpaikkoja. Lisäksi kuluttajat maksavat tulevaisuudessa huomattavia summia esim. GMOjen valvontajärjestelmien ylläpidosta ja oikeudestaan tehdä valintoja. Tätä ei oikein kukaan ole kuluttajille vielä kertonut. Valinnanvapaus on kuitenkin harhaa, ei kuluttajilla ole tällä hetkellä valinnanvapautta ostaa GM-tuotteita niin halutessaan.
2. GMO-keskustelussa kaadetaan toistuvasti kaikki markkinatalousjärjestelmän ja globalisaation ongelmat bioteknologian niskaan, ikään kuin teknologia olisi niiden aiheuttaja. Tämä on täysin hedelmätöntä, ja johtaa keskustelun väärään suuntaan. Ongelmat ovat yhteisiä kaikille liiketoiminnan osa-alueille.
3. On totta, että tutkimusmenetelmät eivät pysty täysin toistamaan todellista tilannetta. Mutta sama asia koskee kaikkia tutkimustoiminnan alueita, mukaan lukien perinteinen kasvinjalostus. Kyse on siitä, mikä on hyväksyttävä riski vs. saavutettavissa olevat hyödyt. Riskinarviointi perinteisesti jalostettujen viljelylajikkeiden ja elintarvikkeiden osalta on vielä lapsenkengissään GM-tuotteisiin verrattuna. Mikäli GM-tuote läpäisee Eurooppaan rakennetut valvontajärjestelmät ja päästetään markkinoille, on sen turvallisuus osoitettu varmasti perusteeellisemmin kuin minkään uuden perinteisen elintarvikkeen.
4. GM-keskustelussa toistetaan jatkuvasti myyttiä siitä, että perinteinen tai luomuviljely olisi "luonnollista", "luonnon omaa" tai "luonnon ehdoilla" tehtävää ruoantuotantoa. Perinteisellä, luomu- tai GM-viljelyllä ei ole mitään tekemistä luonnon omien ekosysteemien kanssa. Kyse on aina täysin ihmisen ehdoilla ja ihmisen tarkoitusperiä palvelevasta toiminnasta. Nykyiset perinteisessä ja luomuviljelyssä käytettävät lajikkeet ovat täysin ihmisen toiminnan tulosta, toiminnan, joka pyrkii tavalla tai toisella muokkaamaan eliön perimää ihmistä paremmin hyödyttäväksi.
Torjunta-aineiden käyttöön liittyvät ongelmat ovat aina olemassa, kun torjunta-aineita käytetään. Ei tämä asia ole mitenkään GM-teknologiaan yksinomaan liittyvä ilmiö. Perinteisessä viljelyssä joudutaan käyttämään useampia, spesifimpiä ja voimakkaampia aineita tehon saavuttamiseksi. Glyfosaatti on laajavaikutteinen, suhteellisen nopeasti ympäristöstä poistuva aine, joka on viljelijälle ja ympäristölle huomattavasti vaarattomampi aine kuin monet muut torjunta-aineet.
Myös luomuviljelyssä torjutaan rikkakasveja ja tuhohyönteisiiä, mutta sitä väitetään tehtävän "luonnon menetelmillä".
5. Tutkijatkin ovat ihmisiä. Mutta on akateemisia tutkijoita syvästi loukkaavaa, että heidän motiivejaan pidetään toistuvasti ja lähtökohtaisesti suurteollisuudesta riippuvaisina. Eikö olisi jo esim. ESGEMO-tutkijoiden aika puolustaa omaa kunniaansa?
Esim. Eurooopan Komissio on kymmenillä miljoonilla euroilla rahoittanut satojen eurooppalaisten tutkimusryhmien työtä GM-teknologian riskien selvittämiseksi. Tuloksena ei ole ollut satoja julkaisuja, kuten monesti muistetaan huomauttaa, mutta kenties syynä on se, ettei tutkimuksissa ole löydetty ratkaisemattomia ongelmia. Nollatuloksia ei oikein kukaan halua kovin pitkään julkaista, eikä niillä saada herätetyksi yleistä kiinnostusta. Tosin yksin esim. rinnakkaiselosta löytyy kuutisenkymmentä TIETEELLISTÄ tutkimusartikkelia.
Joka tapauksessa Wejjolla oli suhteellisen kiiihkottomia, rakentaviakin mielipiteitä, joista on mielenkiintoista keskustella!
Vastaa
Lähdekritiikki
Mukavaa keskustelua, asiapohjalta vaikka tietopohjassa meillä molemmilla oman alamme ulkopuolelta varmaan paljon opittavaa toisiltamme.
- - lainaus
"Myös luomuviljelyssä torjutaan rikkakasveja ja tuhohyönteisiiä, mutta sitä väitetään tehtävän "luonnon menetelmillä".
- - lainaus päättyy
Oletko luomun tuotantoehtoihin tutustunut? Lauseeseesi sisältyy ikävän tuntuisesti piiloväite jolle ei löydy todellisuudesta pohjaa, mutta saa lukijan miettimään jotta "mitähän tuo tarkoitti...."
Jätetään turha provoilu pois, muuten asiallista jutustelua.
Mutta mahtoi harmittaa kirjoittaa noin pitkä vastine uudestaan, tämän keskusteluryhmän toiminnassa on vieläkin vähän outouksia.
Kannattaa päivittää sivu oman kirjoituksen jälkeen jos sitä ei näy, IEssä F5-näppäimellä.
Vastaa
Joulun viettoon
Juu, oppia ikä kaikki! Mutta nyt on riennettävä jouluvalmisteluihin.
Hyvää joulua kaikille!
Vastaa
Miksi ei gm-kasveja?
"Juhani 21.12 klo 20:00
...
Alkuperäisen tekstin viiteluettelossa on vaikuttava määrä viitteitä, joista ehkä noin 130 liittyy GMOihin. Näistä kolmasosa on surullisen kuuluisan Tri Mae-Wan Hon tai hänen organisaationsa julkaisemia kirjoituksia vailla tieteellisiltä julkaisuilta vaadittavaa ennakkotarkastusta."
Mikä olisi Juhanin mielestä riittävä lähdeviitteiden määrä? Ei kai kyse ole viitteiden lukumäärästä jos punnitaan argumentteja?
Mikä tekee tri Hosta niin surullisen kuuluisan; sekö että hän on esittänyt ankaraa kritiikkiä, joka pohjautuu julkisiin tutkimustuloslähteisiin?
julkaisussa olevat viittaukset Hon kirjoituksiin eivät lähes poikkeuksetta ole hänen tekemien tutkimustensa raportteja vaan review-tyyppisiä tieteellisiä kirjoituksia, joissa hän käy läpi muiden tekemia tutkimuksia. Mielestäni tällaiset viitteet antavat tavallisellekin lukijalla paremman mahdollisuuden tarkistaa argumenttien taustat?
"Muita lainattuja kirjoittajia on näissä piireissä tunnettu tri Puztai. Tri Puztai sai mainetta julkaistuaan paikkansa pitämättömiä väittämiä perustuen ennakkotuloksiin kokeista, joita kukaan ei ole sittemmin pystynyt toistamaan (mikä ei ole ihme,koska kokeet oli suunniteltu aivan toiseen tarkoitukseen)."
Tämä on kyllä totaalista misinformaatiota! Pusztain tutkimusryhmä sai UK:n hallitukselta ison apurahan, jolla se teki tavoitteellista ja tarkan sunniteltua tutkimusta. Tutkimusraportti myös kävi tavallista useamman arvioitsijan läpi ennen julkaisua. Ko. kokeita ei myöskään olla tähän päivään mennessä koetettu toista, tai ainakaan sitä ei ole raportoitu. Yleensä kontroversiaalit tutkimukset toistetaan tiedemaailmassa. Kehotan tutustumaan haukkumaasi tutkijaa puolustavien tiedemiesten sivuihin täällä: http://www.plab.ku.dk/tcbh/Pusztaitcbh.htm
"Loppujen viitteiden joukosta löytyy artikkeleita, joita ei ole koskaan julkaistu (esim. viite 32, Friesen at al, "in press")
Tämäkin kommentti on totaalisen nolla. On aivan luonnollista, että viitteinä on tiukan tieteellisissäkin julkaisuissa julkaisemattomia tutkimuksia, henkilökohtaisia tiedonantoja yms.
"...ja joukko biolääketieteen julkaisuja, joilla ei ole mitään tekemistä agrobioteknologian kanssa."
Kun julkaisussa kritisoidaan geenitekniikkaa tekniikkana, eikö ole aivan luonnollista, että biolääketieteen lähteistä voi löytyä pohjaa argumenteille? Kyllä minusta ainakin.
"Eli ei oikein vakuuta! Sääli, sillä toivoisi perusteltua keskustelua agrobioteknologian suunnasta ja kysymyksistä, joihin piitäisi panostaa. Tämä kirjoitelma palvelee vain kansalaisten harhauttamista."
Juhanin purkaus on valitettavan hedelmätön. Monien mielestä geenitekniikka itsessään on lähtökohtaisesti ongelma. Jos et tunnusta näitä väitteitä mahdollisiksi ja suostu edes keskustelemaan asiasta, ei keskustelulle ole pohjaa.
Keskustelunavauksemme "Miksi ei gm-kasveja?" on kuitenkin vain yksi osa keskustelua.
Voimme toki keskustella siitä mihin pitäisi panostaa. Lyhyesti sanottuna: olisi panostettava laboratorioissa tehtävään perustutkimukseen geenien toiminnasta, merkkigeenien käytöstä tavanomaisessa kasvinjalostuksessa sekä geenitiedon keräämiseen.
Olisi vastoin ennalta varautumisen periaatetta hyväksyä tässä vaiheessa gemojen ympäristöön levittämistä.
Kun perustietämys on vielä haussa, on kaupallistamiseen tähtäävän tutkimuksen tekeminen turhaa; julkisille rahoittajille taloudellisesti riskialtista ja yksityisillä kiinnostus ulkoistaa riskien kustannukset lyhyen ajan voittojen tähden myös yhteiskunnalle riski.
Jatketaanko tästä Juhani?
Vastaa
Miksi ei gm-kasveja?
Toivottavasti kaikilla oli mukava joulu! Ja toivottavasti kukaan ei nyt varmasti ole kärsinyt, kun on syönyt GM-viljalla ruokittuja tanskalaiskinkkuja.
En kritisoi alkuperäisen kirjoituksen lähdemäärää. 130 lähdettä (+ runsaasti luomuun liittyviä) olisi asiallinen määrä katsausartikkelissa, jos ne olisivat todellisia julkaistuja, vertaisarvioinnin läpikäyneitä tutkimuksia. Kiinnitän huomiota siihen, että tri Ho viittaa suurelta osilta omiin kirjoituksiinsa. Tämä EI herätä luottamusta, eikä ole tieteellisen kirjallisuuden tapa.
Olisin kiitollinen, jos Hannes Tuohiniitty voisi vaikka tällä palstalla osoittaa ne tri Hon kirjoitusten taustalla olevat tutkimukset, jotka on julkaistu tieteellisissä, esitarkastusta käyttävissä lehdissä. Tai edes osan niistä. Katsausartikkelissa toistuva viittaaminen toisiin katsausartikkeleihin ei johda lukijaa tiedon lähteelle, ja vaikeuttaa tiedon luotettavuuden arvioimista. Hannes Tuohiniitylle voin kertoa, että tämäkin on vastoin normaalia käytäntöä tieteellisissä julkaisuissa ja katsausartikkeleissa.
Tri Pusztai, pitkälti eläkeiän ylittänyt tutkija, julkaisi ennakotietoja omasta tutkimuksestaan vastoin tutkimuslaitoksensa sääntöjä, jotka hyvän tieteellisen tavan mukaan sallivat tiedottamisen vain tieteellisen arvioinnin läpikäyneistä tuloksista. Lehti, jossa artikkeli lopulta monen vuoden jälkeen julkaistiin, kertoi julkaisemispäätöksen motiivina olleen juuri tuloksia edeltäneen ennakkokohun ja halun antaa lukijoille itselleen mahdollisuuden arvioida työtä. Lehti on sittemmin pahoitellut päätöstään, ja sanoutunut irti artikkelista.
Tieteellisen artikkelin perässä oleva merkintä "in press" tarkoittaa, että ko. artikkeli on läpikäynyt mainitun lehden ennakkotarkastuksen ja se on saanut myöteisen julkaisupäätöksen. Tyypillisesti tästä kuluu, lehdestä riippuen, muutamia kuukausia varsinaiseen julkaisemiseen. Viite Friesen et al "in press" on päivätty (muistaakseni) vuodelle (2001?) 2002, mutta sitä ei ole vieläkään julkaistu. (Toivottavasti tämä oli ainut tällainen tapaus ko. lähdeluettelossa, kävin vain muutaman viitteen tällä tarkkuudella läpi.)
Toki pitää aluetta tarkastella laajasti ja tiedealueet ylittäen silloin, kun selkeä yhteys on olemassa. Mahdollisesti tulevaisuudessa yleistyvän lääkinnällisten molekyylien kasvituoton kritisoiminen ja täysin irrallisesti siihen liitetty biolääketieteellinen artikkeli eräiden ihmishormoonien toimintamekanismeista on joko ymmärtämättömyyttä tai tarkoituksellista lukijan harhaan johtamista. Valitettavasti henkilökohtaisesti epäilen jälkimmäistä motiivia. Tätä tukee geenimuuntelua vastustavien tahojen vuosikausia käyttämä taktiikka, jossa toistetaan kerta toisensa jälkeen samat väitteet ja hatarat tutkimustulokset, joita sitten toista keskustelupuolta vaaditaan jälleen kerran kumoamaan. Ei oikein GM-asia etene. Mikä lienee tarkoituksenakin.
Hannes Tuohiniityn halu keskustella tulevaisuuden painopisteistä on sen sijaan tervetullut. Toivottavasti alan tutkijat ja teollisuuden edustajatkin tähän tarttuvat.
Geenien toimintaa koskevaa perustietoa syntyy monien muiden molekyylibiologian alan tutkimussuunnissa ja niiden "sivutuotteena". Tämä on johtanut esim. vasta nyt avautuvaan ymmärrykseen tavanomaisen kasvinjalostuksen riskeistä.
Kysymys on mielestäni riskien arvioimisesta eri mahdollisuuksien välillä, ja niiden suhteuttamisesta saavutettavissa olevaan hyötyyn tilanteessa, jossa ruuantuotannon lisäämiselle ja kestävän kehityksen mukaisille menetelmille on huutava tarve. 20 vuotta ensimmäisen GM-kasvin jälkeen ja 10 vuotta kestäneen GM-kasvien viljelyn ja käytön jälkeen ei ole tullut esiin vakavia ongelmia. Absoluuttisen varmuuden vaatiminen jonkun yhden teknologian turvallisuudesta on epärealistista eikä vie kehitystä eteenpäin. Myös muiden vaihtoehtojen (perinteinen, luomuviljely) riskinarviointi pitäisi viedä samalle tasolle kuin GM-kasvien ja niistä tehtyjen elintarvikkeiden.
Merkkigeenien ja muiden bioteknologian menetelmien käytöllä voidaan varmasti tehostaa perinteistä kasvinjalostusta, ja kannatan ehdottomasti myös näiden mahdollisuuksien hyväksikäyttämistä täydessä laajuudessaan.
En ymmärrä mitä tarkoitat "geenitiedon keräämisellä".
Lähes kaikkien asiantuntijoiden ja myös useimpien kuluttajien mielestä geenitekniikka ei ole lähtökohtaisesti ongelma. Tällainen suhtautumistapa, puolesta tai vastaan, ei ole hedelmällinen. Yksittäisen sovelluksen turvallisuudesta ja mielekkyydestä on sen sijaan kannettava huolta.
Tosiasia on, että GM-lajikkeiden viljely laajenee nopeasti. Emme kykene enää täydellisesti pitämään erillään GM-alkuperää ja perinteistä alkuperää olevia tuotteita. GM-teknologian lähtökohtainen vastustaminen estää meitä hyödyntämästä sen tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä johtaa (eurooppalaisen) teollisuuden ja maanviljelijöiden kilpailukyvyn alenemiseen (kts. nimimerkki Avena Fatuan kommentti "Viljelykasvit"-palstalla), kuluttajien maksettaviksi tuleviin lisäkustannuksiin ja kehitysmaiden kehitystä vaarallisella tavalla vahingoittavaan politiikkaan.
Vastaa
Miten steriliteetti voi periytyä?
"Terminaattorikasvit levittävät hedekasvien steriliteettiä" kirjoittaa Bioturvayhdistys täällä.
-
Tuosta saa köstityksen, että luonnonkasveihinhan se leviää ja vieläpä valtaa tilaa normaaliperintäisiltä luonnonkasveilta. Tämä taas tuntuu suorastaan vitsiltä: hedelmättömyys periytyy ja valtaa ekosysteemit.
Voiko väitteessä olla jotain perää?
Matti
Vastaa
Lähteistä
Kummallisesti keskustelu kirjoituksen "Miksi ei gm-kasveja" argumenteista on jäänyt lähdekritiikkiin. Mitä se sitten kuvaakaan?
Juhani kysyy: "Olisin kiitollinen, jos Hannes Tuohiniitty voisi vaikka tällä palstalla osoittaa ne tri Hon kirjoitusten taustalla olevat tutkimukset, jotka on julkaistu tieteellisissä, esitarkastusta käyttävissä lehdissä."
En todellakaan ala tätä tekemään. Voit itse tutustua asiaan yleisesti, sillä kaikki Hon kirjoitukset löytyvät sivuilta: www.i-sis.org.uk
Jos haluat kysyä jotain yksityiskohtaisempaa ja kiistää Hon esittämiä väitteitä yksityiskohtaisesti, yritän vastata.
Juhani, kritisoit yhtä (niitä on kaikkiaan vain kaksi) "in press" viitettä, Frisen et. al. Kyllähän tuo on jo julkaistu:
Agron. J. 95:1342-1347 (2003).http://agron.scijournals.org/cgi/content/abstract/95/5/1342?ck=nck
Laitapa linkki missä kerrotaan Lancetin irtisanoutuneen Pusztain raportista tai olleen vastenmielinen ottamaan sitä julkaistavaksi! Se, että puutut jopa Puzstain ikään on kuvaavaa; henkilön luotettavuutta on helpompi mustata kuin itse asiaa. Puzstain tutkimustuloksia ei ole pystytty kumoamaan, kun niitä ei ole edes yritetty toistaa eikä tutkimusmetodeissa ollut mitään vikaa.
Vastaa
Lähteistä
"HT: Kummallisesti keskustelu kirjoituksen "Miksi ei gm-kasveja" argumenteista on jäänyt lähdekritiikkiin."
No juurihan me olimme pääsemässä itse asiaan, eli siihen, kuinka GM-tekniikkaa pitäisi hyödyntää ja/tai mihin satsata. Kerro nyt edes, mitä tarkoitat "geenitiedon keräämisellä".
Frisen et al artikkelin kohdalla myönnän virheeni, se on todellakin julkaistu. Käyttämäni hakukone ei sitä löytänyt ko. lehdestä jostain syystä.
Tosin tri Ho lainaa artikkelia virheellisesti esittäen vääriä lukuja! Ei taaskaan oikein vakuuta.
Pusztain tuloksia on yritetty toistaa, tuloksetta, ja käytetyt menetelmät on todettu epäluotettaviksi. Kts. vaikka uutinen brittiläisen Royal Societyn tutkimuksista, http://www.thelancet.com/journal/vol353/iss9166/full/llan.353.9166.news.4112.1
En yhtään ihmettele, ettei HT kykene esittämään Hon väitteiden taustalla olevia tieteellisiä tutkimuksia. Tämä kertoo aika paljon. Viittaaminen Hon omiin nettisivuihin ei nyt oikein tässä riitä.
Vastaa
Lähteistä
"Tosin tri Ho lainaa artikkelia virheellisesti esittäen vääriä lukuja! Ei taaskaan oikein vakuuta."
Lainaa mitä virheellisesti ja esittää mitä vääriä lukuja? Konkreettiset esimerkit kunnollisen työstämisen kanssa toki kelpaisivat minulle.
Vastaa
Miksi ei gm-kasveja?
Olemme Hanneksen kanssa täysin samaa mieltä. Lisäksi maatalouspoliittisesta näkökulmasta katsottuna gmo-maatalous rikkoo WTO:n \"vihreän laatikon\" (kestävä kehitys) ja käytöstä jo poistetun \"sinisen laatikon\" (tuotantokiintiöt, ylituotannon välttäminen) normeja.
Yhä enemmän ruoka-allergiat ovat lisääntyneet globaalin gmo-elintarvikemarkkinoiden seurauksena. Jotkin ovat kertoneet, että gmo-mansikka Alba ei olekaan mansikka-allergikolle sopiva. Samoin gmo-soija ei sovi pähkinäallergikolle.
Monsanto on ajanut puuvillan viljelijät itsemurhiin Intiassa, 48 viljelijää vuorokaudessa.
Amerikan tutkimustulokset ovat osoittaneet, että gmo-pelto käy hedelmättömäksi monokulttuurin ja liian rajun kasvinsuojelun takia. Koko Suomi gmo-vapaaksi!
Vastaa
Miksi ei gm-kasveja?
Hei Juhani,
Kerrotko, miksi Tri Mae-Wan Ho ei mielestäsi ole luotettava asiantuntija? Perustuuko väitteesi siihen, että hän julkaisee muun tutkimuksensa ohessa myös lehdissä, joissa ei ole referee-käytäntöä?
Kirjoitit näin: "Näistä kolmasosa on surullisen kuuluisan Tri Mae-Wan Hon tai hänen organisaationsa julkaisemia kirjoituksia vailla tieteellisiltä julkaisuilta vaadittavaa ennakkotarkastusta."
Vastaa
Uskottavuus asiantuntijana
Mae-Wan Hon uskottavuus asiantuntijana on mielestäni kyseenalainen monesta eri syystä:
- hänen tutkimuksiaan ja kirjoituksiaan ei julkaista referoiduissa lehdissä. Ainakaan itse en ole hakukoneilla niitä löytänyt. Jos niitä tähän alueeseen liittyen on, olisi mielenkiintoista niihin tutustua.
- kirjoitusten julkaiseminen lähinnä oman instituutin julkaisuina ei tuo objektiivisuuden leimaa työhön
- viittaaminen kirjoituksissa lähinnä omiin ja yhteistyökumppaneiden töihin ei sekään tuo objektiivisuutta
- Ho selkeästi jättää huomiotta lukuisat tutkimukset, jotka esittävät hänen mielipiteistään eriäviä tutkimustuloksia. Eli valitsee viitteensä tarkoitushakuisesti. Tämä syö välittömästi vakavasti otettavan asiantuntijan mielikuvan.
- onpa hänen väitetty esittäneen ihan puhtaita perättömyyksiäkin ja viitanneen tutkimuksiin, joita ei ole. Tähän en osaa omalta osalta sanoa mitään.
- joka tapauksessa hänen kirjoituksissaan on viitteitä täysin epärelevantteihin tutkimuksiin, jotka valjastetaan pelotteluvälineeksi
- hän esiintyy / hänet esitellään milloin fysiikan, milloin biokemian, milloin genetiikan tohtorina
- hän on ottanut kantaa kovin moniin, tieteellisesti kaukana toisistaan oleviin asioihin. Veden muistista ja homeopatiasta lähtien. "Joka-alan asiantuntijan" leima syö heti uskottavuuden.
- Hon taustaorganisaatio on hänen itsensä perustama ja selkeästi palvelee vain Hon asiaa objektiivisuuden unohtaen
Lopputuloksena on hilpeitä väittämiä, jotka rankataan asiantuntijoiden piirissä "nauruindeksillä" hyvinkin korkealle. Nauru kuitenkin hyytyy, kun karmeisiin epätotuuksiin liittyy taitava "tasapuolisuuteen" pyrkivän median käsittelytaito, ja sitä kautta saatava mittava palstatila. Mukaan lukien tämän sivuston "taustamateriaalit".
Vastaa
Keskustelun saatteeksi/Tiedotteet
Tutustukaa aluksi sääntoihin ja sivuston ylläpitäjät osioon, jonka kautta voitte ottaa myös yhteyttä jos siihen on tarvetta.
Keskustelua käydään yhteydessä sivuston aiheisiin, joten pitäkää huoli siitä, että sijoitatte keskustelun oikeaan aihealueeseen. Tämä siksi, että haluamme pitää keskustelun ja aiheet/taustamateriaalin toisiinsa "nivoutuneina" .
Esimerkillisenä keskusteluna toimii "Miksi ei gm-kasveja" -tekstistä liikkeelle lähtenyt juonne.
Tarvitsemme myös taustamateriaalia ja kannanottoja keskustelun pohjaksi, joita voi lähettää ylläpitäjille sivulle toimitettaviksi.
Vastaa
Päivitys
Palstaa on paranneltu toiveiden mukaisesti.
Otamme palautetta vastaan mielellämme, mutta lähettäkää sitä suoraan ylläpidolle (ks. Info/Sivuston ylläpitäjät). Näin viesti tavoittaa varmimmin, eikä vie tilaa keskustelulta.
Vastaa
gm-soija ja etiikka
Gm-soija on pidetty ihmeruokana, joka ratkaisee kaikki ongelmat. Näin ei näytä käyneen The Observer-lehden artikkelin mukaan.
Terveysvaikutuksia epäillään, mm. soija ja sen kasviestrogeeni saattaa alentaa mm. miesten siemennesteen laatua.
Gm-soijasta yli 90 % käytetään karjan rehuksi. Maailman nälkäänäkevien ihmisten aliravitsemusta valkuaispitoinen soija ei kuitenkaan ole poistanut.
Gm-soijan luvatussa kultamaassa –Argentiinassa soijaa viljellään jo oli 14 miljoonalla hehtaarilla, kun sitä 30 vuotta sitten viljeltiin vain 37 00 hehtaarilla. Soijan viljelyala kattaa jo yli puolet viljelyalasta. Viljely on erittäin yksipuolista, soijaa, soijaa ja soijaa. Monimuotoisuus on kadonnut, metsää häviää 10 000 ha vuosivauhdilla soijapeltojen tieltä. Torjunta-aineiden käyttö on runsasta.
300 000 maataloustyöntekijää on jäänyt työttömiksi. Lisäksi pienviljelijät ja maaseudun kylät ovat kadonneet. Muulle tuotannolle ei enää ole tilaa maaseudulla. Maattomiksi jääneet ovat muuttaneet kaupunkeihin –työttömiksi.
Yhteiskunnalliset ja ympäristölliset kustannukset gm-soijan viljelyn yleistymisestä näyttävät olevat hyvin mittavia.
http://observer.guardian.co.uk/foodmonthly/story/0,9950,1342291,00.html
Vastaa
gm-soija ja etiikka
Tuosta etiikasta.
Viimeisessä Koneviestissä oli laskelma. Siinä todettiin, että kauran tuottaminen kaukolämmöksi on kannattavamaa, kuin "kaurapuuroksi". Täällä pohditaan ruuantuotannon etiikasta ulkomailla ja tuomitaan se epäeettiseksi. Vielä kun sekaan saadaan sekoitettua geenimuuntelu niin aihe on täydellinen.
Kuitenkin voisi pohtia sitä tuotannon eettisyyttä myös täällä Suomessa. Jos kauran tuottaminen on kaukolämmöksi kannattavampaa kuin rehuksi tai kaurapuuroksi. Niin nämä täällä harjoitetut pohdinnat eivät juuri lämmitä.
Jos täällä täytyy tuottaa maataloustuotteita näin halvalla, niin miksi sitä ei sitten sallita esim. geenitekniikan avulla?
Vastaa
gm-soija ja etiikka
Surullinen ja pysähdyttävä uutinen tuo The Observerin artikkeli. Maanviljelyn rakennemuutos ei siis kosketa pelkästään suomalaista maaseutua.
Mutta millähän perusteella omatoimisesti liität tässä yhteydessä tuon "gm" -lisäkkeen soija -sanan eteen? Jopa The Observerin artikkeli kertoo, että samat ongelmat liittyvät myös tavanomaisen soijan viljelyyn.
Et kai nyt tosissasi vihjaa, että ratkaisu ongelmiin on viljellä tehottomammilla lajikkeilla eli vielä suuremmalla pinta-alalla? Mikähän voisi olla maanomistajan motiivi olla käyttämättä kilpailukykyisintä tuotantotapaa?
Vastaa
gm-soija ja etiikka
"Mutta millähän perusteella omatoimisesti liität tässä yhteydessä tuon "gm" -lisäkkeen soija -sanan eteen?"
Nimenomaan Roundup-ready - soijalajikkeet ovat syynä yksipuoliseen viljelyyn ja viljelyn äärimmäiseen teollistamiseen ja ylilaajentamiseen monialaisine haittoineen. Argentiinan viljelyalasta jo puolet kasvaa soijaa. Se on jo sinänsä erittäin yksipuolista maataloutta. Tämä ei ole sosiaalisesti kestävää viljelyä, kuten lehtiartikkeli kertoi. Eikä ole kestävää muutoinkaan, koska siellä on pitänyt ottaa kiellettyinä olleita rikkakasvien torjunta-aineita uudelleen käyttöön, jotta Roundup:lle resistenteiksi tulleet rikkakasvit saadaan hävitettyä. Samalla häviää loputkin ko viljelytekniikan ympäristöllisestä kestävyydestä.
Siis monialaisesti eettisesti kestämätöntä viljelyä.
Vastaa
Liian kilpailukykyisiä lajikkeita siis
GM-lajikkeet ovat muita lajikkeita satoisampia ja ovat tavanomaisia lajikkeita ympäristöystävällisempiä; ja tämä on Pampaksen logiikan mukaan syynä ongelmiin?? Aíka paksuksi menee. Ei tätä viitsi enempää kommentoida.
Vastaa
GM-soija ja etiikka
Mitkä ovatkaan omasta mielestäsi ne todelliset ongelmat, jos gm-soija on tuonut kaikkea hyvää Etelä-Amerikan maaseudulle?
Yhteiskunnalliset ja ympäristölliset kustannukset gm-soijalajikkeiden ylikuumentaman ja teollisuudeksi muuttaman soijan viljelyn yleistymisestä näyttävät olevat hyvin mittavia.
http://observer.guardian.co.uk/foodmonthly/story/0,9950,1342291,00.html
Vastaa
GM-soija ja etiikka
Maatalouden rakennemuutoksen ongelmat ovat varmasti vakavia ja laajoja kaikkialla. Ne koskettavat laajoja osia väestöstä ja aikaansaavat paljon inhimillistä hätää. Itse en kuitenkaan tunne niin hyvin tilannetta tuhansien kilometrien päässä, että ryhtyisin neuvoja antamaan.
Mutta en vieläkään ymmärrä
a) miten voit syyttää kasvinjalostuksessa käytettyä tekniikkaa näistä ongelmista? Globalisaatio ja suuryritysten toimintatavat ovat sitten eri juttu.
b) mikä olisi se kannustin, jolla maanomistaja valitsisi huonommin tuottavan lajikkeen? Ehkä sellainen olisi valtion mittavat tukijaiset veronmaksajien rahoilla viljelijöille, jotka käyttävät huonompia lajikkeita, mutta se ei oikein kuulosta järkevältä.
Mikä olisi Pampaksen mielestä ratkaisu näihin ongelmiin, kun muistetaan, että jonkun yksittäisen lajikkeen käytön kieltäminen ilman turvallisuuteen liittyviä perusteita ei sekään liene kansainvälisen kaupan sääntöjen mukaista?
Ja muistetaan myös, että tässäkin puhumme yhdestä 10 vuotta vanhasta GM-tekniikan sovelluksesta. Sovelluksia täytyy varmasti tapauskohtaisesti arvioida, mutta jos yhden sovelluksen perusteella hylätään lyhytnäköisesti koko teknologia, niin siitä aiheutuu kyllä valtavat menetykset kaikille.
Vastaa
Liian kilpailukykyisiä lajikkeita siis
22.4.2005 Juhani: "GM-lajikkeet ovat muita lajikkeita satoisampia ja ovat tavanomaisia lajikkeita ympäristöystävällisempiä; ja tämä on Pampaksen logiikan mukaan syynä ongelmiin??"
Satoisuus: Roundup Ready -lajikkeet ovat ”tavallisia” lajikkeita, joihin on siirretty glyfosaatin kestävyyden aiheuttava geeni, eivätkä ne siten lähtökohtaisesti ole muita satoisampia. Päinvastoin - satoisampia lajikkeita löytyy. Roundup-lajikkeet kiinnostavat suurviljelijöitä ennen kaikkea niiden työntarvetta (alkuvuosina) vähentävän viljelytekniikan takia. Ei siis suuremman sadon takia, jota ne eivät tuota.
Tänä vuonna Brasiliaa vaivaa kuivuus ja gm-soija on kärsinyt kuivuudesta paljon paikallisia lajikkeita enemmän ja näyttää tuottavan huomattavasti tavanomaista soijaa heikomman sadon, koska sopeutuminen paikallisiin oloihin puuttuu.
Ympäristöystävällisyys: Soijamonokulttuuria ei voida mitenkään pitää ympäristöystävällisenä - jo yli 5o % koko Argentiinan peltoalasta kasvaa soijaa! Viljely on muuttunut erittäin yksipuoliseksi.
Viimeisetkin arvokkaat metsät on kaadettu silmänkantamattomien soijapeltojen tieltä. Metsien kaato on jo muuttanut alueellista ilmastoakin. Tämäkö on sitä ympäristöystävällistä monimuotoisuuden hoitoa, johon viittaat?
Monimuotoisuus tosin on osaltaan muutamien vuosien kuluttua lisääntymässä itse soijapelloilla, kun rikkakasvit tulevat Roundupia kestäviksi.
Roundup-R-lajikkeiden viljely on päinvastoin lisännyt torjunta-aineiden käyttöä ja niiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta, koska mm. viljelykierto on jätetty pois käytöstä. Ruiskutuskertoja on lisättävä, ja käyttöön on otettava jo kertaalleen vaarallisina kiellettyjä torjunta-aineita. Itse Roundupkaan ei ole mikään ympäristöystävällinen aine –päinvastoin.
Yhteiskunnalliset ja ympäristölliset kustannukset gm-soijan viljelyn yleistymisestä näyttävät olevat hyvin mittavia. Nykyisenkaltaista ”teollista” gm-soijanviljelyä ei voida mitenkään pitää kestävänä viljelynä.
http://observer.guardian.co.uk/foodmonthly/story/0,9950,1342291,00.html
Vastaa
Liian kilpailukykyisiä lajikkeita siis
Tunnut kovasti luottavan tähän yhteen aikakauslehtiartikkeliin, kun toistat sen jokaisessa viestissäsi... en toki sitä sinänsä epäile, mutta voisit nyt edes mainita, ettei artikkeli suoraan syytä geenimuuntelua näistä ongelmista, vaan toteaa tilanteen koskevan myös tavanomaisia lajikkeita.
Maanviljelijä luonnollisesti valitsee parhaiten paikallisiin olosuhteisiin sopivan lajikkeen. En väitä, että gmlajike on aina paras vaihtoehto.
En nyt vieläkään ymmärrä, miksi monokulttuuriongelmat ovat juuri ja ainoastaan gmteknologian syytä. Luulen kyllä, että metsien kaatamisen määrä ei riipu soijan kasvinjalostuksessa käytetystä menetelmästä.
Torjunta-aineresistenssin syntyminen ei ole yhtään sen isompi ongelma gmlajikkeilla kuin tavanomaisillakaan. Jos sinulla on siitä joku tutkimus, niin kerro minullekin.
Roundup häviää nopeasti luonnosta, ja ei ole läheskään niin ärhäkkä myrkky kuin monet muut. Se ei kuitenkaan ymmärtääkseni juuri valikoi kohdettaan, vaan vaikuttaa kaikkeen vihreään.
Mm. kaksi Science -tiedelehdessä julkaistua artikkelia osoittavat, että tuhohyönteisille vastustuskykyisten riisi- ja puuvillalajikkeiden koeviljely on antanut korkeampia satoja ja pienentänyt kasvimyrkkyjen käyttöä 80%. Tämä on selvästi vähentänyt myös viljelijöiden altistumista myrkyille ja parantanut heidän terveydentilaa. Artikkelien mukaan nimenomaan pienviljelijät hyötyvät näistä lajikkeista. Science 2002, vol 295, p. 674-677 ja Science 2005, vol 308, p. 688-690. Science-lehti on yksi arvostetuimmista tieteellisistä julkaisuista ja siinä julkaistut artikkelit ovat läpikäyneet erittäin tiukan tieteellisen arvioinnin. Miten siis kommentoit näitä uutisia?
Niin kuin monta kertaa tällä palstalla olen kirjoittanut, gmlajikkeet eivät automaattisesti ratkaise kaikkia ongelmia. Joskus joku muu lajike saattaa olla sopivampi. Viljelijät voivat ihan itse valita. Suurmaatalouden ja globalisaation ongelmien lykkääminen ainoastaan gmteknologian niskaan on aika lapsellista, anteeksi nyt vaan tällainen ilmaisu.
Vastaa
Liian kilpailukykyisiä lajikkeita siis
Ympäristöhän tykkää: suurempien satojen otto pellosta jättää enemmän hehtaareja metsäluonnolle.
Torjunta-aineiden käyttöä voidaan usein vähentää, kun käytetään gm-kasveja (mm hyönteistorjunta gm-kasvin Bt-geenin avulla)... taikka gm-RR-kasveilla rikkatorjunta on kevyttä ja yksinkertaista. kertaruiskutus Roundupilla. Eikä tarvita raskasta maanmuokkaustakaan rikkojen torjumiseksi. Eroosio ja ravinnepäästöt jäävät pienemmiksi.
Matti
Vastaa
Liian kilpailukykyisiä lajikkeita siis
Ihan vain neuvona toteaisin, että
koeta kysyä vaikkapa Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoilta, minkälaista tietoa ympäristövaikutuksista on oikeasti saatavilla maailmanlaajuisesti. Voit harkita uudelleen tuota lähettämääsi "informaatiota".
Vastaa
Sanopa mylläri suoraan!
Ihan vaan neuvona "mylläri"lle, että jospa luopuisit vihjailusta (ja nimimerkistäkin) ja sanoisit suoraan, mitä tiedät.
Minä tiedän mm tämän: http://kotisivu.dnainternet.net/matpekk/repussa/tiivist/tiivist5.htm
Matti
Vastaa
Sanopa mylläri suoraan!
Sanon sen, mikä tuskin on mikään uutinen, että tuon tapaiset "ympäristöhän tykkää"-kommentit, eivät ole järkeviä. Ympäristövaikutuksista saadut kokemukset ovat hyvin ristiriitaisia, tulosten keinuessa suuntaan ja toiseen.
Pahoittelen aiempaa esitystapaa. Nimeeni (se ei ole vain nimimerkki) takertuminen on kuitenkin turhaa, sillä se ei asiaa miksikään muuta.
Vastaa
Sanopa mylläri suoraan!
Mylläri, mihin lähteisiin perustat huolesi ympäristövaikutuksista? Tässä ei ole mitään vihjailua, tämä on pelkkä kysymys.
Vastaa
Sanopa mylläri suoraan!
En osaa mitään yksittäisiä linkkejä antaa, jos sellaisia kaipaat. Esimerkiksi ympäristönsuojelun luennot, niihin liittyvät materiaalit ja asiantuntijavierailut toimivat lähteinäni.
Vastaa
Liian kilpailukykyisiä lajikkeita siis
0len kasvissyöjä,ja en kyllä osta geenimuuneutettua soijaa.Vastasin vain,koska oletin tietäväni?kuka juhani on
Vastaa
Liian kilpailukykyisiä lajikkeita siis
22.4.2005 Juhani: "GM-lajikkeet ovat muita lajikkeita satoisampia ja ovat tavanomaisia lajikkeita ympäristöystävällisempiä; ja tämä on Pampaksen logiikan mukaan syynä ongelmiin??"
Kimmo Pitkänen kirjoitti "Australian alfa-amylaasi inhibiittori keskustelussa" 5.1.2006. ”Vaarana on, että uuden teknologian torjuessamme menetämme eurooppalaisen teollisuuden ja maatalouden kilpailukyvyn, tuhlaamme veronmaksajien euroja, menetämme työpaikkoja, tuhoamme luonnonvaraisia ympäristöjä, saastutamme tarpeettomasti luontoa…
Kun Juhani ei ole löytänyt perusteluja väitteitään gm-RR-soijalajikkeiden ylivoimaisuudesta sadon määrän ja ympäristöystävällisyyden suhteen Etelä-Amerikassa, niin voisiko vaikkapa Kimmo Pitkänen perustella nämä väitteet Etelä-Amerikan osalta.
Samalla olisi mukava kuulla, miten paljon gm-soijan viljelyn laajentaminen on siellä lisännyt työpaikkoja?
Entäpä miten paljon gm-soijan viljelyn laajeneminen on Etelä-Amerikassa vähentänyt luonnonvaraisten ympäristöjen tuhoutumista?
Vastaa
Liian kilpailukykyisiä lajikkeita siis
Nimimerkki Pampas epäilee gm-lajikkeitten satoisuutta.
Eikö edes kannattavuudessa voida luottaa siihen, että viljelijä itse ymmärtää? Siis "äänestää jaloillaan", viljelee lajiketta, joka on tuottoisa. Ja ilmeisesti gm-lajike on selvästi satoisampi, sillä, vaikka sen siemenet ovat ilmeisesti kalliimpia, gm-kasvien viljelyn suosio kasvaa koko ajan.
http://www.pellervo.fi/maatila/mp2_06/brasilia_suora.htm
http://www.maatilan.pirkka.fi/mp1_01/otsikko3.htm
Matti
http://kotisivu.dnainternet.net/matpekk/
Vastaa
Liian kilpailukykyisiä lajikkeita siis
Vaikka aktiivisesti olen keskusteluihin osallistunutkin, en kuitenkaan suostu automaatiksi, joka aina kaikkialla ja joka asiaan liittyen puolustaa gmoja. En tunne yksittäisen eteläamerikkalaisen maan tilannetta tarpeeksi hyvin, jotta sitä yksityiskohtaisesti kommentoisin.
Tämän keskusteluosion ja alussa mainitun Guardianin artikkelin läpiluettuani minullekin jää epäselväksi, millä perusteella liität Argentiinan ongelmat nimenomaan geenimuunteluun? Ainakin ko. artikkeli yksiselitteisen selkeästi toteaa, että samanlaiset ongelmat liittyvät myös perinteisen soijan viljelyyn. Vaikuttaisi siltä, että kyse on enemmän globalisaation ongelmista, joita syntyy kyllä ilman geenimuunteluakin. Toki sitten myös niitä hyötyjäkin.
On esitetty, että Juhanin mainitsemat havainnot RR- ja myös bt-lajikkeiden kohentuneesta satoisuudesta saattavat perustua kasvin parantuneeseen hyvinvointiin, kun sen ei tarvitse hukata voimavarojaan tuhohyönteisiltä suojautumiseen tai elintilakilpailuuun. Mutta kuten Pampas kirjoittaa, ne ominaisuudet eivät varsinaisesti ole olleet geenimuuntelun kohde näissä tapauksissa.
Vastaa
Gm soijalla ongelmia riittää
Kimmo Pitkänen 9.2.2006: ”En tunne yksittäisen eteläamerikkalaisen maan tilannetta tarpeeksi hyvin, jotta sitä yksityiskohtaisesti kommentoisin.”
Olisi kyllä hyvä ensin tuntea gm-alan nykyisyyttä, ennenkuin menee lupailemaan ”yhdeksää hyvää ja kymmentä kaunista” tulevaisuudessa, kuten Juhani on tehnyt tässä keskustelussa ja Kimmo Pitkänen toisaalla.
Kimmo Pitkänen 9.2.2006: ”millä perusteella liität Argentiinan ongelmat nimenomaan geenimuunteluun?”
Gm-soijan viljelyn nopeaa laajenemista Etelä-Amerikassa gm-fanit pitävät malliesimerkkinä gm-tekniikan voittokulusta ja viljelijöiden gm-tekniikan omaksumisesta. Sen viljelyyn liittyy kuitenkin monenlaisia haittoja, jotka ovat kestävän kehityksen vastaisia.
Soijan viljely on johtanut erittäin voimakkaaseen maanomistuksen ja tulojen keskittymiseen, joita gm-soijan viljely on voimakkaasti kärjistänyt. Soijan viljely on yksipuolista monokulttuuriviljelyä, jota harjoitetaan Etelä-Amerikassa 1000-40 000 ha suurtiloilla. Se ei ole johtanutkaan gm-alan lupailemaan köyhyyden ja nälän vähenemiseen vaan päinvastaiseen kehitykseen. Hyöty viljelystä menee vähäiselle määrälle suurmaanomistajia.
Argentiina velkaantui aikoinaan korviaan myöten. Ulkomaan velkaa pyritään maksamaan soijan vientituloilla. Valtiovalta suosii gm-teollisuuden ja maailmanpankin myötävaikutuksella yksipuolista vientiviljelyä, jota halutaan vielä voimakkaasti lisätäkin. Soija menee lähes kaikki vientimarkkinoille rikkaiden maiden kotieläinten rehuksi. Tärkeiden paikallisten ravintokasvien viljely on taantunut ja paikallinen ruokaturva heikentynyt ja ruuan hinta noussut.
Pellon käyttö on yksipuolistunut soijan viljelyn räjähdysmäisen laajenemisen myötä. Nimenomaan gm-soija on yksipuolistanut viljelyä. Pellon raivaus hävittää metsiä ja tuhoaa arvokkaita luontokohteita ja köyhdyttää biodiversiteettiä.
Gm-soijan viljelyn nopeaan laajenemiseen Argentiinassa myötävaikutti mm gm-siementen edullinen hinta. Monsanto ei perinyt rojalteja RR-siemenistä ja Argentiinassa on luvallista käyttää omaa siementä vastoin Monsanton tahtoa. Toiseksi glyfosaattia saatiin hyvin halvalla – Kiinasta. Argentiinassa tuotantokustannukset olivat mm näistä syistä selvästi USAa pienempiä. Nyttemmin Monsanto on saanut tämän ”halpamyynnin” hallintaansa ja glyfosaatin hinnat ovat yli kaksinkertaistuneet. Samoin siemenrojaltien perintä on tehostunut ja Monsanto tehostaa sitä edelleen, joten lyhytaikainen gm-RR-lajikkeiden kilpailukyky alkaa hävitä.
Eroosio ja maan viljavuuden heikkeneminen ovat arkipäivää soijan viljelyssä. Tavallisille lajikkeille tyypillisestä viljelykierron käytöstä on lähes kokonaan luovuttu gm-lajikkeiden viljelyssä.
Torjunta-aineiden käyttöä gm-lajikkeiden käyttöönotto on lisännyt. Yksipuolistuva viljelyhän tunnetusti vaatii lisää torjunta-aineita. Glyfosaatille kestävät rikkakasvit lisääntyvät ja muita voimakkaita aineita joudutaan käyttämään kasvavassa määrin. Glyfosaatin on todettu olevan haitallista paitsi vesiekosysteemeille, niin myös soijan typpeä sitoville nystyräbakteereille, jolloin typensidonta heikkenee ja tarvitaan lisää lannoitetyppeä. Samoin glyfosaatti on haitallista sienijuurille, jolloin kasvien fosforin saanti heikkenee.
Paljolti yksipuolisen viljelyn seurauksena soijaa vaivaa lisääntyvässä määrin erilaiset kasvitaudit, ruoste sekä myös tuholaiset, kuten juuriankeroiset. Taudit ja tuholaiset pääsevät hyvin leviämään, kun käytetään samaa lajiketta hyvin suurilla alueilla. Gm-lajikkeitahan ei ole varaa jalostaa monia. Lisäksi mm. glyfosaatti suoraan tai epäsuoraan altistaa peltoekosysteemiä tuhoojille.
Gm-RR-soijalajikkeiden satoisuus on noin 6 % pienempi kuin tavanomaisten lajikkeiden. Niiden viljelyvarmuus on heikompi. Ne kärsivät kuivuudesta paljon tavanomaisia lajikkeita enemmän (esim v 2004/2005 tavanomaisia 25 % suuremmat satotappiot). Niiden varsi halkeilee paljon herkemmin. Etelä-Brasiliassa vienti vähenikin 95 % kuivuuden aiheuttamien satomenetysten takia.
Gm-RR-soijan viljelyn ympäristölliset haitat ovat paljon tavallisia lajikkeita suurempia, viljelykselliset riskit ovat suurempia, niiden viljelyyn liittyy monia merkittäviä sosiaalisia haittoja, niiden viljely on lisännyt maattomien köyhien ihmisten määrää ja heikentänyt näiden maiden ruokaturvaa. Niiden viljely ei ole kestävää sekä ekologisesti että sosiaalisesti.
Kimmo Pitkänen 9.2.2006: ”On esitetty, että Juhanin mainitsemat havainnot RR- ja myös bt-lajikkeiden kohentuneesta satoisuudesta saattavat perustua kasvin parantuneeseen hyvinvointiin, kun sen ei tarvitse hukata voimavarojaan tuhohyönteisiltä suojautumiseen tai elintilakilpailuun. ”
Miksi gm-fanit käyttävät tällaisia yleistyksiä puolustellakseen gm-teknologiaa?
Gm-RR-soijan on päinvastoin todettu olevan n 6 % tavallisia lajikkeita heikompisatoinen. Ne ovat heikommin sopeutuneet paikallisiin olosuhteisiin, kärsivät enemmän kuivuudesta, varsi halkeilee herkemmin, kärsivät enemmän taudeista ja tuholaisista, typensidonta heikkenee jne. Miksi siis puolustaa niitä jollakin epämääräisellä parantuneella hyvinvoinnilla?
Yhteenvedon gm-soijan viljelyn ongelmista ovat laatineet prof. M. Altieri Berkelyen yliopistosta ja prof. A. Pengue Buenos Airesin yliopistosta. GM Soy Disaster in Latin Amerika 2005. http://www.i-sis.org.uk/SDILA.php
Vastaa
Gm soijalla ongelmia riittää
Kimmo Pitkänen 9.2.2006: ”On esitetty, että Juhanin mainitsemat havainnot... ”
Pampas: "Miksi gm-fanit käyttävät tällaisia yleistyksiä puolustellakseen gm-teknologiaa?"
Ei tuo ollut mikään puolustuspuhe, vaan tieteellisessä kirjallisuudessa esitetty arvio. Siis tiedoksenne vain.
Kiitos Pampas näkökohdista. Artikkelihan, jonka näkökulmat toistat suomeksi käännettynä, on Mae-Wan Hon perustaman instituutin kirjoitus. Valitettavasti en yhdistä tähän instituuttiin puolueetonta ja tieteellistä asioiden tarkastelunäkökulmaa. Toivottavasti ko. instituutti ei ole ainoa lähde, jonka perusteella esiinnyt eteläamerikkalaisten olosuhteiden tuntijana.
Mielestäni on selvää, että viljelijät tapauskohtaisesti arvioivat eri mahdollisuudet, ja valitsevat olosuhteisiinsa parhaiten soveltuvan tuotantomenetelmän. Jos joku lajike on heikompisatoinen, heikommin sopeutunut paikallisiin olosuhteisiin, kärsii enemmän kuivuudesta, sen varsi halkeilee herkemmin, kasvi kärsii enemmän taudeista ja tuholaisista ja vielä typensidontakin heikkenee, niin eihän sellaisella lajikkeella ole mitään mahdollisuutta menestyä kaupallisesti. Joku tässä yhtälössä ei nyt oikein täsmää.
Vastaa
Gm soijalla ongelmia riittää
Kimmo Pitkänen 13.2.2006: ”Ei tuo ollut mikään puolustuspuhe, vaan tieteellisessä kirjallisuudessa esitetty arvio.”
Niin kyseessä on todellakin puhdas arvio gm-lajikkeiden "parantuneesta hyvinvoinnista", joka näyttää kuitenkin perustuvan lähinnä vain gm-tutkijoiden intoon puolustella gm-lajikkeiden ylivertaisuutta – valitettavasti ilman mitään todellisuuspohjaa.
Jos jotain selkeitä perusteluja ko ”arviolle” löytyy koskien Etelä-Amerikan gm-soijan viljelyä, niin olisi mukava kuulla niistä.
Gm-RR-soijan on päinvastoin todettu olevan n 6 % tavallisia lajikkeita heikompisatoinen. Ne ovat heikommin sopeutuneet paikallisiin olosuhteisiin, kärsivät enemmän kuivuudesta, varsi halkeilee herkemmin, kärsivät enemmän taudeista ja tuholaisista, typensidonta heikkenee, niiden koostumuksesta löytyy uusia ominaisuuksia jne.
Huonompi sopeutuneisuus paikallisiin olosuhteisiinhan on aivan luonnollinen seuraus ko lajikkeiden jalostustavasta. Ei joka maakuntaan ja erilaisiin olosuhteisiin ole jalostettu erillisiä lajikkeita, vaan markkinoilla on muutama gm-RR-yleislajike.
Miksi siis puolustaa niitä jollakin mysteerisellä ”parantuneella hyvinvoinnilla”, jolla ei ole mitään katetta?
Gm-RR-soijan etuina on sen sopiminen suurtiloille (Etelä-Amerikassa 1000-40 000 ha) ennen kaikkea sen viljelytekniikan yksinkertaistamisen ja työnsäästön takia – alkuvuosina. Gm-siemen on ollut käytännössä lähes tavanomaisen hintaista sekä glyfosaatti erittäin halpaa. Etuina ei siis ole suurempi ominaisssatoisuus eikä jokin ihmeellinen "parempi hyvinvointi”.
Kimmo Pitkänen 13.2.2006: ”Artikkelihan, jonka näkökulmat toistat suomeksi käännettynä, on Mae-Wan Hon perustaman instituutin kirjoitus.”
Artikkeli ei ole Mae-Wan Hon kirjoitus, vaan kokonaisvaltaisesti aiheeseen paneutuneen ja arvostetun agroekologian professori Miguel Altierin kirjoitus Berkelyen yliopistosta Kaliforniasta, jonka hän on laatinut yhdessä Buenos Airesin yliopiston prof. A. Penguen kanssa.
Altierin gm-kriittisiä kirjoituksia löytyy eri puolilta, myös mm. AgBioForumilta, esim:
Miguel A. Altieri ja Peter Rosset. Ten Reasons Why Biotechnology will not Help the Developing World http://www.agbioforum.org/v2n34/v2n34a03-altieri.htm
Keskeisiä hänen esittämiään eettisiä kysymyksiä gm-teknologian vaikutuksista ovat mm:
Kuka hyötyy gm-teknologiasta? Kuka häviää?
Mitkä ovat ympäristövaikutukset ja terveysvaikutukset?
Mitä vaihtoehtoja sivuutetaan?
Kenen tarpeisiin gm-teknologia vastaa?
Kuinka teknologia vaikuttaa siihen, mitä tuotetaan, kuinka tuotetaan ja miksi tuotetaan ja kenelle tuotetaan?
Mitkä ovat sosiaaliset tavoitteet ja eettiset kriteerit, jotka ohjaavat tutkimusaiheiden valintaa?
Mitä sosiaalisia ja agronomisia tavoitteita bioteknologia palvelee?
Altierin selkeät vastaukset näihin kysymyksiin löytyvät esim:
Miguel A. Altieri. The Myths of Agricultural Biotechnology some ethical questions.
http://www.agroeco.org/doc/the_myths.html
Hänen vastauksensa antavat aika tavalla toisenlaisen kuvan gm-teknologian mahdollisuuksista kuin Juhanin ja esim. Kimmo Pitkäsen ”suuret lupaukset gm-teknologian kaikkivoipaisuudesta".
Vastaa
Kokemuksia gm-viljelystä
Prof. Altieri todellakin toteaa kirjoituksessaan, että gm-RR-soijalla on saatu 6% pienempiä satoja, mutta ei valitettavasti jostain syystä kerro, mihin tutkimukseen tai lähteeseen luku perustuu. Onko Pampaksella tarkempi lähde tiedossa?
Prof. Altieri esittää relevantteja ja tärkeitä kysymyksiä mainitsemassasi AgBioForumin artikkelissa. Olethan lukenut myös ko. julkaisun samassa numerossa olevan artikkelin "Ten Reasons Why Biotechnology Will Be Important To The Developing World", mikä kohta kohdalta osoittaa Altierin väitteiden paikkansa pitämättömyyden (artikkeliln kirjoittajan mielestä)ja / tai kuinka tutkimustulokset eivät tue Altierin väitteitä:
http://www.agbioforum.org/v2n34/v2n34a04-mcgloughlin.htm
Molemmat kirjoitukset ovat aika vanhoja, jo vuodelta 1999. Aika paljon tutkimustuloksia ja kokemuksia on sen jälkeen saatu.
Esim. gm-bt-puuvillan viljelystä Intiassa. Monet tutkimukset osoittavat maanviljelijöiden hyötyneen sekä taloudellisesti että terveydellisten seikkojen osalta. Esim:
Economic Impact of Genetically Modified Cotton in India
http://www.agbioforum.org/v7n3/v7n3a01-morse.htm
Perceptions of the Impacts of Genetically Modified Cotton Varieties: A Case Study of the Cotton Industry in Gujarat, India
Artikkeli toteaa gm-puuvillan edut, mutta tuo esiin myös taloudellisia seuraamuksia, joita saattaa syntyä parempilaatuisen ja satoisamman lajikkeen viljelystä = hinta tippuu, mikäli kysyntä ei kasva samalla.
http://www.agbioforum.org/v8n23/v8n23a13-morse.htm
Gm-puuvillan viljelystä Intiassa on tosin myös esitetty vastakkaisia arvioita, myönnän. Joitain pohdintoja siitä, millaisia virhelähteitä asian arviointiin saattaa liittyä esitetään esim. artikkelissa
Explaining contradictory evidence regarding impacts of genetically modified crops in developing countries. Varietal performance of transgenic cotton in India.
http://journals.cambridge.org/action/displayIssue?jid=AGS&volumeId=143&issueId=01
Laajempia (joudun toteamaan, että positiivisia) arvioita gm-lajikkeiden taloudellisesta merkityksestä esittävät esim.
Yield Effects of Genetically Modified Crops in Developing Countries
http://www.sciencemag.org/cgi/content/abstract/299/5608/900
ja
GM Crops: The Global Economic and Environmental Impact - The First Nine Years 1996-2004
http://www.agbioforum.org/v8n23/v8n23a15-brookes.htm
Hieman lähempääkin löytyy kokemuksia,
The Farm-Level Impact of Herbicide-Tolerant Soybeans in Romania
http://www.agbioforum.org/v8n4/v8n4a06-brookes.htm
Mitä tästä kaikesta voi sitten sanoa? Mielestäni ainakin sen, että pääsääntöisesti kokemukset ainakin näiden gm-lajikkeiden viljelystä ovat olleet positiivisia. Alueellisia ja tapauskohtaisia eroja on varmasti, mutta juuri siitä syystähän viljelijöillä on oltava mahdollisuus valita sopivin tuotantomenetelmä ja lajikkeet, on se sitten tavanomainen, luomu tai gm. Euroopassa ei tällaista valintamahdollisuutta tällä hetkellä ole.
Kehoittaisin gm-vastustajia pikku hiljaa avaamaan silmänsä, ja ottamaan huomioon myös arviot ja tutkimustulokset, jotka eivät ole heille mieluisia. Muuten tuloksena on vaarallisen yksipuolinen maailmankuva.
Vastaa
Gm soijalla ongelmia riittää
Kimmo Pitkänen 17.2.2006: ”Esim. gm-bt-puuvillan viljelystä Intiassa.”
Miten gm-teknologian kannattajien esittämiä väitteitä gm-soijan viljelyn ”ylivertaisuudesta” Etelä-Amerikassa selventää artikkelit, joissa kerrotaan gm-bt-puuvillan viljelystä Intiassa?
Kimmo Pitkänen 17.2.2006: ”Prof. Altieri todellakin toteaa kirjoituksessaan, että gm-RR-soijalla on saatu 6 % pienempiä satoja, mutta ei valitettavasti jostain syystä kerro, mihin tutkimukseen tai lähteeseen luku perustuu. Onko Pampaksella tarkempi lähde tiedossa?”
Soijan lajiketutkimuksia on tehty mm Kansasin yliopistossa gm-RR-soijalajikkeilla ja niiden vastaavilla ei-gm-sisarlajikkeilla. Tulokset osoittavat, että gm-RR-soijalajikkeet tuottivat keskimäärin 5 % pienemmät sadot kuin ei-gm-sisarlajikkeet ja 10 % pienemmät sadot kuin parhaat ei-gm-lajikkeet.
Pienemmät sadot voivat johtua joko lajikkeiden geneettisistä eroista, siirretystä glyfosaatin kestävyysgeenistä, geenisiirron tekniikasta tai glyfosaatista. Elmoren tutkimusryhmä on toisissa tutkimuksissa sulkenut pois glyfosaatin satoa alentavan vaikutuksen. Koska kyseessä on sisarlajikkeet, niin vaihtoehdoiksi jää joko glyfosaatin kestävyysgeenin tai geenisiirtotekniikan negatiivinen vaikutus. Tämän mukaan gm-puolustajien gm-tekniikan ”hyvinvointihyöty” sadon määrällä mitattuna on keskimäärin noin 5 % prosenttia negatiivinen.
http://www.agron.scijournals.org/cgi/content/abstract/93/2/408
Kimmo Pitkänen 17. 2.2006: ”Prof. Altieri esittää relevantteja ja tärkeitä kysymyksiä mainitsemassasi AgBioForumin artikkelissa. Olethan lukenut myös ko. julkaisun samassa numerossa olevan artikkelin "Ten Reasons Why Biotechnology Will Be Important To The Developing World", mikä kohta kohdalta osoittaa Altierin väitteiden paikkansa pitämättömyyden (artikkelin kirjoittajan mielestä)ja / tai kuinka tutkimustulokset eivät tue Altierin väitteitä:”
Altierin ja Rossetin vastine kyseiseen McGloughlinin kannanottoon kannattaa myös lukea ennen johtopäätelmien tekoa koskien Altierin ja Rossetin näkemyksiä. Heidän vastineensa sisältää selkeät perustelut edustamalleen kannalle ja perustelut kumoavat McGloughlanin näkemykset.
Ko keskustelu osoittaakin, että gm-puolestapuhujien suuria lupauksia gm-teknologian ylivertaisuudesta eivät kaikki asiantuntijat pidä uskottavina eikä kestävän kehityksen kannalta suotavana - päinvastoin se on kestävän kehityksen vastaista. On myös huomattava, että gm-puoltajien näkemyksiin saattavat vaikuttaa gm-teollisuuden puolelta suuret tutkimukseen tehdyt lahjoitukset tai sitovat tutkimussopimukset.
http://www.agbioforum.org/v2n34/v2n34a14-altieri.htm
Merkillepantavaa on myös se, että McGloughlin sekä gm-teollisuus käyttävät kumpikin malliesimerkkinään mm. kenialaista bioteknologian puolestapuhujaa Florence Wambugua director of the International Service for the Acquisition of Agri-Biotech Applications (ISAAA) in Kenia. Valitettavasti Wambugua ei voi kovin vakavasti ottaa. Hänellä on ollut ja on edelleenkin suuria lupauksia, mutta olemattoman vähän todellisia näyttöjä.
Tämä sivuston mukaan hän antaa suuria lupauksia gm-alan kaikkivoipaisuudesta
http://www.africabiotech.com/media/wambugu.html
Varsin toisenlaisen kuvan saa, kun lukee tätä sivustoa
http://www.gmwatch.org/profile1.asp?PrId=131
Hän on saanut ”monenlaisia palkintojakin”
http://www.gmwatch.org/p2temp2.asp?aid=59&page=1&op=2
Kontrasti näiden sivustojen antaman kuvan välillä on hämmästyttävän suuri! Ainakin minun on äärimmäisen vaikea uskoa näitä gm-teknologian ihmeitä tekevistä mahdollisuuksista Afrikan arjessa. Vaikuttaa enemmän teollisuuden mainokselta. Gm-teollisuushan hänen toimintansa rahoittaakin erilaisten säätiöiden kautta.
Kimmo Pitkänen 17.2.2006: ”Molemmat kirjoitukset ovat aika vanhoja, jo vuodelta 1999. Aika paljon tutkimustuloksia ja kokemuksia on sen jälkeen saatu.”
Kokemuksia on tosiaankin kertynyt 2000-luvulla runsaasti lisää. Seuraavassa pari esimerkkiä.
Prof.W. Pengue Argentiinan yliopistosta kirjoittaa vuonna 2005, että gm-RR-soijan viljely on erittäin voimakas teknologia Argentiinan maataloudessa. Valitettavasti sen viljelyn laajenemiseen liittyy melkoisesti negatiivisia ”sivuvaikutuksia”. Maaltapako, maatalousbisneksen keskittyminen harvoihin käsiin, ja ruokaturvan heikkeneminen ovat esimerkkejä sosiaalisista vaikutuksista. Maaseudun maisema on muuttunut, ja glyfosaattia kestävät rikkakasvit ovat ilmestyneet pelloille. Ravinnetalouden ja maan rakenteen heikkeneminen ja mahdollisesti jopa maan viljelykelvottomaksi tuleminen ja lajien häviäminen ovat esimerkkejä ympäristövaikutuksista.
Argentiinan gemo-ennätys ahdistaa, todetaan artikkelissa, jonka Third World Network on julkaissut vuonna 2004:
Artikkelin mukaan on absurdia väittää, että Argentiina on hyvä esimerkki gm-teknologian omaksumisesta. Argentiinan viljelijöille annetut lupaukset eivät ole täyttyneet.
Torjunta-aineiden käyttö on lisääntynyt. Glyfosaatin käyttö on lisääntynyt 10-kertaisesti. Lisäksi tarvitaan lisääntyvässä määrin muita rikkakasvien torjunta-aineita kuten 2,4D:tä ja paraqattia.
Väitettä, että gm-soijan viljely olisi taloudellisesti edullisempaa, ei voida todentaa, koska tavanomaista soijanviljelyä ei Argentiinassa enää tapahdu. Suuri osa gm-lajikkeiden siemenistä on viljelijöille hyvin halpaa harmaata siementä.
Perinteisten ravintokasvien viljelyn väheneminen on aiheuttanut työttömyyttä, väestökatoa, häätöjä ja yli 250 000 perheen muuttoliikkeen pois maaseudulta 14 viime vuoden aikana. Perheviljelmien maat ovat joutuneet yritysten haltuun, jotka keskittyvät miljoonien hehtaarien soijantuotantoon.
Maaltapako vaikeuttaa elämää kaupungeissa, missä teollisuus on lamassa, työtä ei löydy ja maaseudulta tulleella väestöllä ei mahdollisuuksia välttää nälkää ja aliravitsemusta.
Argentiinalle gm-siemenet ovatkin ristiriitojen siemeniä.
http://www.biosafety-info.net/article.php?aid=219
Myös Greenpeace on hyvin huolissaan tästä negatiivisesta kehityksestä, johon raju gm-soijan viljelyn laajeneminen Argentiinassa on johtanut. Syyskuussa 2005 järjestö julkistikin asiaa valottavan lehtisen. Lehtinen keskittyy valottamaan gm-soijan ympäristöongelmia ja mahdollisia terveysriskejä.
http://www.greenpeace.org/raw/content/international/press/reports/geanimalfeed.pdf
Kimmo Pitkänen 17.2.2006: ”Kehoittaisin gm-vastustajia pikku hiljaa avaamaan silmänsä, ja ottamaan huomioon myös arviot ja tutkimustulokset, jotka eivät ole heille mieluisia. Muuten tuloksena on vaarallisen yksipuolinen maailmankuva.”
Kehoittaisin gm-teknologiaa innokkaasti Suomeenkin ajavia pikku hiljaa avaamaan silmänsä, ja ottamaan huomioon myös ne kokemukset, arviot ja tutkimustulokset, jotka eivät ole heille mieluisia. Muuten tuloksena on vaarallisen yksipuolinen maailmankuva, josta monet joutuvat kärsimään. Tasapuolista asioiden esittelyä kyllä odottaisi gm-alan ammattilaisilta.
Vastaa
Gm soijalla ongelmia riittää
Jos tämä GMO:jen viljely ei ole kannattavaa, niin miksi niiden viljely yhä vain lisääntyy. Kun kännyköiden tekeminen ei ole kannattavaa Suomessa, niin niitä ei tehdä täällä. Jos sokerin viljely ja jalostaminen ei ole kannattavaa täällä, niin täällä ei sitä tehdä. Jos GMO:jen viljely ei ole kannattavaa niin niitä ei viljellä.
Näiden satotasojen kanssa "kikkailu" on täysin turhaa. Muutamiesn prosenttien erot eivät merkitse mitään. Täytyy tarkastella tuotantokustannuksia. Jos huonommalla satotasolla voidaan tuottaa halvemmalla, niin se on kannattavampi vaihtoehto.
Täytyy huomata myös, että maatalous on liiketoimintaa. Ei sen tehtävänä ole pitää maata asuttuna. Sen tehtävänä on tuottaa elintarviketeollisuudelle raaka-aineita mahdollisimman halvalla. Elintarviketeollisuuden tehtävä on taas tuottaa mahdollisimman suuri tuotto siihen sijoitetulle pääomalle.
Vastaa
Gm soijalla ongelmia riittää
"Gm soijalla ongelmia riittää" on jo otsikkona naurettava. Legenda "tyhmästä maajussista" on minun mielestäni kuollut jo syntyessään. Maajussin (kuten minä) on pakkokin ottaa tuottavuusasiat erittäin vakavasti. Tuottamattomuusväitteillä on turha sotia gm-kasveja vastaan. Naurettavaa.
Matti Pekkarinen
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa- Turvattu Luonto ry
http://tuottavamaa.org
http://kotisivu.dnainternet.net/matpekk/
ks myös http://violetit.tripod.com
Vastaa
Gm soijalla ongelmia riittää
Gemofanien väitteet gm-RR-soijalajikkeiden suuremmista sadoista ja ympäristöystävällisyydestä voitaneen todeta pelkäksi kuplaksi?
Tähän mennessä tässä keskustelussa näitä väitteitä on toisteltu,kuten seuraavat lainaukset osoittavat:
22.4.2005 Juhani: "GM-lajikkeet ovat muita lajikkeita satoisampia ja ovat tavanomaisia lajikkeita ympäristöystävällisempiä; ja tämä on Pampaksen logiikan mukaan syynä ongelmiin??"
Kimmo Pitkänen "Australian alfa-amylaasi inhibiittori keskustelussa" 5.1.2006: ”Vaarana on, että uuden teknologian torjuessamme menetämme eurooppalaisen teollisuuden ja maatalouden kilpailukyvyn, tuhlaamme veronmaksajien euroja, menetämme työpaikkoja, tuhoamme luonnonvaraisia ympäristöjä, saastutamme tarpeettomasti luontoa…
Matti Pekkarinen 7.02: ”Ympäristöhän tykkää: suurempien satojen otto pellosta jättää enemmän hehtaareja metsäluonnolle”
Mutta ei ole annettu minkäänlaisia perusteluja näiden väitteiden tueksi, niinpä sitten vain siirrytäänkin näistä väitteistä toiseen ”tilakohtaisesti taloudellisesti edullista”-väitteen käyttöön.
”Gm-RR-soijalajikkeilla ei ollut selvää taloudellista vaikutusta tilan taloudelliseen tulokseen.”
”Ehkä suurin kysymys, joka nousee tästä tutkimuksesta on, kuinka voidaan selittää gm-lajikkeiden nopea leviäminen, koska niiden viljelyn taloudelliset perustelut ovat ristiriitaisia tai jopa negatiivisia”. Mm näin todetaan USA:n maatalousviraston taloustutkimusraportissa USA:n gm-lajikkeiden viljelyn alkuvuosien tilatason katteista.
Tilakohtaiset vaihtelut olivat merkittäviä. Joillakin tiloilla RR-lajikkeet voivat olla selvästi taloudellisempia. Jos esim. rikkakasvilajisto suosii Roundupia, niin se voi puoltaa gm-lajikkeita. Alkuvuosina viljelijä voi pärjätä jopa yhdellä torjunta-aineella, joka luonnollisesti yksinkertaistaa ja helpottaa työtä tilalla, mutta ei tuo lisää rahaa tilalle. Mutta tämäkin hyöty näyttää olevan ohi 5-8 vuodessa, jolloin pellon rikkalajisto valikoituu glyfosaattia paremmin kestäväksi.
Jorge Fernandez-Cornejo and William D. McBride. 2002. Adoption of Bioengineered Crops. Agricultural Economic Report No. (AER810) 67 pp.
http://www.ers.usda.gov/publications/aer810/
Etelä-Amerikassa gm-soijanviljelyn tilakohtaiseen taloudelliseen tulokseen vaikuttavat lisäksi mm. gm-lajikkeiden siemen on viljelijöille lähes yhtä halpaa kuin tavanomainenkin, ja Roundupia on saatu Kiinasta ”puoleen hintaan”. RR-lajikkeet suosivat yksinkertaista ja ”suurpiirteistä” viljelytekniikkaa eivätkä vaadi suurtilojen rengeiltä niin paljon ammattitaitoa ja huolellisuutta kuin tavanomaiset lajikkeet, ja voivat tältä osin ”parantaa viljelyvarmuutta”.
Gm-alan voitot valuvat jättifirmoille ja maksajina ovat tavalliset perheviljelijät.
Maatalouden tehtäviä ja gm-lajikkeiden vaikutuksia on syytä tarkastella monipuolisesti eikä vain esim. tilakohtaisena talouskysymyksenä.
Perinteisestihän maatalouden tehtävänä on ollut turvata kunkin maan väestön elintarvikehuolto -eikä vain "tuottaa mahdollisimman halvalla". Nykyään esillä on "monivaikutteinen maatalous".
Gm-teknologian käyttöön maataloudessa liittyviä keskeisiä eettisiä kysymyksiä gm-teknologian vaikutuksista ovat prof. Altierin mukaan mm:
Kuka hyötyy gm-teknologiasta? Kuka häviää?
Mitkä ovat ympäristövaikutukset ja terveysvaikutukset?
Mitä vaihtoehtoja sivuutetaan?
Kenen tarpeisiin gm-teknologia vastaa?
Kuinka teknologia vaikuttaa siihen, mitä tuotetaan, kuinka tuotetaan ja miksi tuotetaan ja kenelle tuotetaan?
Mitkä ovat sosiaaliset tavoitteet ja eettiset kriteerit, jotka ohjaavat tutkimusaiheiden valintaa?
Mitä sosiaalisia ja agronomisia tavoitteita bioteknologia palvelee?
Altierin selkeät vastaukset näihin kysymyksiin löytyvät esim:
Miguel A. Altieri. The Myths of Agricultural Biotechnology some ethical questions.
http://www.agroeco.org/doc/the_myths.html
Vastaa
Gm soijalla ongelmia riittää
"Mitä sosiaalisia ja agronomisia tavoitteita bioteknologia palvelee?"
Mitähän sosiaalisia tavoitteita tämä agriduunaaminen palvelee tällä hetkellä, jos viljan tuotantokustannus tukineen on yli 200 €/tn ja myyntihinta alle 100 €/tn?
Vastaa
Gm soijalla ongelmia riittää
Avena Fatua 2.3.06: ”Mitähän sosiaalisia tavoitteita tämä agriduunaaminen palvelee tällä hetkellä, jos viljan tuotantokustannus tukineen on yli 200 €/tn ja myyntihinta alle 100 €/tn?”
Ongelma on valitettasti henkilökohtaisestikin varsin kouriintuntuva. Mutta on turha nähdä päiväunia siitä, että gm-lajikkeet rehuna tai pellossa pelastaisivat suomalaisen viljelijän ja maaseudun. Ratkaisut tilanpidon ongelmiin on haettava aivan muualta. Sen osoittavat mm viljelijöiden kokemukset eri puolilta maailmaa.
Avena Fatua 2.3.06: "Mitä sosiaalisia ja agronomisia tavoitteita bioteknologia palvelee?"
Etelä-Amerikassa tämä ”bioteknologian palvelu” on varsin murheellista tarkasteltavaa.
Viljelijät eivät viljele gm-soijaa Etelä-Amerikassa. Sen tekevät 1000-40 000 hehtaarin suurtilalliset tilanhoitajiensa ja renkiensä avulla. Viljelijöille gm-soijan viljelyn leviäminen on tullut hyvin kalliiksi, kun ”kartanonomistajat” valtaavat viljelijöiden pellot ja karkottavat viljelijät tiloiltaan ja jäämään työttömiksi ja näkemään nälkää.
Paraguai on väkivaltaisin ja räikein esimerkki teollisen maatalouden sosiaalisista haitoista. Viidessä vuodessa soijan viljelyala on kaksinkertaistunut 2 miljoonaan hehtaariin. Jokainen lisähehtaari soijalle näyttää merkitsevät verenvuodatusta ja alkuasukasviljelijöiden karkotusta maatiloiltaan.
Suurin osa väestöstä on perinteisesti elänyt maalla omavaraistaloudessa. Maanomistus on kuitenkin hyvin keskittynyttä, 2 % väestöstä omistaa 70 % maasta.
Soijan viljelyn laajentaminen vientitulojen saamiseksi maahan on johtanut gm-soijamonokulttuuriviljelyyn, joka uhkaa alkuasukasviljelijöiden toimeentuloa. Hallitus ja viranomaiset ovat korruptoituneet ja niitä tukevat gm-soijayritykset kuten Monsanto ym.
Suuryritykset hallitsevat maatalousmaata ja gm-siemeniä. Soijaa tuottavat suurmaanomistajat ovat yleensä ulkomaalaisia, pääasiassa Brasiliasta. Heidän apunaan on puolisotilaallisia joukkoja.
Tällaista ja paljon muuta todella surullista luettavaa löytyy lisää Etelä-Amerikan perheviljelijöiden internet-sivustolta. Etelä-Amerikan perheviljelijät ovat joutuneet suuresti kärsimään gm-soijan viljelystä Etelä-Amerikassa. Ja syyt, miksi he vastustavat gm-soijan viljelyä, ovat varsin selkeitä – kyseessä on ennen kaikkea heidän toimeentulonsa, jonka gm-soija on vienyt ja uhkaa vielä monelta viedä.
Kun Suomen maatalouden ammattilehdissä kirjoitetaan ihaillen ”suurtilojen soijanviljelystä”, niin olisi hyvä muistaa se verinen hinta ja ne epäoikeudenmukaisuudet ja vääryydet, jotka liittyvät gm-soijan viljelyyn.
Suomessa halutaan korostaa tuotantomme korkeaa laatutasoa. Eettisesti ja ympäristöllisesti korkeaan laatutuotantoon ei Suomessa mitenkään sovi etelä-amerikkalaisen teollisesti tuotetun gm-soijan käyttö rehuna.
http://www.grr.org.ar
Yllä olevat otteet oli poimittu yhden sivuston artikkelin englanninkielisestä käännöksestä
http://www.genet-info.org/genet/2006/Feb/msg00063.html
Vastaa
Liian kilpailukykyisiä lajikkeita siis
Pampas kirjoitti: "Samalla olisi mukava kuulla, miten paljon gm-soijan viljelyn laajentaminen on siellä lisännyt työpaikkoja?"
Työn väheneminen, varsinkin ruumiillisen työn, on kauan ollut ihmisten haaveena. Maataloudessa siihen on päästy mm koneellistamisella.
Jos halutaan työ takaisin, niin kaivattakoon ojat lapiolla tai käsin:
http://kotisivu.dnainternet.net/matpekk/sivu2.htm#s18luomuojankaivu
- ja taotaan aurat miekoiksi ja puimurit ja traktorit samoin.
Sitäkö halutaan? Kuka haluaa maksaa käsin tuotetusta leivästä sen oikean hinnan?
Matti
Vastaa
Tuplasatoja gm-soijalla lupaa Monsanto
Tuplasatoja ja tuplasti rahaa viljelijöille, jotka siirtyvät gm-RR-soijan viljelijöiksi, lupaa Monsanto tällä oman mainostoimistonsa sivustolla.
Ehkäpätämä on Juhanin tietolähde paljon suuremmista sadoista RR-soijalla Etelä-Amerikassa!?
Mainonnan katteettomia lupauksia vai viljelijän arkea?
http://www.whybiotech.com/index.asp?id=4514
Vastaa
Gm-soijan viljely Romaniassa karannut hallinnasta
Jarkko 10.02.2006: ”Tuplasatoja ja tuplasti rahaa viljelijöille, jotka siirtyvät gm-RR-soijan viljelijöiksi, lupaa Monsanto tällä oman mainostoimistonsa sivustolla.
Mainonnan katteettomia lupauksia vai viljelijän arkea?”
http://www.whybiotech.com/index.asp?id=4514
Kimmo Pitkänen viittaa toisaalla 17.2.2006 saman sivun lopussa lähteenä mainittuun romanialaisista kokemuksista kertovaan artikkeliin, jonka perusteella Monsanto “lupaa” gm-soijalajikkeiden viljelijöille tuplasatoja. “The Farm-Level Impact of Herbicide-Tolerant Soybeans in Romania”
Melkoisilta fokkus-pokkus-tempuilta kuulostaa tuplata sato siirtämällä lajikkeeseen rikkakasvin kestävyyden tuottava geeni!
Romanian ”kokemuksia” selittänee se, jos soija kylvetään rikkaruohoiseen peltoon ja rikkakasveja ei torjuta kunnolla muilla menetelmillä, niin siinä tapauksessa tuollaiset sadonlisäykset ovat toki mahdollisiakin. Mutta rikkakasvithan voidaan torjua monin eri tavoin. Roundupilla saatujen satotulosten vertaaminen ”nollaruutuihin” ei kuitenkaan vakuuta gm-RR-lajikkeiden ylivertaisesta satoisuudessa. Vaikka gm-RR-soijalajikkeet tarjoavatkin lähinnä suurtiloilla tiettyjä työteknisiä etuja ja asettavat vähemmän vaatimuksia työntekijöiden osaamiselle.
Glyfosaatin kestävyysgeenin lisääminen lajikkeeseen ei millään tavalla lisää lajikkeen ominaissatoisuutta. Kansasin yliopiston sisarlajiketutkimukset osoittavat päinvastoin keskimäärin noin 5 % sadonalennuksia gm-RR-lajikkeilla ja noin 10 % pienempiä satoja verrattuna parhaisiin ei-gm-lajikkeisiin.
Sivuston ja taustana olevan raportin sanoma onkin tulkittava gm-firman ”tuote-esitteeksi”, jossa voidaan luvata melkein mitä vain.
http://www.agron.scijournals.org/cgi/content/abstract/93/2/408
Valitettavasti gm-soijan viljely Romaniassa on karannut viranomaisen valvonnasta. Ympäristöjärjestö Greenpeace testautti 10 eri alueelta peräisin olevat soijanäytteet Itävallan ympäristönsuojeluvirastossa. Kaikissa näytteissä oli muuntogeenistä ainesta mukana. Tulos vahvistaa arvioita, että 90 % Romanian soijanviljelystä on muuntogeenistä ilman, että siitä on viranomaisilla tietoa. Viljelijät käyttävät omaa siementä vuodesta toiseen. Valvontaa Romaniassa ei juuri ole.
Romaniassa viljeltiin soijaa 140 000 ha alalla vuonna 2005, josta virallisesti puolet oli gm-soijaa. Romanian on suunniteltu liittyvän EU:hun vuonna 2007, mutta maasta puuttuu välineitä muuntogeenisten lajikkeiden määrittämiseen ja valvontaan.
Monsanton entinen johtaja Dragos Dima puhui Raportin julkistamistilaisuudessa sanoen, ettei hallitsematon gm-soijan viljely ole hyväksyttävää, vaikka valvontajärjestelmä puuttuisikin. Hän jätti Monsanton joulukuussa 1998, koska hänen varovaista kantaansa gm-soijan viljelyn aloittamiseen Romaniassa ei otettu huomioon. Hän sanoi, ettei viranomaisilla eikä Monsantolla ollut valmiuksia gm-lajikkeiden valvontaan. Gm-soijan viljely alkoi Romaniassa 1999. Valitettavasti yhtiö ei kuunnellut silloin hänen esityksiään ja tilanne on nyt karannut kokonaan valvonnasta.
Monsanto työnsi Romanian tahallisesti tähän hallitsemattomaan tilanteeseen. Viljelijöiden ja elintarviketeollisuuden on nyt kärsittävä tämän toiminnan taloudelliset seuraukset.
Monsanton entinen Romanian johtaja Dragos Dima toimiikin nykyisin gm-vapaa-Ramania liikkeen johtajana.
Tiedote http://www.pressetext.at/pte.mc?pte=051010032
Raportti: Genetically engineered soybean cultivation in Romania Out of control. 2006.
http://www.greenpeace.org/raw/content/international/press/reports/GE-Romania.pdf
Vastaa
Tuplasatoja gm-soijalla lupaa Monsanto
GM-viljelijän tuloksen kehtiiymisestä:
http://www.maatilan.pirkka.fi/mp1_01/otsikko3.htm
Eli taitaapa olla soijan ja puuvillan kohdalla juhlavaa arkea.
Matti
http://kotisivu.dnainternet.net/matpekk/
Vastaa
Gm-soijalla ongelmia riittää
Saahan sitä kaikenlaisesta uneksia. Mutta arki on paljon karumpi viljelijöille.
”Ehkä suurin kysymys, joka nousee tästä tutkimuksesta on, kuinka voidaan selittää gm-lajikkeiden nopea leviäminen, koska niiden viljelyn taloudelliset perustelut ovat ristiriitaisia tai jopa negatiivisia”. Mm näin todetaan USA:n maatalousviraston taloustutkimusraportissa USA:n gm-lajikkeiden viljelyn alkuvuosien tilatason katteista.
Jorge Fernandez-Cornejo and William D. McBride. 2002. Adoption of Bioengineered Crops. Agricultural Economic Report No. (AER810) 67 pp.
http://www.ers.usda.gov/publications/aer810/
Vastaa
Roundup Ready rules
Minä viljanviljelijänä haluaisin ottaa käyttöön glyfosaatin kestäviä lajikkeita. Näitä voisi viljellä esim. välikasveina, joilla pelto puhdistetaan haitallisista kasveista esim. juolavehnä.
Glyfosaatin kestävä rypsi helpottaisi huomattavasti sen viljelyä. Tällöin voitaisiin tuottaa huomattavasti rikkakasveista puhtaampia kasvustoja.
Syödäänhän me jo nyt huomattavia määriä glyfosaatilla käsiteltyä viljaa. EU:sta tuotava vilja on pääsääntöisesti käsitelty glyfosaatilla ennen puintia, vaikka ne eivät olekaan sen kestäviä lajikkeita.
Nämä glyfosaatin kestävät lajikkeet mullistaisivat rikkakasvien torjunnan ja alentaisivat tuotantokustannuksia. Viljaliikeisiin vastaanotettava vilja ei saa olla käsiteltyä glyfosaatilla. Ja ei taida Suomessa ollut yhtään mallasohraerää, joka olisi hylätty glyfosaatin vuoksi. Omaan tai naapurin käyttöön tulevaa rehunviljan laatua ei kontrolloida.
Kyllä täällä pitää voida toimia samoilla ehdoilla, kun muuallakin toimitaan. Eurot konsultoi ja haaveet haihtuu. Järki hoi.
Vastaa
Roundup Ready rules
Se, että glyfosaatti on suht. mieto myrkky ei tarkoita, että se on ongelmaton. Sehän on jo liitetty esim. non-Hodgkinsin lymfoomaan ja useiden kasvilajien vaarantumiseen.
Vastaa
Lähde
Jälleen mielenkiintoinen tutkimustulos, jonka esittäneeseen alkuperäistutkimukseen olisi mielenkiintoista tutustua. Eli viite ja tai linkki, kiitos!
Tällaiset viestini eivät ole kiusan tekoa, vaan aito pyyntö alkuperäistutkimuksen esittämiseen.
Vastaa
Roundup Ready rules
Nyt kun Suomessa tuli huono leipävehnäsato. Joutuvat jalostajat jatkamaan kotimaista vehnää tuontiviljalla. Suurinosa tuodusta viljasta on käsitelty glyfosaatilla ennen puintia, vaikka eivät olekaan ns. geenimuunneltuja. Tämä on vain yleinen käytäntö, jolla voidaan hävittää rikkakasveja ennen puintia. Voit kysyä jalostajilta antavatko ne takuun, että jauhojen joukossa ei ole glyfosaatilla käsiteltyä viljaa.
Paljon mieluumin minä ruiskuttelisin kesällä kasvukauden aikana glyfosaattia peltoon kuin vähän ennen puintia.
Vastaa
Roundup Ready rules
Glyfosaattia käytetään Euroopassa myös pakkotuleennuttamaan vilja puintikuntoon sopivana aikana, ei pelkästään rikkakasvien hävittämiseen pellosta hetki ennen puintia.
Glyfon salliminen suomessa em. käyttöön alentaisi kuivatus- ja korjuukustannuksia huomattavasti.
Miksei suomalaiset viljelijät saa käyttää samoja aineita kuin keskieuroopassa? Meillä on huomattavasti tiukemmat laatuvaatimukset kuin muualla EU:ssa mutta silti EU:n alhaisin tuottajahinta. Kuka vetää välistä?
Vastaa
Glyfosaatti hävittää sammakoita
"Se, että glyfosaatti on suht. mieto myrkky ei tarkoita, että se on ongelmaton."
Glyfosaatti (Roundup) on osoittautunut hyvin haitalliseksi vesiekosysteemeissä, varsinkin sammakoiden poikasille. Kaksi sammakkolajia hävisi kokonaan ja kolmas laji melkein kokonaan. Sammakoiden lajimonimuotoisuus väheni 70 prosentilla. Vesiekosysteemien lajimonimuotoisuus väheni keskimäärin 22 prosentilla.Näin kertoo uusi USA:ssa tehty tutkimus.
Lähde: Relyea, R. A. 2005. The Impact of Insecticides and Herbicides on the Biodiversity and Productivity of Aquatic Communities. Ecological Applications vol 15, Nr 2. Ss. 618–627.
www.esajournals.org/esaonline/?request=get-toc&issn=
1051-0761&volume=015&issue=02
Vastaa
Glyfosaatti hävittää sammakoita
en tiedä mistä saisin tiedon siitä, onko haitallista hevoselle liikkua pellolla johon on tehty syysruiskutus (ei tietenkään syö sitä)ilmeisesti tätä glyfosaattia.jos osaatte vastata tähän voisitteko lähettää minulle sähköpostia.
Vastaa
Roundup lisää Fusarium-sienten kasvua vehnässä
Roundup-torjunta-aineen epäillään edistävän Fusarium-sienten kasvua. Tähän johtopäätökseen on tullut kanadalainen tutkijaryhmä.
Tiedelehti New Scientist kertoi kanadalaisten tutkijoiden havainnoista. Oli sattuma, että muutamia vuosia sitten havaittiin Roundup-ruiskutusten ja myrkyllisen sienisaastunnan välinen yhteys. Vihje tuli tutkimuslaitokselta, jossa havaittiin ankara Fusarium-saastunta koejäsenissä, jotka oli käsitelty edellisvuonna Roundupilla. Käsittelemättömissä koejäsenissä saastuntaa ei ollut. Kanadalaiset tutkijat ovat vahvistaneet tämän riippuvuuden laboratoriokokeissa.
Fusarium-sienet ovat merkittävä ongelma sekä viljan viljelyssä että varastoinnissa. Pelkästään Euroopassa arvioidaan viidesosan vehnästä kärsivän Fusarium-sienistä. Fusarium-sienet voivat tuottaa myrkyllisiä yhdisteitä, jotka suurina annoksina voivat olla jopa tappavia ihmisille ja eläimille, jos niitä on viljatuotteissa.
Asia ei ole useinkaan niin yksinkertainen kuin se ensin tuntuu. Enpä välittäisi Roundup-vehnää syödä.
Goghlan, A. 2003. Weedkiller may boost toxic fungi.
http://www.newscientist.com/news
Vastaa
Tarvitsemmeko geenimuunneltua ruokaa?
Sille kansainväliselle liikkeelle, jota Bioturvayhdistys Suomessa edustaa, ei suinkaan riitä se, että se olisi huolissaan vain geeniteknologian riskeistä. Kokonaisvaltaisessa rajussa kielteisyydessään gm-teknologiaa kohtaan se myös kieltää sen
a) että geeniteknologiasta olisi / voisi olla mitään hyötyäkään ja sen
b) että siihen olisi mitään tarvettakaan, edes teoreettista
Tyypilinen esimerkki tästä on ylläolevan artikkelin kohta ?Poistuuko nälänhätä Gm-ruoan avulla??. Käydäänä se nyt läpi lause lauseelta.
BTY: ?Maailmassa tuotetaan jo riittävästi ruokaa koko maapallon väestön ravitsemiseksi?.
Tämä on totta, mutta vain triviaalisti, ja sillä yritetään luoda vaikutelma, joka ei ole totta. Jos ja kun maailmassa on FAO:n arvioiden mukaan yhä siinä 800 miljoonaa aliravittua, merkitse se sitä, että maailmassa ei vieläkään tuoteta tarpeeksi ruokaa, tai hyvälaatuista ruokaa tarpeeksi. Teoreettiset laskelmat siitä, miten ruoka tasan jaettuna riittäisi, ovat ? teoreettisia. Sitä, että suomalaiset luopuisivat ?turhista? joulukinkuistaan sudanilaisten nälkäänäkevien lasten hyväksi, saadaan odottaa maailman tappiin.
Ravitsemustilanne kyllä koko ajan paranee, mutta se ei tapahdu itsestään, vaan siihen tarvitaan koko ajan työtä. Yksi tärkeä tekijä tässä asiassa on kasvinjalostus. Työtä onkin myös koko ajan tehtävä, jo pysyäksemme paikallamme. Maailman väkiluvun odotetaan YK:n alimpienkin arvioiden mukaan nousevan nykyisestä 6 miljardista noin 8 miljardiin. Sen jälkeen kasvun onneksi ? ja tälle on myös realistisia perusteita ? odotetaan pysähtyvän. Helsingin yliopiston agroekologian professori Juha Helenius arvioi kirjoituksessaan 21.12.04 Helsingin Sanomissa (tämän lisäksi) ruokavalioiden kehittyvän vaurastumisen myötä yhä enemmän lihaa sisältäväksi. Niinpä hän arvioi ruoan kysynnän kasvavan ?nykyisten peruskoululaistemme tulevan työelämän ajanjaksolla? yli 50 prosenttia. Suurempiakin arvioita on esittetty.
Haaste on valtava. Maailman maapinta-alasta jo nyt 30-40 prosenttia on ihmisen viljelyksessä, ja viljelykseen parhaiten soveltuva maa on jo käytössä. Teoreettisesti viljelyalaa voidaan kyllä nostaa melkoisestikin, mutta sillä on hintansa, joka on valtava ja nimenomaan luontoarvoina. Sademetsiä pelloiksi ja laitumiksi raivaamalla hävitämme tuhansia kertoja enemmän biodiveristeettiä kuin vaikkapa parjatulla ?monokulttuurilla?, jossa hävitetään vain rikkakasveja jo käytössä olevilta pelloilta. Niinpä kehityksen painopisteen täytyy olla siinä, että me kohotamme maatalouden tuottavuutta, yritämme saada enemmän syötävää jokaiselta viljelyhehtaarilta.
BTY: ?Väitteet siitä että geenimuunneltu ruoka tulee ratkaisemaan maailman nälkäongelman ovat vääristyneitä.?
Ikävystyttävyyteen asti aina toistetaan, ettei asia X ole mikään ihmelääke, ?magic bullet?, nälkäongelman ratkaisemisessa, ja näin tietysti on biotekniikankin osalta. Mutta se on täysin hyväksyttävä ja erittäin lupaava väline.
Biotekniikan avulla voidaan nostaa lajikkeiden perustuottavuutta. Mutta onpa muutakin, tässä muutamin ranskalaisiin viivoin, missä biotekniikasta on ja/tai voi olla hyötyä:
- tuholaiskestävyys tietysti vähentää sadon menetyksiä, mutta se myös vähentää torjunta-aineiden tarvetta. Tästä on hyötyä taloudellisiesti, mutta myös terveyden kannalta. Erityisesti kehitysmaissa joudutaan yhä käyttämään erittäin vaarallsia torjunta-aineita (päinvastoin kuin länsimaissa, joissa ne on pitkälle pystty korvaamaan turvallisemmilla)
- äkkiä iskevä tai jatkuvakin kuivuus on vakava ongelma juuri monien kehitysmaiden alueilla. Läpimurtoja on jo tehty kuivuutta sietävien lajikkeiden kehittämisessä. Vesipihiys on yleisemminkin toivottava ominaisuus viljelylle (ja sitä myöät kasveille), kuten Veden vuonna 2003 saimme tietää
- keinokastelu, joka monilla alueilla on vällttämätöntä, on tuonut mukanaan maan suolaantumisen ongelman, jota kautta on menetetty ja menetetään huomattavia alueita viljelysmaata. Bioteknikka on kehittänyt, paitsi suolankestäviä lajikkeita, myös lajikkeita, jotka kasvaessaan imevät suolan pois maaperästä
- erittäin paljon juuri kehitysmaiden maatalouden tuotosta tuhoutuu myös matkalla ennen kuin se kerkeää pellolta ruokapöytään. Bioteknologialla voidaan myös kehittää tuotteita, jotka paremmin kestävät pilaantumatta
- eroosio syö myös viljelysmaata. Parhaiten eroosiota voidaan välttää suorakylvöviljelyllä, ja parhaiten suorakylvöviljelyyn sopivat GM-lajikkeet (esimerkkinä glyfosaattia kestävät lajikkeet)
Maailman nälkäongelmaa vastaan taistellessa on aivan perusteltua ottaa käyttöön ?koko arsenaali?, ja täytyykin. Maareformi ei ole mitenkään ristiriidassa parempituottoisten lajikkeiden käyttöönoton kanssa, pikemminkin päinvastoin.
BTY: ?Nälänhätä johtuu pikemminkin maailmantalouden rakenteista, kuin viljelykelpoisen maan puutteesta. Ylikansalliset yhtiöt ovat vallanneet suuren osan kehitysmaiden viljelymaista, joilla ne tuottavat ruokaa, eläinten rehua ja nautintoaineita vientiin ulkomaille. Tästä syystä paikallisille ihmisille ei jää ravinnon tuottamiseen soveltuvaa maata. ?
Tällainen analyysi on tyypillinen ja täysin väärä. ?Ylikansalliset yhtiöt? omistavat maailmassa viljelysmaata äärimmäisen vähän, aivan ?kansalliset? suurviljelijät sitten ehkä enemmän. Maailman ravinnontuotannon kokonaistilanteeseen tällä kaikella kuitekin on vähän merkitystä: ruoan ja lopulta eläinten ruoankin joku ihminen kuitenkin lopulta syö. (Nautintoaineet ovat ?välttämätön paha?, mutta tuovat nekin valuuttaa kehitysmaille: jopa nk. ?reilu kauppa? keskittyy hyvin paljon juuri nautintoaineiden tuontiin!). Kun koko maailman ruoasta vain n. 10 prosenttia on maailmankaupan piirissä ja siitäkin kaupasta valtaosa tapahtuu kehittyneiden maiden välillä, tämä teoria voisi edes periaatteessa selittää hyvin vähän. Luultavasti paljon suurempi ongelma on aivan päivästainen: kehittyneiden maiden (erityisesti EU:n) ruoan dumppaus maailmanmarkkinoille heikentää kehitysmaiden oman maatalouden kehitystä.
BTY: ?Patentoitujen muuntogeenisten kasvien ja eläinten lisääntyvä käyttö on uhka tuhansia vuosia vanhoille viljelykulttuureille.?
Varmasti se on uhka siinä mielessä, että nämä uudet lajikkeet tuottoisampina syrjäyttävät huonommat perinteiset lajikkket. Mutta näin tapahtuisi, vaikka geenitekniikkaa ei olisi käytössäkään, ja näinhän on jo Vihreän vallankumouksen myötä tapahtunut. Mutta näin poistetaan vielä huomattavasti suurempi uhka, josta edellä oli puhetta: miljoonia vuosia vanhojen luonnonvaraisten alueiden hävityksen uhka.
BTY: ?Kourallinen suuryhtiöitä on monopolisoinut siementeollisuuden itselleen ostamalla lähes kaikki perinteiset kasvinjalostuslaitokset.?
Monopolisoitumien (tai paremminkin ?oligopolisoituminen?, kyse on sentään useista yrityksistä) alalla on valitettava asia, ja siihen on kaivannut muutosta mm. ?vihreän vallankumouksen isä? Norman Borlaug. Nyt onneksi näyttää siltä, että alalle on syntymässä kilpalua, ja myös kehitysmaista mm. Kiina ja Intia ovat panostaneet lujasti oman biotekniíkkansa kehitykseen. Eurooppa taas jää asiassa jälkeen: kun yleinen suhtautuminen on eri tavoin täällä niin nihkeätä, alan tutkijat siirtyvät ? USA:laisten suusryhtiöiden palvelukseen ...
Mutta BTY ei ilmeisesti tarkoita tätä, vaan yrittää luoda kuvaa, että ostamalla ?perinteiset? kasvinjalostuslaitokset nämä suuryhtiöt jotenkin pakottaisivat viljelijät omien muuntogeenisten lajikeittensa käyttöön. Onpa pirullinen suunnitelma ? mutta kyllä taitaa olla enemmän Hollywoodista kuin todellisuudesta. Varsinkin kun tämä lause oli johdantona seuraavalle.
Viimeissä lauseessa kerrotaan:
"Tuottamalla lisääntymiskyvyttömiä siemeniä yhtiöt vievät viljelijöiltä mahdollisuuden omavaraiseen siementuotantoon, pakottaen heidät ostamaan joka vuosi uuden siemenerän."
Tässä väitteessä on gm-vastaiselle liikkeelle jotakin samaa kuin neitseellisessä sikiämisessä katolisille: tosiasiat eivät pysty sitä kumoamaan, yhä uudelleen väite tuodaan kaikesta huolimatta aina esille.
Tosiasia on se, että vaikka lisääntymiskyvytön siemen on mahdollinen (niinkuin on neitseellinen sikiäminenkin, ei sen puoleen, nykyisin) ja se on toteutettu laboratorio-olosuhteissa, niin ei missään eikä milloinkaan tällaisia siemeniä ole ollut myynnissä tai tuotannossa. Ei koskaan. Ei missään.
Tämä on varmasti kerrottu Bioturvayhdistyksen väelle - ei vaikutusta, siellä se lause möllöttää vaan heidän nettisivuillaan. Ja nyt sitten vielä kopiotuna tänne! "Foorumi tarjoaa keskustelun taustaksi erilaisia näkemyksiä ja kannanottoja sekä perustietoa." Tässä asiassa on taustaksi tarjottu perusvalhe!
Tämän asian luulisi tietävän tohtori ja dosentti Kristina Lindströmin, mutta eipä, niin vain hänkin esitti saman asian totena polemiikissaan Jussa Tammisolaa vastaan Hufvudstadsbaldetissa.
Tämä myytti on niin vahva, että aivan vastaavasti kuin Neitsyt Maria aina joskus ilmestyy katolisille, on tästä asiasta kuulemma jopa kehitysmaiden ihmisillä kokemusta. KEPA:n uutinen 12.09.2003 kertoo mosambikilaisista viljelijöistä:
"Luultavasti monet kuulivat ensimmäisen kerran puhuttavan GMO-tuotteista, mutta ongelma oli kaikille tuttu. Monet viljelijät ovat joutuneet huomaamaan että ?parannetut? siemenet eivät kasva enää seuraavana vuonna. He haluavat siemeniä, joita voi säästää seuraavaan vuoteen, lainata ystäville ja myydä eteenpäin."
Ks. TM-TL:n uutinen ja kommentti
PS. Siitä, mitä hyötyä muuntogeenisistä kasveista on rikkaalle Euroopalle, miksi Eurooppa jopa tarvitsee niitä, erikseen myöhemmässä puheenvuorossa.
(Heikki Jokipii, Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa ? Turvattu Luonto ry)
Vastaa
Tarvitsemmeko geenimuunneltua ruokaa?
Pitääpä ennakoida jo nyt yksi todennäköinen vastaväite. GM-kritikot ovat hyvin yleisesti täysin naiivin kritiikittömiä suhteessa luomuviljelyyn (millä nimellä sitä sitten milloinkin kutsutaankin) ja ovat sen kehityksen suhteen usein todella hurjia "teknologiauskovaisia". (BTY:n artikkelissakin viitataan kuin tieteelliseen lähteeseen luomuintolijoiden Lappen & Rossetin pamflettiin).
Niinpä Suomessa äskettäin vieraillut Mae-Wan Ho esittää geenitekniikan vaihtoehtona palaamisen perinteisiin (indigenous, kansanomaisiin?) lajikkeisiin ja luomuviljelyyn. Hän kertoo, että näin olisivat "useat" viljelijät kehitysmaissa saaneet 2-3 kertaisia satoja satoja aiempaan verrattuna, ja antaa ymmärtää, että tässä olisi ratkaisu kaikille.
Kaksin-kolminkertainen on vielä pientä Vandana Shivaan verrattuna, joka Vihreä Lanka -lehden haastattelussa puhui 100-kertaisista sadoista! Mutta tässä on ongelma, joka on tiivistetty antiikin tarinaan:
Mies kerskuilee, että hän on Rodoksella käydessään hypännyt aivan huiman korkealle. Kuulijat, sen sijaan, että uskoisivat, sanovat hänelle: "Hic Rhodos, hic salta" - tässä on Rodos, hyppää tässä!
Kaikissa kehitttyneissa maissa luomusadot jäävät surkeasti jo tavanomaisen viljelyn tason alle ja pärjäävät vain lisätuen ja -hinnan varassa. Mutta olisiko sitten kuitenkin kehitysmaissa toisin? Ei ole. Intian MTK:ta vastaava maanviljelijöiden liitto on Vandana Shivan pullisteluihin kyllästyneenä tarjonnut hänelle julkisesti maapalaa kaikilla Intian suuralueilla tuottavuusväitteidensä todentamiseksi. Shiva ei ole ottanut haastetta vastaan.
Vastaa
Tarvitsemmeko geenimuunneltua ruokaa?
"Biotekniikan avulla voidaan nostaa lajikkeiden perustuottavuutta"
Luultavasti, mutta tuottavuuden nostaminen ei satu olemaan aivan yksinkertainen homma. Se edellyttää laajan geenimäärän manipuloimista kasveissa.
Vaikka tuottavuutta saataisiinkin nostettua, niin on hyvä muistaa, että suurin osa maailman viljasadosta menee lihakarjan ruokkimiseen eikä ihmisten ravinnoksi. Lihankulutusta vähentämällä olisi varsin mahdollista taata ruokaa nykyistä suuremmillekin ihmismäärille.
Vastaa
Tarvitsemmeko geenimuunneltua ruokaa?
(Vaikka yritin ennakoida - täytyy vastata. Selvinneekö asia kysyjälle siltikään ...)
Tässä kasvisyönnin ajamisessa on sama realismin taso kuin ajatuksessa, että köyhyys poistuu kun jaetaan tasan amerikkalaisten rahat. Oikea luku (liha)karjan syömässä viljan osuudessa on kylläkin noin kolmannes, ei yli puolta. Kyllä, mm. Vaclav Smil - keinolainoituksen merkityksen selvittänyt ja sitä korostava tiedemies - on samaa mieltä: viljan syöttämien karjalle on suunnatonta tuhlausta. Mutta minkäs teet: pikku uutisesta luin, että ihmisille kelpaamatonta (so. siinä mielessä, ettei käynyt liian kalliina kaupaksi) luomuviljaakin on Suomessa syötetty elukoille.
Ruoan ja sitä kautta tarvittavan maa-alan ja tuottavuuden lisäyksen tarpeessa en yhäkään näe muuta realismia kuin Johannesburgin 2002 kokouksessa esitetyn FAO:n arvion (ilmeisesti apulaispääsihteeri Hartwig de Haenin lausunnosta):
"FAO ennustaa, että maailman ruoan kysyntä nousee 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Järjestö arvioi, että n. 20 prosenttia lisätuotannosta saadaan viljelysmaan lisäyksellä, 10 prosenttia useampia satoja korjaamalla ja 70 prosenttia suuremmista sadoista."
Vastaa
Tarvitsemmeko geenimuunneltua ruokaa?
"a) että geeniteknologiasta olisi / voisi olla mitään hyötyäkään ja sen
b) että siihen olisi mitään tarvettakaan, edes teoreettista"
On huomattavasti mukavampaa ajatella uusia teknologioita uusien parannusten tuojana kuin katastrofien aiheuttajana. Silti on olemassa ikäviä esimerkkejä siitä, miten uudet teknologiat ovat aiheuttaneet mittavia "laskuja" ihmiskunnalle.
Esimerkiksi ydinvoimaa käyttöön otettaessa monet ajattelivat, että sen avulla tuotetaan turvallista energiaa, joka on liian halpaa edes mitattavaksi. Geenijätti Monsanto oli yksi niistä, joka ajatteli "suurten linjojen" mukaan. Se suunnitteli rakentavansa plutoniumilla toimivia kahvinkeittimiä. No, itse en ole kovin innostunut saamaan sellaista kotiini.
Ydinvoima ei tuottanut energiaa, joka on liian halpaa mitattavaksi ja täysin ongelmatonta. Se tuottaa nykyäänkin paljon jätettä, joka on liian vaarallista ja pitkäikäistä turvallisesti hävitettäväksi. Monet sen tuollaisista laskuista ovat vasta tulossa maksuun.
Nyt kun maailma on ottamassa käyttöön teknologiaa, joka on ydinvoimaakin vahvempaa vaikutuksiltaan, niin vähintä mitä voi vaatia, että tuon teknologian käyttöönottajat edes tietävät, mitä tekevät. Heillä tietenkin on velvollisuus näyttää asia toteen.
Vastaa
Kaikkien riskien kokonaisarvio
Mutta ihmiskunta ei saa uusista teknologioista vain laskuja vaan myös "tuloja", eli on katsottava "viivan alle", tuliko voittoa.
Laskuakin voidaan helposti ylikorostaa, kuten kirjoittaja mielestäni tekee ydinvoimaesimerkkinsä kohdalla: sen vaatimat ihmisuhrit ovat lopulta täysin mitättömät muihin energiamuotoihin verrattuna. Jätteetkin ovat ongelma vain lyhyellä tähtäimellä, koska nk. hyötöreaktorit tulevaisuudessa käyttävät sen polttoaineenaan, ja lopullinen jäte jää mitättömäksi. Mutta tämä keskustelu kuuluu tietysti jollekin toiselle palstalle, vaikkapa www.kansalaiskeskustelu.net ja siellä "Energiapolitiikka".
Mutta on myös keksintöjä, joiden lopullinen hyöty on lähes 100 prosenttia. Mutta sellaisiakin voidaan vastustaa aluksi kiihkeästi. Tälläinen asia oli mm. rokottaminen 1800-luvulla ja osin jälkeenkin. Argumentteja sitä vastaan oli erilaisia, mutta kun muistaa miten sen sanottiin olevan luonnon (jumalallista) järjestystä vastaan, tulee väistämättä tuttuuden tunne: Mae Wan-Hon maailmankuva näyttää erehdyttävästi samannäköiseltä.
Jälkeenpäin ajateltuna ne, jotka ankarasti vastustustivat rokotuksia (tai vastaavasti myös aseptikkaa vastustanee), eivät saaneet erityistä kunniaa järkevän varovaisina miehinä, eivätkä oikeastaan kunniaa ollenkaan, koska he toiminnallaan suoranaisesti aiheuttivat vahinkoa. Nyt biotekniikassakin on tällainenkin riski - jos olemme ylimääräisen varovaisia, pystymme myös sillä aiheuttamaan pahaa, jos biotekniikan avulla saatava apu maailman kärsimysten lievittämiseksi estyy tai vaikka vain myöhästyy.
Vastaa
Tarvitsemmeko geenimuunneltua ruokaa?
"Nyt onneksi näyttää siltä, että alalle on syntymässä kilpalua"
Onhan sitä! Esimerkiksi gm-siemenkaupassa kokonaista viisi yhtiötä (Monsanto, DuPont, Novartis, Aventis ja Astra-Zeneca)vastaavat n. sataa prosenttia maailmanlaajuisesta kaupasta.
Vastaa
Kilpailua syntymässä
Alkuperäinen BTY:n väite oli kyllä se, että suuret monikansalliset olisivat monopolisoimassa tavanomaisen siemenkaupan, ja siinä myös siis onnistumassa (pyrkimystä saattaa tietysti olla), jota ei ilman jotain viitettä johonkin selvityksen voi niellä.
Mutta monopolit ovat kyllä murtumassa gm-bisneksessä. EU näyttää viivyttelyllään pelaneen itsensä pelistä lähes ulos, mutta mm. Kiina ja Intia ovat kentällä jo isoja pelureita. Muissakin nk. kehitysmaissa alalla on paljon lupaavaa toimintaa, mm. Egyptissä, jossa juuri äskettäin kehitettiin tämä "vesipihi" vehnä.
Vastaa
Tarvitsemmeko geenimuunneltua ruokaa?
"- tuholaiskestävyys tietysti vähentää sadon menetyksiä, mutta se myös vähentää torjunta-aineiden tarvetta."
Miksi sitten geenifirmoilla (Esim. Monsanto) on oma torjunta-ainetuotantonsa? Miksi ne käytännössä kehittelevät koko ajan uusia myrkynkestäviä lajikkeita? Tämähän on suorassa ristiriidassa väitetyn "myrkynvähentämispyrkimyksen" kanssa.
Tietenkin siksi, että ne hyötyvät taloudellisesti.
Vastaa
Kemiallisen torjunnan vähenenminen
Hei Kaikki,
Kumman usein törmää yllä esitettyyn. Tämä tuntuu hyvin oudolta ja jotenkin vainoharhaiselta. Miksi asiaa ei voi nähdä niin, että taudinkestävät lajikkeet ovat vain yksi tuote firmojen paletissa. Sehän on sama kuin väittäisi, että ei tämän firman torjunta-aine X voi toimia oikeasti, kun niillä toinen torjunta-aine Y jota käytetään saman patogeenin torjuntaan.
Torjunta-aineen kestäviä lajikkeita kehitään siksi, että muuten torjuntaa ei voitaisi käyttää, ja haitta jäisi torjumatta. Esim. glyfosaattiresistenssigeenien siirto mahdollistaa jotain sellaista, minkä jokainen viljelijä ottaa innolla vastaan: rikkakasvien spesifisen torjunnan satokasvin seasta. Eihän siinä tarvittaisi geennimuunneltuja kasveja, jos olisi jokin tehokas rikkakasveille spesifinen torjunta-aine.
Kokonaisuutena skenaario taudinkestävistä GM-lajikkeista on kumminkin se, että torjunta-aineiden käyttö vähenee. Mitenkö se sitten tapahtuu? No tietysti sillä tapaa, että jos GM-tekniikat tuottavat tehokkaapaa jälkeä kasvinsuojelussa, kuin kemialliset, niin kemiallisen torjunnan tilalle valitaan GM-kasvi. Toisaalta käsittääkseni globaalista tovoitteena on torjunta-aineiden käytön vähentäminen ja ennekaikkia niiden haittojen vähentäminen. Kehitys siis siihen suuntaan, että GM-tekniikoiden seurauksena torjunta-aineiden käyttö lisääntyisi (tai parmminkin torjunta-aineiden haitat), on lainsäädännöllä rajoitettu.
Vastaa
Tarvitsemmeko geenimuunneltua ruokaa?
"- erittäin paljon juuri kehitysmaiden maatalouden tuotosta tuhoutuu myös matkalla ennen kuin se kerkeää pellolta ruokapöytään. Bioteknologialla voidaan myös kehittää tuotteita, jotka paremmin kestävät pilaantumatta"
Kuten FlavSavr-tomaatti siis. Se tosin ei kelvannut kuluttajille kovinkaan hyvin, kun sitä mainostettiin "geenimuunneltuna" (tietääkseni ainoana koskaan noin mainostettuna) ja sai helposti (pehmeytensä takia) kolhuja.
No ainakin biotekniikkateollisuus oppi läksyn "yritä salata aina kuin mahdollista".
Vastaa
Tarvitsemmeko geenimuunneltua ruokaa?
Se FlavSarv-tomaati on aivan mainio esimerkki siitä, mitä tuleman pitää, ja tulla täytyy. Se on ihan hyvä alku. Poispilatulle, jääkaapin ja paljon rahaa omistavalle länsimaiselle kuluttajalle se ei ehkä kaikkineen kelvannut - mutta jo periaatteellinen läpimurto lupaa paljon hyvää. Kuten sanottu, aivan mielettömän paljon ruokaa pilaantuu kehitysmaissa pellon ja pöydän välillä. Jo tämän ongelman rataksemisessa bioteknologia voisi lunastaa paikkansa. Tässäkin on muistettava matematiikka, että jos puolet sadosta pilaantuu, vaikka tällä välillä, tarvitaan tuplasti peltoa. (Länsimainen pihvinsyöjä sentään saa pihvinsä itse syödäkseen ja hyödykseen - niin paljon kuin se peltoa vaatiikin.)
Vastaa
Miksei ensimmäistäkään selvästi osoitettua haittaa ole?
Gm-ruokaa om USA:ssa syöty jo noin 10 vuotta, ja noin 250 miljoonan ihmisen maassa on siten "altistettu" tälle ruoalle ehkä lähes kaikki ja annoksina laskettuna ollaan siten miljardien tapausten "otoksessa" tässä "testissä".
Tällaisessa "testiasetelmassa" olisi kyllä haittojen pitänyt löytyä. Ne "huutavat" poissaolollaan. Kun Sambian kieltäytymisestä GM-maissista hätäapunakin on ollut puhe, ovat gm-kriitikot voineet vedota vain siihen (viimeksi Tuohiniitty MMM:n tilaisuudessa), että amerikkalaisilla tuo gm-maissi on vain osa ruokavaliota, mutta sambialaisilla pääravinto. Jolloin haitat kuulemma olisivat voineet ilmetä. Jolloin he - näin teoretisoimalla - rivien välissä myös myöntävät tosiasian, ettei amerikkalaisille ole gm-maissista ollut yhtikäs mitään haittaa.
Vastaa
Miksei ensimmäistäkään selvästi osoitettua haittaa ole?
Heikki Jokipii 25.12 klo 15:05
"Gm-ruokaa om USA:ssa syöty jo noin 10 vuotta, ja noin 250 miljoonan ihmisen maassa on siten "altistettu" tälle ruoalle ehkä lähes kaikki ja annoksina laskettuna ollaan siten miljardien tapausten "otoksessa" tässä "testissä".
Koitanpa tuoda vasta-argumenttia näille Jokipiin puhtaaksi-todistamis pyrkimyksille.
Yhdysvalloissa ei syödä ihmisravinnossa kovinkaan suuria määriä gm-kasveja, kun gm-soija ja -maissi ovat suurimmilta osin rehukasveja ja ihmiskäyttöön tarkoitettua maissikin dumpataan USAID:n kautta kehitysapuna sitä haluamattomille maille (aikaisemmin vielä ilman vastaanottajamaiden tietämystä gm-pitoisuudesta).
"Tällaisessa "testiasetelmassa" olisi kyllä haittojen pitänyt löytyä. Ne "huutavat" poissaolollaan."
Ei ole ollut mitään testiasetelmaa. Niin uskomatonta kun se onkin; mitään vertailututkimusta gm-ruoan vaikutuksesta ei ole USA:ssa tehty tai gm-ruoan vaikutuksia seurata. Yhdysvalloissa on mahdotonta vertailla esim. ruokaperäisten sairauksien määrää gm-tuotteita ja ei-gm-tuotteita syövillä, kun gmo-pakkausmerkintöjä ei ole ja gm-aines on laajasti levinnyt elintarvikkeisiin.
Kuitenkin - ruokaperäiset sairaudet ovat nousseet USA:n hallituksen CDC-viraston mukaan vuosien 1994-2000 aikana 2-10 kertaisiksi. (lähde: http://www.i-sis.org.uk/FoodborneIllnesses.php) Ensimmäiset gm-kasvit tulivat laajempaan viljelyyn maassa 1994.
En pysty todistamaan sen olevan gm-ruoan syytä, mutta ei Jokipiikään päinvastaista.
"...amerikkalaisilla tuo gm-maissi on vain osa ruokavaliota, mutta sambialaisilla pääravinto. Jolloin haitat kuulemma olisivat voineet ilmetä. Jolloin he - näin teoretisoimalla - rivien välissä myös myöntävät tosiasian, ettei amerikkalaisille ole gm-maissista ollut yhtikäs mitään haittaa."
Emävirhe loogisessa päättelyssä. Eiköhän riitä, että luetaan niitä rivejä, eikä rivien välejä. Niidenkin ymmärtämisessä on riittävästi tekemistä.
Se, että gm-elintarvikkeiden haitoista ei ole Jokipiitä tyydyttävää riittävää näyttöä johtuu (eri riittävyyden määritelmän lisäksi) että:
a) sitä ei ole suoraan tutkittu. Tiesitkö Heikki ettei yhtäkään markkinoille hyväksyttyä gm-ruokakasvia ole tutkittu kliinisissä ihmiskokeissa?
b) kyseessä on monimutkaien asia, missä vaikutukset voivat tulla:
1)gm-kasvien muuttuneesta ravintokoostumuksesta (epätodennäköisin, koska nämä pyritään tutkimaan hyväksymismenettelyssä)
2) gm-kasvien muuttuneesta haitallisista aineista, jotka voivat olla esim. vain isomeria-muutoksia jossain proteiinissa tai niin pieniä pitoisuuksia ettei niitä löydetä tai pidetä merkittävinä
3) gm-kasvien aiheuttamasta horisontaalisesta geenisiirtymästä, joka saattaa synnyttää uusia patogeenejä (vrt. CDC:n tutkimus yllä)
4) gm-kasvien aiheuttamasta horisontaalisesta geenisiirtymästä, joka voi aiheuttaa muutoksia ihmisen perimässä.
Lisää siitä mitä pitäisi tutkia, että voitaisiin olla varmempia ovatko riskit korkeita, voi lukea tästä: http://gmfoorumi.fi/text/list/?id=37 (erit. loppuosa) ja täältä http://www.indsp.org/A%20GM-Free%20Sustainable%20World.pdf (s.39)
Vastaa
Miksei ensimmäistäkään selvästi osoitettua haittaa ole?
Hannes Tuohiniitty kirjoitti:
"Koitanpa tuoda vasta-argumenttia näille Jokipiin puhtaaksi-todistamis pyrkimyksille.
Yhdysvalloissa ei syödä ihmisravinnossa kovinkaan suuria määriä gm-kasveja, kun gm-soija ja -maissi ovat suurimmilta osin rehukasveja ja ihmiskäyttöön tarkoitettua maissikin dumpataan USAID:n kautta kehitysapuna sitä haluamattomille maille (aikaisemmin vielä ilman vastaanottajamaiden tietämystä gm-pitoisuudesta)."
Jokipii:
Vaikka Kellogg ei olisikaan saanut cornflakesiaan haluamallaan tavalla joka lapsen lautaselle, ja vaikka jokainen elokuvissakävijä ei ottaisikaan mukaansa popcorn-pussia, kyllä sitä maissia USA:ssa kuitenkin syödään. Aivan varmasti kulutus jakautuu epätasaisesti ? löytyy suuri joukko usalaisia, jotka eivät sitä pistä ikinä suuhunsa ja toinen ääripää, jotka ovat aivan ?hulluina? maissiin. Ja vastaavasti ? jos haittoja olisi ? pitäisi myös herkkyyden niille jakautua populaatiossa jotakuinkin ?kellokäyrän? mukaan, jolloin aivan tilastollisesti, jos satakin miljoonaa ihmistä ko. ruokaa syö, haittojen pitäisi väistämättä ilmetä, jossain päin, jossain mielenkiintoisessa ?klusterissa?. Mutta ei, kuten sanoin: ?Ne ?huutavat? poissaolollaan."
Tuohiniitty:
?Ei ole ollut mitään testiasetelmaa. Niin uskomatonta kun se onkin; mitään vertailututkimusta gm-ruoan vaikutuksesta ei ole USA:ssa tehty tai gm-ruoan vaikutuksia seurata. Yhdysvalloissa on mahdotonta vertailla esim. ruokaperäisten sairauksien määrää gm-tuotteita ja ei-gm-tuotteita syövillä, kun gmo-pakkausmerkintöjä ei ole ja gm-aines on laajasti levinnyt elintarvikkeisiin. ?
Jokipii:
Kyllä asian tutkiminen silti on mahdollista, vaikka monimutkaisempaa. Tiedämme kyllä, mitkä elintarvikkeet sisältävät erityisen paljon gm-aineksia, mitkä eivät yhtään, tiedämme jotain kulutustottumukista jne. Ja ellei muu auta, niin aina voi tehdä tarkemman seurantatutkimuksen. Ja luultavasti sitä on yritettykin ? ellei muiden, niin gm-kriitikkojen toimesta. Mutta kun asiassa ei ole onnistuttu mitään löytämään, tuleekin jo kuvaan 0-tuloksia koskeva jullkaisuharha: se tulos, ettei jostakin asiasta mitään poikkeavaa tai ikävää löydetä, hyvin harvoin kelpaa tieteelliseenkään julkaisuun, mediasta nyt puhumattakaan.
Tuohiniitty:
?Kuitenkin - ruokaperäiset sairaudet ovat nousseet USA:n hallituksen CDC-viraston mukaan vuosien 1994-2000 aikana 2-10 kertaisiksi. (lähde: http://www.i-sis.org.uk/FoodborneIllnesses.php) Ensimmäiset gm-kasvit tulivat laajempaan viljelyyn maassa 1994.
En pysty todistamaan sen olevan gm-ruoan syytä, mutta ei Jokipiikään päinvastaista.?
Jokipii:
Jos katsotaan vähän alkuperäisempää lähdettä CDC:n omalla sivulla, siitä selviää kyllä, että ruokaperäisten sairauksien tilastointi (ja varsinkin syiden tilastointi) on vaikeaa, mutta se ei esitä, että näiden sairauksien määrä olisi USA:ssa räjähdysmäisesti kasvanut.
Todistamisen taakasta: samaan aikaan myös esimerkiksi luomutuotteiden kulutus USA:ssa on kasvanut. Yhtä kepeästi voisin minä heittää, että tuo selittämätön osa ruokasairauksista johtuu juuri luomutuotteista ? eikä Tuohinittykään voisi todistaa päinvastaista ...
Tuohinitty:
? [...]kyseessä on monimutkainen asia
[...]
Lisää siitä mitä pitäisi tutkia, että voitaisiin olla varmempia ovatko riskit korkeita, voi lukea tästä: http://gmfoorumi.fi/text/list/?id=37 (erit. loppuosa).?
Jokipii:
Tuossakin artikkelissa viitataan hyvin harvoin mihinkään selkeästi toteutuneisiin haittoihin, ja nekin harvat viittaukset perustuvat erittäin kiisteltyihin gm-vastustajien tutkimuksiin, joita ei sittemmin ole pystytty muiden toimesta toistamaan tai todentamaan (kuten mm. Pusztain ja Traavikin tulokset). ? Yksi ainoa (aivan tunnettujen syiden aiheuttama) ruokamyrkytysepidemia kuittaa tähän mennessä seuraustensa vakavuudessa lisäksi kaikki nämä spekulatiivisetkin haitat yhteensä.
Se, ettei gm:stä vielä ole haittoja havaittu, ei tietysti todista, etteikö näin voisi jatkossa tapahtua. Mutta vielä siitä ei ole merkkejä ? siitä huolimatta, että gm-viljelyala jo v. 2003 lopussa oli kolminkertainen maailman luomuviljelyalaan nähden.
Mutta eikö gm-tuotteita ja niden markkinoille tuloa sitten valvota? Käsittääkseni sitä tehdään, ja jopa niin, että jopa USA:ssakin (!) on säätelyn tiukkuutta kritisoitu. Tässä juuri olisi hyvä tietoiskun paikka, näillä sivuilla julkaistavaksi: miten gm-ruoka eri maissa markkinoille nykyisin eri länsimaissa hyväksytään? Ja vertalukohtana tietysti pitäisi olla myös se, miten tavanomaista uutta tuotetta tässä tilanteessa kohdellaan.
Vastaa
Hyväksymismenettely EUssa
Kattava kuvaus GM-elintarvikkeiden ja viljelykasvien hyväksymismenettelystä EU:ssa löytyy www-sivulta http://europa.eu.int/comm/food/food/biotechnology/authorisation/index_en.htm . Erityisesti kohdasta "Questions and answers" löytyy kattava ja monipuolinen kuvaus.
Yleiskommenttina EU:n hyväksymismenettelystä voi sanoa, että menettely on varsin perinpohjainen ja käsittää monet eri tahot. Arvioinnin läpäisseiden GM-elintarvikkeiden turvallisuus on arvioitu selvästi tarkemmin kuin perinteisten elintarvikkeiden. Perusteellinen arviointi on valitettavasti myös melko hidas, raskas ja kallis.
Vastaa
Hyväksymismenettely EUssa
Miten he voivat arvioida turvallisuuden perusteellisesti, jos eivät tiedä, mitä etsivät.
Esimerkiksi petunian geenit eivät ehkä ole riskiluokituksissa, mutta niitäkin on käytetty gm-siirrännäisinä.
Vastaa
Miksei ensimmäistäkään selvästi osoitettua haittaa ole?
Gm-kasveja kehittelevän Monsanton sisäiset tutkimuksetkin ovat osoittaneet, että gm-soijan allergeenien määrä on paljon suurempi kuin tavanomaisen.
Tuskin aivan haitatonta siis.
Vastaa
Lähde?
Voisitko kertoa, missä tämän tiedon lähde on saatavilla? Olisi kiinnostava tutustua näihin tutkimustuloksiin.
Vastaa
Lähde?
Kyse on siis Monsanton itse suorittamasta tutkimuksesta. Tammikuun seitsemäntenä
2001 Los Angeles Times julkaisi artikkelin "Some food for FDA regulation".
Koko artikkelin voi lukea täältä:
http://www.mindfully.org/GE/Lappe-Keeler-FDA-Regulation.htm
Tavallisin rationalisointi gm-ruokien väitetylle järkevyydelle on se, että
ne muka olisivat täysin samanlaisia kuin tavalliset vastineensa. Tämä väite
kuitenkaan ei perustu merkittävään tieteelliseen tutkimusaineistoon, joka
vertailisi gm-ruokia ja tavallisia keskenään.
Tästä huolimatta 1992 vuoden FDA-politiikan mukaan Monsanton ei tarvinnut(!)
todistaa Roundup-soijan turvallisuutta. Vuonna 1994 Monsanto luovutti FDA:lle
tutkimuksen väitetystä Roundup gm-soijan turvallisuudesta ja tutkimus julkaistiin
Journal of Nutrition -lehdessä 1996. Tutkimus siis piti kiinni "samanlaisuusväitteestä".
Kuitenkin tutkimustulokset paljastivat seuraavat asiat:
- Roundup -soijan lesitiinissä oli tavalliseen soijaan verrattuna 29% vähemmän
aivotoimintaa lisäävää vitamiinia -koliinia.
Ollaksemme reiluja Monsantoa kohtaan, jotain noissa gm-soijapavuissa oli
enemmän:
- Tavalliseen soijaan verrattuna Roundupissa oli 27 prosenttia enemmän ns.
trypsiini-inhibiittoria, potentiaalista allergeenia, joka mm. häiritsee
proteiinin sulattamista kehossa.
-Toisen allergeenin -lektiinin, määrä oli gm-soijassa lähes kaksinkertainen.
Ei sinänsä ole kyseenalaista, etteikö geenimanipulointi ole voimakas tekniikka.
Siksi vähimmäisvaatimuksena onkin, että ihmiset geenitekniikkaa soveltaessaan
edes tietäisivät mitä tekevät. Kuitenkin geeniteollisuuden tunnetuin mantra
"Olemattomat riskit, huomattavat edut" on väitteenä varsin uskomaton, kun
asiaa ajattelee tarkemmin. Tavattomat väitteet vaativat aina tavattomat
todisteet. Minä olen vain yksi niistä, jotka vaativat noita todisteita esitettäväksi ennen kuin tämä uusi teknologia hyväksytään.
Alkuperäinen tieto on siis peräisin Monsantolta so. heidän tutkimuksistaan.
Vastaa
Allergeenit
Los Angeles Times ei ihan ole tieteellinen julkaisu eikä alkuperäislähde, mutta ei tietysti ole syytä epäillä tietoja. Kiitos artikkelista.
Muutama kommentti:
- mistään ei voi päätellä, että mahdollinen korkeampi allergeenimäärä olisi seurausta GM-tekniikan käytöstä. Sitä ei tietysti voi poissulkeakaan.
- uskallan väittää, että jos samalla tarkkuudella tutkittaisiin markkinoille tulevat perinteiset elintarvikkeet, samanlaisia yllätyksiä tulisi paljon enemmän. Syynä se, että perinteinen kasvinjalostus on huomattavasti hallitsemattomampaa. Vasta viimeaikainen teknologinen kehitys on antanut työkalut näiden asioiden tutkimiseen.
- uusien elintarvikkeiden turvallisuustestauksessa ja hyväksymismenettelyssä on varmasti paljon parantamisen varaa. Mutta sama koskee niin luomua, perinteisiä kuin GM-elintarvikkeita. Tosin kalliiksi tulee.
- tässä tapauksessa on kyse yli 10 vuotta vanhasta tuotteesta. Aika paljon on menty eteenpäin allergeenisyyden ymmärtämisessä ja sen arviointimenetelmissä.
En halua siis väittää, että GM on aina turvallista ja parempaa tai tehookkaampaa kuin perinteiset. Tapaus kerrallaan tarkastelu on ratkaisu näihin huoliin. Ja sama tarkastelu luomulle ja perinteisille.
Vastaa
Re: Allergeenit
Juhani:
"- mistään ei voi päätellä, että mahdollinen korkeampi allergeenimäärä olisi seurausta GM-tekniikan käytöstä. Sitä ei tietysti voi poissulkeakaan."
Tässä tapauksessa seuraus ei todennäköisesti olekaan tekniikan. Vaikka itse siirtotekniikan tiedetään aiheuttavan laajoja mutaatioita. Mutta allergeenin lisääjänä voi kylläkin olla siirtogeenikonstruktio. Vuonna 2002 tehtiin tutkimus, että gm-proteiineista 2/3 muistuttaa huomattavasti tunnettuja allergeeneja (http://www.i-sis.org.uk/ATPA.php)
Joka tapauksessa tällaisten eroavaisuuksien sivuuttaminen olankohautuksella (kuten esim. EFSAkin jatkuvasti tekee) on väärin. Lähtökohta on EU:ssa todistettava turvalliseksi ennen käyttöä, eikä todistettava vaaralliseksi.
Juhani:
"- tässä tapauksessa on kyse yli 10 vuotta vanhasta tuotteesta. Aika paljon on menty eteenpäin allergeenisyyden ymmärtämisessä ja sen arviointimenetelmissä."
Höpö höpö. Suomalaistutkijatkin tunnustavat (http://www.bioturva.org/uutiset/bitu041208.txt) että gm-kasvien allergeenisuuden testaaminen eläinmalleilla ei ole edistynyt lainkaan.
Kaikki markkinoilla olevat gm-tuotteet ovat sitä paitsi 80-luvun lopun ja 90-luvun alun aikaansaannoksia.
Paljon kehuja, vähän villoja.
Vastaa
Perinteinen turvallisempaa
Juhani:
...Syynä se, että perinteinen kasvinjalostus on huomattavasti hallitsemattomampaa. Vasta viimeaikainen teknologinen kehitys on antanut työkalut näiden asioiden tutkimiseen."
Perinteinen kasvinjalostus ei ole hallitsemattomampaa. Perinteisesti jalostetuissa lajikkeissa genomi on stabiilimpi kuin gm-lajikkeilla, geenit ovat solujen yhdistyessä itsesäädeltyjä.
Tuonlaiset perusteettomat heitot lisäävät kuluttajien epäluottamusta ruokaan yleensä ja ovat gm-puolustajien karhunpalvelus tiukemmalle riskien arvioinnille.
Juhani:
"- uusien elintarvikkeiden turvallisuustestauksessa ja hyväksymismenettelyssä on varmasti paljon parantamisen varaa. Mutta sama koskee niin luomua, perinteisiä kuin GM-elintarvikkeita. Tosin kalliiksi tulee."
Nämä argumentit muuten juontavat Atlantin toiselle puolelle ja siellä alkaneeseen olennainen vastaavuus -käsitteeseen. Eurooppa on kuitenkin ottanut oikean lähtökohdan, että gm-kasvit ovat erilaisia jota sittemmin tutkimus on täysin tukenut.
Vastaa
Jälleen vääriä tietoja
Jos GM-tekniikalla siirretään geeni, joka koodaa allergeenistä proteiinia, on tuloksena todennäköisesti allergeeninen lopputuote. Mutta ilmennettävän proteiinin allergeenisyys tutkitaan parhaimmilla käytössä olevilla tekniikoilla. Jos allergeenisyysepäily nousee, ei tuotetta viedä markkinoille. Allergeenisyyden eläinmallit ovat todellakin vielä puutteellisiä, mutta allergeenisen proteiinin tyypillisten ominaisuuksien ymmärtämisessä ja arvioimisessa on menty eteenpäin. Eli ei näitä asioita ohiteta, vaan ne tutkitaan paljon tarkemmin kuin perinteisistä tai luomuelintarvikkeista.
"Kaikki markkinoilla olevat gm-tuotteet ovat sitä paitsi 80-luvun lopun ja 90-luvun alun aikaansaannoksia." No niinhän ne ovat. 10 vuotta markkinoilla eikä mitään allergeenisyysongelmia ole havaittu. USAssa esillä olleita tapauksia (nyt en muista, oliko kyse soijasta vai maissista?) ei kyetty lopulta liittämään GM-tuotteisiin.
Nykyajan tekniikoilla kyetään sitä paitsi vaikuttamaan jo kasvin omien geenien ilmentymiseen, joten vieraiden geenien tuontia ei enää edes välttämättä tarvita. Lisäksi perinteisen ruokakasvin allergeenisyys voidaan monesti poistaa GM-tekniikalla.
"Perinteisesti jalostetuissa lajikkeissa genomi on stabiilimpi kuin gm-lajikkeilla." Tämä väite ei pidä paikkaansa.
"..geenit ovat solujen yhdistyessä itsesäädeltyjä." Voisiko agronomi Tuohiniitty olla hieman täsmällisempi, kun käyttää molekyylibiologiaan liittyviä termejä. Mitähän tämän pitäisi tarkoittaa? Nämä ovat kieltämättä vaikeita termejä ja käsitteitä.
Euroopan omaksumalla asenteella ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa, se perustuu puhtaasti poliittisiin päätöksiin. Valitettavasti kuluttajat, kansalaiset, tuottajat ja eurooppalainen teollisuus lopulta kärsivät.
Vastaa
Re: Jälleen vääriä tietoja
Juhani:
...Mutta ilmennettävän proteiinin allergeenisyys tutkitaan parhaimmilla käytössä olevilla tekniikoilla. Jos allergeenisyysepäily nousee, ei tuotetta viedä markkinoille.
Mutta Juhani hyvä. Et tainnut lukea lainkaan edellisen viestin linkkiä: http://www.i-sis.org.uk/ATPA.php Voit varmaan vastata vastakkaista mieltä olevalla artikkelilla, jos sellainen on olemassa?
"Juhani: 10 vuotta markkinoilla eikä mitään allergeenisyysongelmia ole havaittu."
Ei kai, kun ei ole niitä etsittykään. Kuinka niitä voisi, kun gm-pakkausmerkintöjä ei siellä ole. Vai tiedätkö jostain tutkimuksesta, missä olisi niitä katsottu? Kerro ihmeessä.
Juhani:
Lisäksi perinteisen ruokakasvin allergeenisyys voidaan monesti poistaa GM-tekniikalla.
Ja esim. soijan kohdalla tämä on lähes mahdotonta, kun on niin monta allergeenia. Allergiatutkijat myös kritisoivat ylipäänsä yrityksiä poistaa allergeeneja. Juhanin olisi kannattanut osallistua MMM:n seminaariin marraskuussa, missä suomalaistutkijat antoivat huutia USDA:n Herman Eliotille
"Perinteisesti jalostetuissa lajikkeissa genomi on stabiilimpi kuin gm-lajikkeilla."
Juhani:
Tämä väite ei pidä paikkaansa.
Kyllä pitää. Ranskalaistutkijat tutkivat 5 lajiketta, ja kaikki olivat pysymättömiä. Tästä lisätietoa ja pohdintaa sen merkityksestä: http://www.i-sis.org.uk/UTLI.php ja http://www.bioturva.org/maewanho/esitys29-11-2004.ppt (dia 8)
"..geenit ovat solujen yhdistyessä itsesäädeltyjä."
Juhani:
Mitähän tämän pitäisi tarkoittaa?
Että gm-jalostuksessa lisätään geenejä karkealla tavalla ja tietämättä mihin ne asettuvat. Lisäksi laitetaan epänormaali geenin tehostaja, promoottori, mukaan. Näistä erikseen tai yhdessä aiheutuu monenlaisia mutaatioita.
Sen sijaan perinteisessä jalostuksessa sukusolujen yhdistyminen ja myös esim. protoplastifuusio tapahtuu solun normaaleilla ja tutuilla säätelymekanismeilla.
Vastaa
Fanaattisuuden syyt??
Kyllä luin ystävämme Mae-Wan Hon kirjoitelman. Kirjoitus on täyttä soopaa. Se kyllä luettelee todellisiakin allergeenisyyden arviointiongelmia, mutta unohtaa lähtökohdan: GM-tekniikoilla siirretään yksi tai korkeintaan muutama geeni, perinteisessä jalostukseesa myllätään koko genomi. Jokainen ymmärtää, kummassa tapauksessa on helpompaa yrittää arvioida uuden elintarvikekasvin allergeenisyys. Mutta GM-tekniikoiden tarkkuutta eivät Ho ja Hannes Tuohiniitty tietenkään suostu totuudeksi tunnustamaan, koska silloin putoaisi heidän järkeilyiltään viimeinenkin pohja pois. Joten tähän tulee varmaan taas kommenttina viite johonkin Hon kirjoitukseen.
Yleensä allergeeninen reaktio tulee melko nopeasti allergeenisen elintarvikkeen nauttimisen jälkeen, eli allergeeninen elintarvike monesti (ei toki aina) on mahdollista tunnistaa ja siten päästä reaktion aiheuttajan jäljille. Eli kymmenen vuoden käyttö tuo esiin allergeenisuuden aika suurella todennäköisyydellä. Ja esim Bt-toksiinin käyttö luomutuotannossa olisi myös ennemmin tai myöhemmin tuonut aineen allergeenisyyden esiin. Yhden sovelluksen allergeenisyys tai sen puuttuminen ei kerro kuitenkaan mitään jotain muuta geeniä käyttävän sovelluksen allergeenisyydestä, joten se on aina arvioitava tapauskohtaisesti. Niin hyvin kuin osataan.
Ehkä näistä molekyylibiologian asioista, promoottoreista yms., puhuttaessa on todellakin parempi, että Hannes turvaudut Hon teksteihin. Niissä on sentään aina jotain oikein, vaikkakin järjettömässä asiayhteydessä yleensä.
Tämä keskustelu ei nyt oikein etene juupas-eipäs astetta pidemmälle. Olisikohan meillä mitään muuta GM-tekniikoihin liittyvää aluetta, josta voisimme vaihtaa ajatuksia?
En ymmärrä sitä, että Bioturvayhdistys vastustaa KAIKKIA GM-sovelluksia automaattisesti. Kuten nyt sitten yrityksiä poistaa allergeenisyyttä jostain elintarvikkeesta. Hannes, jossain olet kirjoittanut, että todellakin puhtaan lähtökohtaisesti olette GM-tekniikoita vastaan. Perustuuko se aitoon huoleenne olettamistanne riskeistä, vai onko taustalla joku ideologinen tekijä? Ette te ainakaan halua tunnustaa, että yksikään ongelmaepäily olisi saatu ratkaistua tekniikan kehittymisen myötä, ette edes suostu kuuntelemaan, vaan papukaijamaisesti toistatte Hon tapaisten fanaatikkojen lauseita. Eikö todella MITÄÄN käyttökelppoisia tuloksia ole saatu kaikilla tutkimuspanostuksilla? Eikö olisi kaikkien etujen mukaista, että teknologian tilaa tarkastellaan sen kaikki, siis myös hyvät ominaisuudet ja mahdollisuudet tunnustaen? Ongelmat, joihin tekniikalla on potentiaalisesti mahdollista etsiä ratkaisuja, ovat kuitenkin globaalissa mitassa aikamoisen vakavia. Vai... oletko eri mieltä?
Vastaa
Re:Fanaattisuuden syyt??
Juhani:
Kyllä luin ystävämme Mae-Wan Hon kirjoitelman. Kirjoitus on täyttä soopaa.
Hon ja tai muiden (esim. Liisa Kuusipalon) väitteiden sivuuttaminen tällaisilla heitoilla ei edistä keskustelua. Leimakirvestä on helppo heiluttaa, mutta perusteluita on vaikeampi esittää.
Perinteinen jalostus ei ole tarkkaa, mutta se leikkii kasveissa olevilla 'geeneillä' eikä yritä lajirajoja. Riskit ovat alhaisemmat.
Gm-jalostus ei ole täsmällistä vaikka näennäisesti puututaankin yhteen 'geeniin'. Se ei perustu kunnon tietämykseen vaan on vielä pitkään kokeilua.
Juhani:
GM-tekniikoilla siirretään yksi tai korkeintaan muutama geeni, perinteisessä jalostukseesa myllätään koko genomi.
Kielikuvilla on kiva pelata, eikö? Perinteisessä jalostuksessa kaikki tapahtuu sisäsyntyisesti ja organismin itse ohjatessa tapahtumaa. Kuten jo aiemmin kerroin gm-tekniikka aiheuttaa laajoja mutaatioita (Wilson, Latham & Steinbrecher. 2004: www.econexus.info/pdf/ENx-Genome-Scrambling-Report.pdf)
Juhani:
Yleensä allergeeninen reaktio tulee melko nopeasti allergeenisen elintarvikkeen nauttimisen jälkeen...
Et esittänyt mitään viitteitä onko allergioita tutkittu USA:ssa vaikka kysyin. Tarkoittaako ettei löydy?
Juhani:
Ja esim Bt-toksiinin käyttö luomutuotannossa olisi myös ennemmin tai myöhemmin tuonut aineen allergeenisyyden esiin.
Täysin pieleen mennyt vertaus. Luomussa käytetty Bt-toksiini on bakteerin tuottamaa, mutta Bt-kasveissa on geeniä muokattu ja joissain lajikkeissa se on täysin synteettinen. Ei niitä voi verrata.
Juhani:
Hannes, jossain olet kirjoittanut, että todellakin puhtaan lähtökohtaisesti olette GM-tekniikoita vastaan... onko taustalla joku ideologinen tekijä? ... ette edes suostu kuuntelemaan... Eikö todella MITÄÄN käyttökelppoisia tuloksia ole saatu...
Kummallista, että takana pitäisi olla jokin ideologia. Bioturva-aktiiveilla on monenlaisia ideologioita, kuten Juhanillakin, mutta _yhdistyksen_ gm-vastaisuus perustuu tieteeseen ja etiikkaan. Ei tarvitse varmaankaan sanoa, että viittaamme silloin muiden sanomisiin, kun emme itse ole alan tutkijoita. Yhdistyksellä ei ole kirjattua linjausta vielä.
Henkilökohtaisesti en hyväksy gm-kasvien ympäristöön levittämistä; kaupallista tai kenttäkokeita niin kauan kuin hyväksymisprosessi on leväperäinen. Gm-kasveista olisi saatava myös selkeää, etua että niihin liittyviä riskejä kannattaa ottaa.
Täytyy muistaa, että gm-organismien suljettu käyttö on hallitumpaa ja siten hyväksyttävämpää. Samoin geenitieto on ehkä hyödyksi perinteisessä jalostuksessa.
Vastaa
"Uskonto"
Suomen kieli todellakin antaa mahdollisuuden kuvaavien kielikuvien käyttöön. Kuten Hanneksen "Perinteinen jalostus ... leikkii kasveissa olevilla geeneillä...". Sitä se todellakin tekee. Esimerkiksi, kun uusien mutaatioiden aikaansaamiseksi käytetään säteilytystä tai syöpää aiheuttavia kemikaaleja.
Muualla tällä palstalla näytetään viitatun USAssa tehtyihin allergeenisyystesteihin gm-maissin yhteydessä. Ei löytynyt ongelmia.
Mitähän tarkoittaa "täysin synteettinen geeni" Bt-toksiinin yhteydessä? Ja jos kerran allergeenisyydestä tiedetään niin kovin vähän, kuinka voit väittää, että bakteerin tuottama Bt-toksiini on vähemmän allergeeninen kuin kasvin tuottama? Mitkä aminohapot kasvin tuottamassa proteiinissa muokkautuvat - on muokattu, ja mitä tiedetään juuri niiden liittymisestä allergeenisyyteen? Millä perusteella sanot, ettei bakteeriperäisen Bt-toksiinin allergeenisyyden puutteesta voi päätellä mitään kasvin tuottaman Bt-toksiinin allergeenisyydestä? Ehkä, mutta mihin tämä tietosi perustuu?
Jos ei ideologia niin "uskonto" on sitten parempi sana kuvaamaan tätä kv. liikettä.
Vastaa
Lääkeaineiden tuotto?
Mutta yksi yhteinen ajatus kuitenkin löytyy. Suljettu käyttö on varmasti vielä hallitumpaa (mutta tietenkään ei mahdollista teknologian laajaa hyödyntämistä). Yksi huolenaihe, johon mielestäni pitäisi saada lisätutkimusta (tai sitten olen tietämätön)on farmakologisesti vaikuttavien aineiden tuotto GM-kasveissa. Mielenkiintoinen ja suuria mahdollisuuksia avaava sovellus, mutta niiden hallitsemattoman leviämisen estämisestä täytyisi mielestäni kantaa erityistä huolta.
Vastaa
GM-tekniikkaa vastustavat tutkijat?
Meistä useimmat eivät tosiaankaan ole alan tutkijoita, minäkin pohjaan sanomiseni muiden sanomisiin. Silloin aina kasvaa väärinkäsitysten vaara, kun tieto kulkee välikäsien kautta. Joten olisikin mielenkiintoista kuulla näkemyksiä myös suoraan niiltä suomalaisilta alan tutkijoilta, jotka pitävät geenimuuntelua liian vaarallisena. Bioturvayhdistyksellä ei varmaankaan ole vaikeuksia löytää heitä, eihän?
Vastaa
Fanaattisuuden syyt
Juhani kysyi, miksi Tuohiniitty niin jyrkästi kieltää geenimuuntelun, suunnilleen sen kaikissa muodoissa ja kohteissa.
Minun arvioni on, että jyrkimmät, milteipä fanaattiset kannat löytyvät luomuun sitoutuneilta ihmisiltä.
Monissa muissa yhteyksissä olen huomannut, että ihminen, joka on julkisesti leimannut itsensä luomun puoltajaksi, sitoutuu edes ajattelemasta vasta-argumentteja. Hän on sitoutunut myös kaikkiin uusiin mielettömiin ja järjenvastaisiinkin teeseihin, joita luomugurujen päähän jatkossakin pälkähtää. Niinpä kymmenen vuotta gm-viljelyä, viime vuonna jo 80 miljoonan hehtaarin alalla ei riitä osoittamaan mitään. Ei taloudellisesta kannattavuudesta eikä gm-tuotteiden turvallisuudesta.
Oma ajattelu loppuu, kun ihminen innostuu kauniista luomufraaseista. Tämä on nähty mm. metsäasioissa (”luomumetsänhoitoakin” on jo…)
http://matti.tuottavamaa.org/repussa/metsa/mets4.htm
http://matti.tuottavamaa.org/repussa/metsa/mets12.htm
http://matti.tuottavamaa.org/repussa/metsa/mets9.htm
Peltoasiassa vastaavanlaista sinnikyyttä (ajattelun estämiseksi):
http://matti.tuottavamaa.org/repussa/tiivist/tiivist5.htm
Matti
http://matti.tuottavamaa.org
PS: Foorumia pitäisi teknisesti muokata: saada näkymään uusien viestien päiväys etusivulle ja estää tekstikentän kapeneminen hierarkian edetessä.
Vastaa
Fanaattisuuden syyt
"Minun arvioni on, että jyrkimmät, milteipä fanaattiset kannat löytyvät luomuun sitoutuneilta ihmisiltä.
Monissa muissa yhteyksissä olen huomannut, että ihminen, joka on julkisesti leimannut itsensä luomun puoltajaksi, sitoutuu edes ajattelemasta vasta-argumentteja."
Tiukimmat gm-vastaiset kannat taitavat löytyä niiltä, jotka ovat maistaneet gm-ihanuutta. Nelsonit ovat näistä viljelijöistä yksi esimerkki. Kun lukee heidän pyristelyistään, niin alkaa arvostaa itsenäistä talonpoikaista maataloutta. Ja haluaa karttaa kaikin keinoin uustorpparijärjestelmää, joka gm-alalla näyttää olevan vallitseva tyyli.
http://www.nelsonfarm.net/
Vastaa
Fanaattisuuden syyt
Samanlaista mynttiä yritettiin lyödä Percy Schemeiserista, mutta niinpä hän hävisi oikeudenkäynnissä kuin akat tappelussa. Sitten kun tämä Nelson häviää, ilmestyy uusi tapaus Smith, sitten Jones …
Näillä tapauksilla yritetään epätoivoisesti ylläpitää sellaista fantastista kuvaa, että Monsanto tms. pakottaisi viljelijät gm-lajikkeisiin. Muuten ei sitä asiaa voi ilmeisesti fanaattinen vastustaja ymmärtääkään, kun on lukenut vain sellaista "tietoa", että lajikkeet tuottavat vähemmän, vaativat enemmän torjunta-aineita ja aiheuttavat vain taloudellista tappiota (jne.)
Vastaa
Fanaattisuuden syyt
"Samanlaista mynttiä yritettiin lyödä Percy Schemeiserista, mutta niinpä hän hävisi oikeudenkäynnissä kuin akat tappelussa."
Mihinkähän rikolliseen toimintaan Se Smeisseri syyllistyi ja minkälaisen rangaistuksen hän sai?
Vastaa
Fanaattisuuden syyt
Todettiin syylliseksi siihen, että oli käyttänyt Monsanton lajikkeita, korvausta maksamatta.
Tämä oikeudenkäynti kesti vuosia, ja Schmeiserin eli puolustuksen jututkin muuttuivat vuosien varrella. Ja juristit, kuten tunnettua, vääntävät kyllä yksinkertaisestakin asiasta sellaisen, ettei siitä "tavallinen" ihminen paljon selvää saa.
Jos löytyy tällaisia "schmeisereita" tai "nelsoneita", sitä täytyy verrata sihen, miten gm-tekniikka leviää valtavaa vauhtia - miten ihmeessä se olisi mahdollista, jos sen omaksuneita kohdeltaisiin kaltoin? Jos ajatellaan, että missä tahansa asiassa on miljoonia ihmisiä mukana, tottakai aina löytyy sekä tärähteineitä joukkoon - ja myös tapauksia, jossa on tehty jotain aidosti väärin. Schmeiserin osalta näin ei tapahtunut (vrt. Kanadan korkeimman oikeuden päätös) ja veikkaanpa, ettei näin ole laita näiden Nelsonienkaan kohdalla, mutta voi tietysti ollakin. Mutta tällaisiin yksityistapauksiin keskittymien ylipäänsäkään ei ole mitenkään hedelmällistä. Se on tietysti yksi metodi mustamaalauksessa, sen Monsanton jne. paholaismaisen imagon ylläpitämisessä.
Vastaa
Fanaattisuuden syyt
"Todettiin syylliseksi siihen, että oli käyttänyt Monsanton lajikkeita, korvausta maksamatta."
Millä perusteella Schmeiser todettiin syylliseksi ja minkälaiseen rangaistukseen hänet tuomittiin?
Vastaa
Fanaattisuuden syyt
Niin ... olen täysin unohtanut, miten siinä kävi. Ja myös Googlen käytön.
Kerropa "Maajussi" sinä, miten se meni.
Vastaa
Fanaattisuuden syyt
Heikki: "olen täysin unohtanut, miten siinä kävi."
Mites se unohdus näin nopeasti kävi, kun vielä 11.6.2005 lähetämäsäs puheenvuoros tunnuit tuntevan Schmeiserin tapauksen juurta jaksain?
Vastaa
Tietoa löytyy
Kyse on siitä, että meidän haluttaisiin keskustelevan Schmeiserista, tai Nelsonista tai ... loputtomiin. Minä en halua. Jos ihan aikuisten oikeesti et tiedä S:n tapauksesta, käytettävissäsi on netin hakurobotit.
Ota www.google.fi ja siellä hakusanat:
high court monsanto schmeiser
Vastaa
Näin selviät gm-kriitikoiden kanssa
Geenitekniikan kriitikkoja on usein syytetty vanhoihin poteroihin jäämisestä, mutta eipä näytä vastapuolikaan kovasti etenevän argumentoinnissaan. Muutamaan lähiaikoina kuulemaani esitelmän ja näkemäni kirjoitelman perusteella tein alle yhteenvedon siitä, miten lobby-puolen näkemysten mukaan geenitekniikkakriitikkojen kanssa parhaiten pärjäillään.
SEN SEITSEMÄN SÄÄNTÖÄ GEENITEKNIIKKAKESKUSTELUUN
(koottu ilman eri valtuutusta maamme ”johtavien asiantuntijoiden” esitelmien yhteydessä)
1)Havainnollistaessasi mitä geenitekniikka on, hämärrä keskustelua puhuen asiasta aina mahdollisimman moniulotteisesti. Muista kertoa, että geenitekniikka on vain osa bioteknologiaa, joka on ollut käytössämme aina. Kerro laveasti esim. siitä, miten piimäkin on bioteknologian aikaansaannos.
2)Tekniikan mahdollisuuksista puhuttaessa käy aina läpi kaikki geenitekniikan alueet, käytä apunasi esim. eri värejä tuodaksesi asian lähelle kuulijan sydäntä. Geenitekniikka on apu edesauttaa ympäristön tilan parantamista, satojen kasvua, terveydentilan parantamista, ikääntymistä ja mahdollinen ratkaisu lähestulkoon kaikkiin elämän vitsauksiin. Vähintäänkin, tuo aina esiin sen terveyttä ja ympäristön tilaa parantavat sovellutukset ja mahdollisuuksien mukaan dramaattinen yksittäinen esimerkki siitä, miten joku aiemmin vakavasti sairas elää nyt oikein onnellista / helppoa elämää juuri tämän teknologian ansiosta. (Gm-insuliini on toistaiseksi ainoa varsinainen geenitekniikan menestystarina, joten puhu ainakin siitä.)
3)Riskeistä puhuttaessa muista kuitenkin, että tämähän on vain tekniikkaa. Kertaa esim. vertaus veitseen: silläkin voi tehdä sekä hyvää että pahaa. Eihän kaikkia veitsiäkään voi kieltää, vaikka yhdellä veitsimiehellä vähän lipsahtaa!
4)Tekniikan kehityksestä puhuttaessa muista vertauksien voima. Havainnollista, miten autoja ja juniakin aikanaan vastustettiin. Parasta, jos löydät jonkin vanhan sitaatin tai lehtileikkeen näiltä ajoilta.
5)Jos joudut tieteellisistä faktoista keskusteltaessa hankalaan tilanteeseen, ota esiin eettiset kysymykset – esim. nostamalla esiin maailmannälän saat yleensä siirrettyä keskustelun toisaalle.
6)Yritä omilla sanavalinnoillasi kaikin tavoin välttää keskustelun siirtyminen tekniikan riskeihin. Jos kuitenkin joku ottaa riskit tai geenitekniikkaan liittyvät vahingot esiin, toimi seuraavasti:
a) laita asia leikiksi (science fictionia!) - jos tämä ei tepsi
b) mollaa henkilöä, jolta kritiikki on peräisin – jos tämä ei riitä
c) vähättele tiedon merkitystä todeten asian olevan kiistelty – jos tämäkään ei riitä
d) pyydä väitteen esittäjältä tutkimuslähteitä - jos niitä löytyy…
e) mollaa jälleen ko. tutkimuksen tekijä henkilönä ja
- tuo esiin, että tutkimus on arvoton, koska sitä ei ole vielä julkaistu missään vertaisarvioidussa julkaisussa – jos on
- moiti tutkimuksen luotettavuutta viitaten johonkin sitä kritisoineeseen toiseen tutkijaan tai
- kerro siitä, miten tutkimuksessa sovellettiin ”vanhaa teknologiaa” ja vakuuta, että ”uusilla” menetelmillä ongelmia ei ole.
7) Geenitekniikan mahdollisuuksista keskusteltaessa ei sen sijaan tarvitse jättäytyä vertaisarvioitujen tutkimusten ja sen sellaisten varaan. Keskity tunteisiin vetoaviin visioihin. Kerro ensimmäisen aallon, toisen aallon, kolmannen aallon jne. -tekniikoista. Aina löytyy aalto, jonka soveltamisessa ei ole niitä ongelmia, joita ”vanhan” teknologian kanssa on voinut olla.
Vastaa
Näin selviät gm-kriitikoiden kanssa
Seuraan eräästä hyvästä syystä geenimuuntelusta käytyä keskustelua. Nyt esittämäsi metodi sopii erinomaisesti kuvaamaan esimerkiksi GM-vastaisen Bioturvayhdistyksen toimintatapaa.
Turhaan yrität mustamaalata asiallisesti ja avoimesti toimivia tiedemiehiä sekä viranomaisia. Näin asiasi ei etene, päinvastoin, aika pian jopa nk. tyhmä kansa käsittää näinkin vaikeaan kokonaisuuteen kuin geenimuunteluun kuuluvat riskit ja mahdollisuudet. Kun GM-vastustajien loppua kohti aina vain asiattomammaksi käyvä, täysin perusteeton ja ihmiskunnalle haitallinen kampanjointi paljastuu siksi mitä on, kansalaiset kyllä hylkäävät tällaiset, sanoisinko uskonkiihkoilijat.
Niinhän on lopulta aina käynyt kaikkien valhekampanjoiden ja kestämättömien ideologioiden kohdalla.
Huomaateko että jo tässä vaiheessa olette hävinneet koko sodan? Taktiset viivytysvoittonne ovat tuottaneet teille strategisen murskatappion: tunteisiin pohjaava, täysin epätieteellinen GM-vastainen kampanjointinne on saanut aikaan sen, että GM-tuotteet on testattava niin (turhan) kalliisti, että selaiseen ei ole varaa muilla kuin Monsantolla ja muilla jäteillä. He mielellään myös haluavat suojata työnsä ja silloin hyödylliset tulokset eivät kenties leviä laajalle tai ainakaan ilman, että bioteknologiajätit voivat hankkia jopa monopolivoittoja.
Turvalisten ja hyvien tuotteittensa ja mahdollistamienne voittojensa turvin monsantot lihovat, kasvattavat vaikutusvaltaansa ja varsinkin uskottavuuspääomaansa, varsinkin kun mitkään GM-vastaisen liikkeen maalaamat riskit eivät toteudu (paitsi se, että rikkaat bioteknologiafirmat rikastuvat - lopulta kyvyttömien vastustajiensa jakaman väärän tiedon ansiosta).
Tuossa viimeisessä en näe mitään hyvää - mutta pidän kyllä ideologista tappiotanne ja ikuisen jurnutuksenne julkisuudesta katoamista edes pienenä lohtuna.
Vastaa
Näin selviät gm-tutkijoiden kanssa
Nimimerkin "GM"-huomioihin voi vain yhtyä! Silmittömän gm-kritiikin seuraukset eurooppalaisille ja etenkin maailman köyhimmille ja nälkäänäkeville ovat pelottavan suuret. Ihmisten kärsimykset eivät paljon anti-gm-kampanjoinnissa paina ja sureta.
Pikakurssi aloitteleville gm-kriitikoille voisi puolestaan mennä vaikkapa näin:
1) Pidä aina lähtökohtana kielteinen asennoituminen! Bioteknologiasta EI VOI olla MITÄÄN hyötyä. Samalla voit jo varmuuden vuoksi epäillä nanoteknologiaa, ja luomuhan on aina vastaus KAIKKIIN ongelmiin.
2) Vaadi aina SATAprosenttisia todisteita siitä, ettei geenimuunteluun liity riskejä. Muista, että todistamisen taakka tästä on aina geenimuuntelun puolustajilla. Itselläsi ei ole mitään todistamisen taakkaa siitä, että geenimuunteluun liittyisi jotain riskejä.
3) Hämärrä keskustelua yhdistämällä irrallisia asioita toisiinsa. Molekyylibiologiasta löytyy kasapäittäin vaarallisilta kuulostavia termejä ja käsitteitä, joita on näppärää liittää kasvien geenimuunteluun.
4) Tukahduta keskustelukumppanisi suurella määrällä kaikenlaisia väitteitä. Ei väliä, pysytkö ihan asiassa, ja aina voi vähän muokata lukuja ja irroittaa havainnot asiayhteydestään. Ei kukaan kuitenkaan viitsi / ennätä pysty kumoamaan tai tarkistamaan niitä kaikkia.
5) Käytä lähteinä yhteenvetoja, joissa viitataan toisiin yhteenvetoihin, jotka viittaavat edelleen seuraaviin tai ensimmäisiin yhteenvetoihin. Esitä tällaiset yhteenvedot esitarkastettuina tieteellisinä tutkimuksina.
6) Kaikki globalisaation ongelmat ovat bioteknologiayritysten syytä, ja ne liittyvät aina toisiinsa. Älä missään nimessä mainitse kehitysmaiden omaa bioteknologiatutkimusta äläkä gm-kasvien viljelyn räjähdysmäistä kasvua kehitysmaissa.
7) Uuden tuotteen kehittäjällä ei ole mitään oikeutta saada kehityspanostuksiaan takaisin myynnin muodossa, voitoista nyt puhumattakaan! Samalla muista tuomita kaikenmaailman patentit, joiden avulla tällainen toiminta on tehty mahdolliseksi.
Lopuksi; muista aina mainita Pusztai, monarkkiperhoset, antibiottiresistenssi, allergiat, horisontaalinen geenisiirtymä (voit aina vähän muokata näitä termejä) ja kontaminaatio. Ei väliä, vaikka nämä tutkimukset olisi todistettu paikkansapitämättömiksi tai jos näihin ongelmiin voisi juuri gm-tekniikoilla löytää ratkaisut.
Siitä se lähtee!
Vastaa
Näin selviät Biotekniikan neuvottelukunnassa
Tänään 10.1.2005 Hesariissa Liisa Kuusipalo, fil. tri.,Suomen luonnonsuojeluliiton edustaja Biotekniikan neuvottelukunnassa, kirjoitti näin:
"Geenimuunneltuja kasveja kasvatetaan kuitenkin vain 1,3 prosenttia maapallon maatalousmaasta. Kasvien geenimuuntelu on kallista, turhaa, riskialtista luonnolle ja kuluttajille, sekä eettisesti arveluttavaa. Ei tarvitse sairastua teknohysteriaan, ja palvoa sokeasti kaikkea uutta tieteessäkään."
No, kyllä, tasapuolisuus pitää varmaan varmistaa. Jostain syystä tasa-arvoasiain neuvottelukunnassa ei ole yhtään (ainakaan( tunnettua "miesshovinistia" eikä vaikkapa romaniasiain neuvottelukunnassa kiihkeää rasistia.
PS. (Sertifioitua) luomua kasvatetaan v. 2003 tietojen mukaan hehtaareissa vain kolmannes siitä, mitä gm-kasveja. Vuoden 2004 tilastoja ei ole vielä saatavissa, mutta joka vuosi gm-peltoala tähän asti on suuresti kasvanut. Ja luomualan kasvu on radikaalisti hidastunut, ellei sitten kokonaan pysähtynyt.
Vastaa
Näin selviät Biotekniikan neuvottelukunnassa
Kuusipalon metodi noudattaa juuri tuota edellä sivuttua hämärtämis- ja pelottelumetodia: "Kasvien geenimuuntelu on kallista, turhaa, riskialtista luonnolle ja kuluttajille, sekä eettisesti arveluttavaa. Ei tarvitse sairastua teknohysteriaan, ja palvoa sokeasti kaikkea uutta tieteessäkään."
1) Kalleus on kait enimmäkseen vastustajien itseaiheuttamaa: hysteeriset mitat saanut testaus maksaa. Toisaalta kalleus on vain tuotos-panos -suhde. Geenimuuntelu saattaa olla suhteellisesta hintavuudestaan huolimatta halpaa.
2) Muuntelu ei ole turhaa vain siksi, että joku niin sanoo. En ymmärrä edes, miksi joku tekisi sitä kallista kehitystyötä ihan turhaan. Tavoitteet ovat saavutettavissa ja monilta osin saavutettu nopeammin sekä paremmin tuloksin kuin perinteisen jalostuksen avulla.
3) Riskialtteus on tuulesta temmattu väite. Tähän mennessä yksikään riski ei ole toteutunut. Mistään ei löydy tietoja tällaisesta. Luultavasti siksi, että riskejä ei ole kuin teoriassa tai pelottelun välineenä.
4)Eettinen arveluttavuus on höyrähtäneintä tässä yhteydessä. Puhummekohan kohta kasvien oikeuksista julkisuudessa?
5) Teknohysteria on varsin tunteisiinvetoava termi. Kun sen kantama mielikuva savupiippuineen rinnastetaan perhosia tanssiviin kukkaketoihin.
6) Sokea tieteenpalvonta. Mitähän se on? Pitänee tarkastella vastakohtaisen kautta, jota GM-vastustajat ilmeisesti edustavat: Jos GM-ystävät ovat sokeita ja elävät pimeässä, vastustajat ovat valaistuneita; jos GM-ystävät edustavat tiedettä, GM-vastustajat uskoa, jos ystävät palvovat, GM-vastustajat vihaavat.
* Viestiä muokattu. Turha provokaatio pois, niin hyvä tulee/ Ylläpito*
Vastaa
Näin selviät Biotekniikan neuvottelukunnassa
"3) Riskialtteus on tuulesta temmattu väite. Tähän mennessä yksikään riski ei ole toteutunut. Mistään ei löydy tietoja tällaisesta. Luultavasti siksi, että riskejä ei ole kuin teoriassa tai pelottelun välineenä."
No miksi sitten yksikään vakuutusyhtiö ei ole suostunut vakuuttamaan noita geenirulettieriä.
Vastaa
Vakuuttamisesta
On totta, että vakuutusyhtiöt ovat tällä hetkellä haluttomia vakuuttamaan GM-viljelyn riskejä. Syynä on se, että ensin täytyisi pystyä määrittelemään "vahinko", jonka varalta vakuutus otetaan. Kun kukaan ei pysty osoittamaan, mitä todellista vahinkoa GM-viljelystä voisi syntyä, ei oikein ole perusteita vakuuttamiselle.
Vastaa
Vakuuttamisesta
On totta, että vakuutusyhtiöt ovat tällä hetkellä haluttomia vakuuttamaan GM-viljelyn riskejä. Syynä on se, että ensin täytyisi pystyä määrittelemään "vahinko", jonka varalta vakuutus otetaan. Kun kukaan ei pysty osoittamaan, mitä todellista vahinkoa GM-viljelystä voisi syntyä, ei oikein ole perusteita vakuuttamiselle.
Ensinnäkin uusia teknologioita (kuten gmo:t) käyttöönotettaessa käytäntönä on kyllä se, että noiden teknologioiden käytöönottajat ja puolestapuhujat osoittavat, että nämä teknologiat ovat harmittomia ja -mieluiten- hyödyllisiä. Uusien teknologioiden epäilijöillä ei ole todisteluvelvollisuutta menetelmän haitallisuudesta, tehottomuudesta yms.
Itse vakuuttamisesta: Kun ottaa huomioon, että nykymaailmassa voi vakuuttaa lähes mitä tahansa kun on tarpeeksi rahaa, niin on varsin hälyttävää, jos jotain teollisuudenalaa ei vakuuteta.
Vakuutusyhtiöt eroavat aika lailla gm-intoilijoista siinä, että ne haluavat olla varovaisia ja riittävät todisteet turvallisuudesta. Ne ovat todenneet, että eivät selviä gm-katastrofeista rahallisesti.
Ovat siis katsoneet, että geeniteknologia on lähinnä täynnä uskomattomia väitteitä jotka tietenkin vaativat mittavat todisteet tuekseen ja -puuttuvan- vakaan tieteellisen perustan. Kun näkee niin uskoo...
Vastaa
Näin selviät gm-kriitikoiden kanssa
On varsin huvittavaa, miten geenikasinopelin puolustelijat jatkuvasti vetoavat (kohta1) tuollaisiin harhautusmanöövereihin tyyliin "Ei se eroa piimän teosta". Piimän teossa ei kuitenkaan siirretä viruksia petunioista yms. maitoon.
Lisäksi sävy on vallan toinen esimerkiksi kuvattaessa mahdollisuuksia. Tällöinhän selitellään miten uusi geenitekniikka on "vallankumouksellista" ja "käänteentekevää". Miten? Senhän piti olla vain jatkoa aiemmalle. Piimän teolle yms. :-)
Vastaa
Näin selviät gm-kriitikoiden kanssa
"5)Jos joudut tieteellisistä faktoista keskusteltaessa hankalaan tilanteeseen, ota esiin eettiset kysymykset – esim. nostamalla esiin maailmannälän saat yleensä siirrettyä keskustelun toisaalle."
Miten maailman nälänhädän esille ottaminen mahtaa auttaa gm-intoilijoita. Gm-kasvithan tuottavat pienempiä(!) satoja kuin tavanomaiset.
Vastaa
perusteluja?
Rohkenen arvata, että sinulla ei ole tähän väitteseesi mitään perustetta. Miksi geenimuuntelua tarvitsee vastustaakaan, jos talouselämän laitkin sen estävät?
Muokattu. Luetaan ne säännöt!/Ylläpito
Vastaa
perusteluja?
Talouselämän laeista puheenollen: Väite, jota gm-tekniikoiden ylistäjät ahkerasti viljelevät gm-organismeista "Paljon hyötyä, vähän/olemattomasti riskejä" on talouselämän näkökulmasta yhdenlainen oksymoroni. Hieman typerämpikin siis tajuaa, että tuollaiset väitteet yleensä eivät pidä paikkaansa.
Mikä puolustelijoilta yleensä myös unohtuu on se, että velvollisuus osoittaa edut ja mahdollisuudet on uusien teknologioiden puolustelijoilla. Jos nämä eivät pysty siihen, niin kyseessä on vain uskomaton väite, joka vaatii huomattavat todisteet.
Jotain itse väitteeni perusteeksi kuitenkin on olemassa. Wisconsinin yliopiston professori Ed Oplinger teki Yhdysvalloissa 1999 laajan vertailututkimuksen gm-soijan ja tavallisen välillä. Hän totesi gm-soijan sadon olevan neljä prosenttia pienempi.
Jälkeenpäin aiheesta tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet 6-11%:a vähäisempiä satoja gm-soijasta.
Tulokset eivät sinänsä ole ihmeellisiä, sillä satoisuuden lisääminen voi vaatia usean sadan geenin manipulointia. On huomattavasti helpompaa tehdä kasveista myrkynkestäviä, mikä sopiikin mm. Monsantolle hyvin. Sillä kun sattuu olemaan oma torjunta-ainetuotanto.
Vastaa
kehitystä:
Mainitsemasi tutkimuksen aineiston täytyy olla 90-luvun puolivälin kieppeiltä? Sen jälkeen on paljon kehitytty: http://www.maatilan.pirkka.fi/mp1_01/otsikko3.htm
-tosin tuonkin jälkeen on ilmeisesti edistytty?
H
Vastaa
Näin selviät gm-kriitikoiden kanssa
Omat tekniikkani geenivouhottajien kanssa ovat hyvin erillaiset, vaikka myönnän useinkin hermostuvani ja hylkääväni ohjeeni.
1. Pysy rauhallisena. Vaikka hyökkäys alaasi kohtaan tuntuu henkilökohtaiselta, se ei ole tarkoitettu siksi.
2. Älä käytä ylitieteellisiä termejä, eli muista yleistajuistaa. Sillä jos kuullostat ylimieliseltä ääliöltä termeinesi, kukaan ei kuuntele sinua.
3. Perustele väitteesi aina kunnolla. Viittaa tieteellisiin julkaisuihin, ja pitkälle todennettuihin tuloksiin, ja vaadi sitä aina kanssaväittelijöiltäsi. Tutkimus on puolellasi, luota siihen.
4. Ole valmis myöntämään että geenitekniikka on tekniikka muiden joukossa, sillä voidaan tehdä niin hyvää kuin pahaakin, mutta muistuta että tämä ei ole syy koko tekniikan kieltämiseen.
5. Käytä paljon esimerkkejä (insuliinijutussa olen samaa mieltä) ja muista kysyä olisiko vastustaja todella valmis uhraamaan läheisensä sen vuoksi että geenitekniikan avulla saatava lääke onkin jätetty kehittämättä. Tiedän että tää on ilkeää, mutta mielestäni molemmilla puolilla on oikeus vedota inhimillisyyteen ja omaantuntoon.
6. Jos vastustajasi tiedoissa ilmenee puutteita, ja ajaudutte umpikujaan, jossa keskustelu muuttuu inttämiseksi, kehoita kriitikkoa tutustumaan biologisiin faktoihin, ja lopeta tilanne ennen hermojen menemistä.
Vastaa
Näin selviät gm-kriitikoiden kanssa
Olisi myös suotavaa, että biologit tutustuisivat esimerkiksi tieteen- ja tiedonsosiologiaan, jotta voisivat tarkastella kriittisemmin oman alansa saavutuksia ja tulevaisuuden skenaarioita.
Vastaa
Mahdollisuuksista
Geenitekniikkakeskustelussa pitäisi korostaa, että kasvit ovat ainutlaatuinen maapallon elämää ylläpitävä voima. Kasvit ovat nykyisen kaltaisen luonnon kiertokulun ja ihmisen kulttuurin perusta. Kasvit voivat tuottaa lähes mitä tahansa vedestä, ilman hiilidioksidista, maaperän ravinteista ja auringonvalosta. Kasvit voidaan siis ajatella tehtaina, jotka toimivat uusiutuvalla energialla ja ottavat raaka-aineensa maasta ja ilmasta ja tehtaan prosesseja ohjaavat geenit. Näiden monimutkaisten prosessien tutkiminen vaatii modernia geenitekniikkaa. Mitä enemmän molekyylitason tietoa näistä monimutkaisista prosesseista kertyy, sitä paremmat, monimuotoisemmat ja turvallisemmat mahdollisuudet on hyödyntää kasvien valtavaa potentiaalia bioteknisesti ihmisen ja elinympäristön hyväksi. Prosesseja säätelee erittäin monimutkainen verkosto monimutkaisine vuorovaikutussuhteineen. Tästä syystä todelliset suuret kasvibiotekniset sovellukset antavat vielä odottaa itseään. Tietoa kuitenkin kertyy kiihtyvällä vauhdilla ja tiedon käsittely kehittyy. Kasveissa on valtava potentiaali ja mahdollisuuksia on loputtomasti.
Tutkijat ovat aivotyöläisiä, joista valtaosalla on varmasti kapasiteettia ja halua pohtia myös eettisiä kysymyksiä. Tutkijoita ajaa eteenpäin tietämisen ja näyttämisen halu. Rikastumisen riski on hyvin pieni, tosin yhteisenkin hyvän nimissä ainuttakaan potentiaalista innovaatioita ei saisi päästää käsistä. Bioturvaihmisten esittämä ajatus, että tutkijat olisivat jäävejä osallistumaan geenitekniikkakeskusteluun on loukkaavaa ja täysin kestämätöntä.
Onko meillä todellakin varaa jättää käyttämättä kasvibiotekniikan tarjoamat mahdollisuudet hypototeettisiin riskeihin nojaten?
Vastaa
Mahdollisuuksista
Mikko Tikkanen: "Bioturvaihmisten esittämä ajatus, että tutkijat olisivat jäävejä osallistumaan geenitekniikkakeskusteluun on loukkaavaa ja täysin kestämätöntä."
Missä ja kenen taholta tällaista on esitetty?
Miten muuten eroavat HYPOTEETTISET riskit muista riskeistä?
Vastaa
Mahdollisuuksista
" Näiden monimutkaisten prosessien tutkiminen vaatii modernia geenitekniikkaa."
Miksi muka? "Moderni geenitekniikka" on menetelmänä (hienoista mainospuheista huolimatta) varsin karkea ja alkeellinen noihin luonnon prosesseihin verrattuna. "Modernia geenitekniikkaa" todella ei pidä kehittää sellaisena hakuammuntana kuin nykyään -peltoviljelmillä.
Tiedemiehille on vielä lähes tuntematonta se, mitä kaikkia muutoksia tiettyjen geenien siirtämisestä oliosta toiseen aiheuttaa. Hedelmäkärpäsille kasvoi hiiren silmägeeneistä silmiä kontrolloimattomasti joka puolelle ruumista -ja nuo olivat vain näkyvät muutokset. Mitä muuta tapahtui, ei ole tiedossa.
Vastaa
Mitähän "tavalliset" kansalaiset ajattelevat?
Tälläkään sivustolla käytävä keskustelu ei valitettavasti anna mielipiteitä ja uusia ajatuksia tämän päivän tärkeisiin kysymyksiin. On tietysti totta, että etenkin Euroopassa hyvin äänekäs, mutta lukumääräisesti marginaalinen ryhmä GM-tekniikoihin lähtökohtaisen negatiivisesti suhtautuvia kansalaisia valtaa suhteettoman suuren osan julkisuudesta. Näiden ryhmien saama julkisuus vaikuttaa vääjäämättä myös laajempaan julkiseen mielipiteeseen, ja johtaa sitä valitettavasti harhaan. Tai ainakin suuntaan, joka ei saa tukea tieteelliseltä tutkimukselta.
Keskustelun pitäisikin päästä hokemien yläpuolelle. Välillä tuntuu, että molemmin puolin. On selvää, että teollisuuden puolella on toisaalta kyse huomattavista taloudellisista eduista. Ja myös teknologiausko voi sokaista.
Maailman GM-viljelty pinta-ala kasvoi v. 2004 20%. GM-viljely on siis tullut jäädäkseen, eikä geenimuunneltujen ja tavanomaisten ruoka-aineiden sekoittumista voida enää täysin välttää. GM-kasveja on viljelty ja syöty kaupallisesti yli 10 vuotta, eikä haittoja ole havaittu. Tämä ei välttämättä tarkoita, ettei niitä koskaan tulisi. Absoluuttista varmuutta ei saada koskaan. Kyse on riskien ja saavutettavissa olevien hyötyjen vertailusta. Riskit kuitenkaan pyritään GM-kasvien osalta poissulkemaan tarkasti, ja niiden hyväksymismenettely on huomattavasti tarkempi kuin tavanomaisten elintarvikkeiden.
Lisäksi on selvää, että teknologisten keinojen hylkiminen johtaa eurooppalaisen teollisuuden ja maatalouden kilpailukyvyn heikkenemiseen. Se tarkoittaa ajan myötä vähemmän työpaikkoja,korkeampia tukiaisia ja korkeampia kuluttajahintoja. Luomuviljely saattaa tarjota teollisuudelle ja viljelijöille kilpailuetua, mutta se perustuu mielikuvien mahdollistamaan korkeampaan hintaan. Suuressa mittakaavassa luomuviljely ei käsitykseni mukaan tarjoa ratkaisuja globaaleihin ongelmiin.
Keskustelua käydään yksittäisten sovellusten, ensimmäisen sukupolven GM-kasvien ominaisuuksista. On kuitenkin järjetöntä vetää koko teknologiaa koskevia yleistyksiä yksittäisten sovellusten onnistumisen tai epäonnistumisen perusteella. Sen sijaan voisimme keskustella siitä, mihin nykyaikaisella kasvinjalostuksella pitää pyrkiä. Mitä ominaisuuksia haemme? Niiden löytämiseen on sitten joukko erilaisia lähestymistapoja, geenimuuntelu yksi niiden joukossa. Tosin on selvää, että geenimuuntelu tehokkuutensa, nopeutensa ja suhteellisen turvallisuutensa vuoksi on yhä useammin mukana.
Keskustelua dominoivat asenteisiinsa lukkiintuneet, muilta GM-foorumeilta tuttujen keskustelijoiden puheenvuorot, jotka lähinnä keskittyvät "vastapuolen" mollaamiseen. Voi olla, että omatkin asenteeni ovat lukossa. Mutta mitähän "tavalliset" kansalaiset ajattelevat? HOHOI!! Mielipiteitänne kaivataan!
Vastaa
GM perustuvat vanhentuneeseen tieteeseen
GM-kasvit ovat menneen ajan tiedettä
Kasvinjalostus on maapallon tulevaisuudelle tärkeää ja arvokasta työtä. Perinteinen, kaikkia ominaisuuksia seuraava jalostus on hidasta ja vaivalloista, mutta oikotietä onneen ei ole. Geenin siirto bioteknisin keinoin ei tuo simsalabim-ratkaisua, sillä kasvibiotekniikka perustuu menneen ajan tieteeseen.
Vanha oppi on, että yhtä geeniä vastaa yksi tuote, yleensä proteiini. Tämä käsitys on vanhentunut, eikä pidä paikkaansa (katso esim. Lewin: Genes VIII, s. 26, genetiikan perusoppikirja yliopistoissa). Kun ihmisen geenit luettiin, niitä löytyi 25.000, vaikka erilaisia proteiineja on ihmisessä 100.000. Kasveilla ja eläimillä yksi geeni tuottaa eri tavoin säätelemällä useita eri tuotteita.
Itse geenin käsitekin on muuttunut. Se ei ole yksi suora pätkä DNA:ta, vaan eri pätkien yhdistelmä. Yhden geenin pätkät voivat samaan aikaan olla osina muissa geeneissä. Kun tämän tietää on helppo ymmärtää, miksi kasvibiotekniikka ei toimi.
Uutta geeniä ei voi siirtää kasviin häiritsemättä entisten toimintaa. Kokemukset geenimuunnelluista kasveista kertovat arvaamattomista vaikutuksista: kasvien kääpiöitymisestä, steriliteetistä, ennakoimattomien ominaisuuksien ilmenemisestä (Gahakwa 1999, Smith 2001, Widels 2001, Gatch 2002, Hawkins 2003), ja jopa myrkyllisten aineiden syntymisestä (Gahakwa 1999). Esimerkiksi hemoglobiinigeenin siirtäminen tupakkaan aiheuttikin nikotiinin tuotannon voimakkaan lisääntymisen(Holmberg ym. 1997 Nat. Biotech 15:244-247). Kasvin pyrkiessä puolustautumaan virusmaista (Dalmay ym. 2000 Cell 101:543-553) siirtogeeniä vastaan, sen puolustusprotiinien tuotanto nousee. Tämä lisää allergiariskiä, sillä puolustautumisaineet ovat yleisiä allergian aiheuttajia (Breitender & Ebner 2001 Curr Opin Allergy Clin Immunol Jun 1(3):261-7). Yleistä on, että siirretty geeni hiljennetään. On myös raportoitu, kuinka kaupallisiin soijalajikkeisiin siirretyt geenijaksot ovat muuttuneet, vaikka niiden piti olla pysyviä, ja aiheuttaa uusi haluttu ominaisuus (Widels ym. 2001 Eur Food Res Tech).
Tekniikka ei aina toimi edes bakteereilla, joilla uuden geenin lisäys voi toimintoja sotkiessaan aiheuttaa uuden myrkyllisen yhdisteeen syntymisen. Näin kävi tryptofaanitapauksessa, jossa uusi yhdiste tappoi USA:ssa 37 ihmistä (Mayeno & Gleich 1994 TIBTECH 12:346-352, suomeksi Roponen 1995 Tabu 4:9-11). Tekniikka on arvaamaton jopa virusten tasolla, sillä v. 2001 R. Jackson ja I. Ramshaw Australiasta raportoivat tapauksen, jossa he vahingossa loivat uuden, tappavan viruskannan.
Geenikarttoja voi käyttää jalostuksen apuna, mutta vain yhteen geeniin tuijottaminen ei riitä. Sekin on hieman kyseenalaista, kertooko geenitesti todella kaikki olennaiset asiat eliöstä. Geenin ilmeneminen ominaisuutena riippuu sen säätelystä ja muista geeneistä, ja niiden säätelystä. Esimerkiksi kahden linjan risteytyksenä syntyvä hybridi on usein molempia kantalajikkeita elinvoimaisempi, vaikkei sitä geeneistä voisi ennustaa.
Olosuhteet pellolla ovat vaihtelevat, ja tarvitaan monia ominaisuuksia, jotta kasvi käyttäisi ympäristön resurssit mahdollisimman hyvin. Siksi kasvatuskokeita ja valintaa ei voi korvata millään.
Geeninsiirto on tieteenä vielä kapaloissaan. Tämän tietäen on edesvastuutonta sallia gm-kasvien kasvattamista ulkoilmassa. Geenimuuntelun avoin levittäminen luontoon aiheuttaa arvaamattomia riskejä, sillä muuntogeenirakenne on virusmainen voidakseen kiinnittyä kohteeseensa. Tällöin sillä on vaara jatkaa kulkuaan uuteen organismiin ja sotkea sen toimintaa. Uudet tutkimukset ovat paljastaneet, että luonnossa tapahtuu horisontaalista geenien siirtymistä: geenien hyppimistä lajista ja eliöryhmästä toiseen. Ihmisen aiheuttamana tätä tapahtuu gm-kasvista maaperään, gm-ruuasta ihmisen suolistobakteereihin ja geenihoidoissa myös itse ihmiseen. Huoli ei siis ole mitenkään irrationaalinen tai mystifioitu. Ikävintä tällaisessa tapauksessa olisi se, ettei tehtyä vahinkoa voisi mitenkään ottaa takaisin. Jo tehdyissä kokeissa ja koeviljelyissä on huomattu voimakkaita ekosysteemivaikutuksia (Saxena 2001, Burke 2003, Branford 2004, Devlin 2004, Guan 2004, Nelkin 2004).
Huolimatta siitä, että ihminen on käyttänyt kasveja ravinnokseen jo kauan, ne eivät ole olemassa vain meitä varten.
Vastaa
GM perustuvat vanhentuneeseen tieteeseen
Liisa Kuusipalo kirjoitti: "Huolimatta siitä, että ihminen on käyttänyt kasveja ravinnokseen jo kauan, ne eivät ole olemassa vain meitä varten."
Jos tälle tielle lähdetään, niin voitkin sitten kertoa meille kaikille, että mikä on elämän tarkoitus, miksi nykyisen kaltaisella luonnolla on jokin erityinen itseisarvo ja mitkä asiat ovat luonnollinen osa evoluutiota, mikä mikä profaania ja mikä menee pyhän puolelle?
Siinä olet oikeassa, että genomit eivät todellakaa ole stabiileja ja geenien säätely on äärimmäisen verkottunutta ja monitasoista. Sitä ei voi kuitenkaan sivuuttaa, kuinka yhteiskunta ja tutkimus toivottavasti entistä kiinteämpänä osana sitä ja talous toimii. Perustutkus tarvitsee soveltavan tutkimuksen tuottamaan verotuloa ja sovelluksia kehittävät ja kauppaavat perustutkimusta.
Mielestäni bioturvaihmisten tavassa lajitella riskejä hyväksyttyihin ja kiellettyihin, eli toisin sanoin luonnollisiin ja luonnottomiin on perustavaa laatua oleva ideologinen ristiriita.
Käsittääkseni bioturvaihmiset kokevat olevansa enemmän osa luontoa kuin "teknologiauskovaiset"! Tästä syntyy ristiriita: Bioturvaihmisten on siis asetettava ihminen ja itsensä luonnon yläpuolelle, koska he kokevat, että ihminen puuttuu luonnon kiertokulkuun geenitekniikalla. "Teknologiauskovainen" taas näkee kulttuurin ja geenitekniikan osana kulttuuria täysin luonnollisena osana luonnonhistoriaa, siis ihmisen osana luontoa.
Kumpaan pitäisi luottaa enemmän? Niihin, jotka pyrkivät pitämään oman yhteisen pesän puhtaana vai niihin, jotka asettavat itsensä luonnon (väärin ajattelevat ihmiset mukaan luettuna) yläpuolelle julistaakseen profetiaansa.
Vastaa
Tuottaako se todella?
Epäilet, että asenteesi ovat lukossa. En tiedä onko niin, mutta saamasi informaatio näyttää kovin, kovin yksipuoliselta. Toteat mm., että "GM-kasveja on viljelty ja syöty kaupallisesti yli 10 vuotta, eikä haittoja ole havaittu."
Jos olisit tutustunut aiheeseen moniulotteisemmin, tietäisit että niitä ei ole riippumattomasti tutkittukaan. Vai onko? Kerro muutamista hyvistä tutkimuksista, joilla on mitattu manipuloitujen kasvien terveysvaikutuksia ihmisiin. Kerro erityisesti pitkäaikaistutkimuksista.
Toinen kiinnostava aihe on kulu-/tuottoanalyysi. Paljonko Suomen valtio on pannut tukieuroja erilaisten suurten lupauksien gm-putiikkeihin ja paljonko se on tuottanut? Mitä olemme taloudellisesti saaneet noin kansakuntana geenitekniikan operaatioista?
Jussi Nieminen
Vastaa
Tutkimuksia
Yhteenveto esim. Euroopan Komission rahoittamasta GMOjen turvallisuustutkimuksesta löytyy sivulta http://europa.eu.int/comm/research/quality-of-life/gmo/index.html . Yhteenvedossa on mukana 81 tutkimusta, jotka terveysvaikutusten lisäksi kattavat tosin myös muita GM-alueita. Laajuudeltaan tutkimuspanostus on ollut pelkästään vuosina 1984-2000 yli 70M euroa ja mukana on ollut yli 400 tutkimusryhmää.
Yhteenveto on valitettavasti vuodelta 2000, joten se ei sisällä monienkaan tuolloin vielä kesken olleiden tutkimusten tuloksia. Yhden keskeisimmän projektin kotisivuilla http://www.entransfood.com/ on tuloksia esitetty, ja ne on sittemmin koottu yhteen julkaisun muotoon. Julkaisua myy Akateeminen Kirjakauppa, ISBN 92-894-6777-0.
Yksi esimerkki mainitun ENTRANSFOOD -projektin tutkimusaiheista on riskiarviointi ruuassa olevan GM-aineksen siirtymisestä suoliston bakteerikantaan tai ihmisen omiin soluihin. Yhteenvedossa tutkijat totevat riskin olevan merkityksetön ja häviävän pieni. (em. julkaisun sivu 71)
Projekti on myös kehittänyt uusia GMOjen detektiomenetelmiä, evaluoinut toksisuuden ja allergeenisyyden arviointimenetelmiä ja kehittänyt strategioita geenimuokkauksen mahdollisesti aikaansaamien tahattomien muutosten havaitsemiseksi GM-kasveissa.
Yleisyhteenvetonaan projekti toteaa, että GM-elintarvikkeiden turvallisuutta on arvioitava samoista lähtökohdista kuin perinteisten elintarvikkeiden. Ne eivät ole lähtökohtaisesti sen turvallisempia tai vaarallisempia. Projektiin osallistui 33 tutkimusosapuolta eri puolilta Eurooppaa.
DNA-aineksen puoliintumisaika suolistossa mitataan minuuteissa (GMOBILITY -projekti, linkki tuloksiin esim. ENTRANSFOOD-projektin sivujen kautta). Kontrolloidusti toteutetuissa eläinkokeissa ei ole saatu tuloksia, jotka viittaisivat riskeihin GM-ruokaa syödessä (prof Pusztain tutkimukset eivät ole saaneet tiedeyhteisön tukea). Ja tosiasia on myös tuo 10 vuoden käyttö USAssa. Kun lisäksi otetaan huomioon, että kautta eläinkunnan eliöt ovat aina syöneet itselleen vierasta DNA:ta ja koko ajan myös esim. viruksia ruuan seassa, ei mielestäni perusteita ihmisessä tehtäville pitkäaikaistutkimuksille juuri ole.
Lisäksi tutkijat eivät ole kovin innokkaita tekemään tutkimuksia, joiden tulos on nolla. (niitä on aika vaikea saada rahoitetuiksi ja tuloksia julkaistuiksi!)
Suomessa julkinen panostus bioteknologiaan mitataan todellakin sadoissa miljoonissa euroissa. Tämä luku käsittää kuitenkin KOKO bioteknologian alueen, josta agrobioteknologia on vain pieni OSA. Kokonaisuudessaan bioteknologia-ala vaatii todellakin pitkäjänteisyyttä, eikä konkreettisia tuottoja ole vielä suuressa määrin syntynyt Suomeen. On kuitenkin yleisesti arvioitu, että bioteknologia tulee olemaan yksi tulevaisuuden avainteknologioista. Suomessa osaamisen ja tutkimuksen taso alalla on hyvin korkea, myös agrobioteknologian osalta. Agrobioteknologia ei kuitenkaan ole volyymiltään avainalue Suomessa, joten "GM-putiikkeihin" ei rahaa kovin paljoa ole mennyt.
Vastaa
Siis onko niitä tutkimuksia?
Pyysin viestissäni...
"Kerro muutamista hyvistä tutkimuksista, joilla on mitattu manipuloitujen kasvien terveysvaikutuksia ihmisiin. Kerro erityisesti pitkäaikaistutkimuksista."
Sain vastaukseksi litanian, josta en löytänyt yhtäkään kaipaamani tyyppistä. Luinko huolimattomasti? Jos ei EU:ssa ole tutkittu pitkäaikaisia terveysvaikutuksia, on kai Yhdysvalloissa edes? Antakaa edes pari viitettä lopputuotteita koskevista pitkäaikaisista terveystutkimuksista ihmisille, please.
Vastaa
Tutkimuksista ihmisillä
Tietääkseni ihmisillä ei ole tehty laajoja pitäaikaistutkimuksia, kuten ei ole tehty yksittäisille tavanomaisille tai luomuelintarvikkeillekaan.
Paitsi että muiden ei-ihmistutkimusten tulokset eivät anna viitteitä niiden tarpeelle, olisi yksittäisen elintarvikkeen pitkäaikaistutkimus hyvin vaikea suorittaa. Kuinka osoittaa yhden elintarvikkeen merkitys ja vaikutus osana (toivottavasti) monipuolista ruokavaliota? Koehenkilöiden ruokavaliota ei voitane määrätä tietynlaiseksi vuosikausiksi, saati yksipuolistaa yhdeksi elintarvikkeeksi. Kuten ravitsemustutkimuksessa yleensä, muiden elintapojen merkitystä on vaikea määrittää, jne. Mitä indikaattoria pitäisi seurata, kun laboratorio- ja eläinkokeet eivät anna siihen mitään viitettä?
Rajoitetussa mittakaavassa on tutkittu ihmisillä GM-maissin terveysvaikutuksia USA:ssa esim. ns. StarLink-tapauksen yhteydessä. Tutkimuksen suoritti tunnustettu ja tunnettu Centers for Disease Control and Prevention (CDC). Tulokset ovat luettavissa osoitteessa
http://www.cdc.gov/nceh/ehhe/Cry9cReport/complete.htm
Tutkimuksessa ei havaittu mitään (lähinnä allergioihin liittyviä) GM-elintarvikkeiden negatiivisia terveysvaikutuksia.
Vastaa
Tutkimuksista ihmisillä
Sain jostakin viestistäsi sellaisen käsityksen, että sinä Kimmo Pitkänen suhtaudut geenitekniikkaan ihan asiallisesti. Edellinen viestisi antaa kuitenkin ymmärtää, että asiallisuus oli vain silmän lumetta. Alat ihan vakavalla naamalla selitellä sen puolesta, että gm-elintarvikkeita ei oikeastaan tarvitsiskaan tutkia ennen kuin niitä jo syötetään väestölle...
Vastaa
GMOjen turvallisuus
Myönnän, että en tällä hetkellä tunnista geenimuunteluun teknologiana liittyviä vakavia riskejä, joten kai sitten tällä mustavalkoisella puolesta vai vastaan -kysymyksenasettelulla olen "puolesta". Haluan ehdottomasti kuitenkin pysyä tietoisena mahdollisesti ilmi tulevista niin riskeistä kuin hyödyistäkin. Jokaisen sovelluksen riskit on mielestäni tapauskohtaisesti tutkittava, eikä kasvinjalostuksessa käytetty tekniikka anna aihetta väljempään tai tiukempaan lähestymistapaan.
Pitkäaikaistutkimuksiin ihmisillä liittynee kuitenkin, kuten yllä yritin pohdiskella, monia ongelmia. Joku alan ammattilainen osaisi niitä tietenkin paremmin valoittaa.
Koko turvallisuuskysymystä lähestyttäessä täytyy mielestäni pohtia, mikä on tarkoituksenmukaista ja kohtuullista, ja suhteuttaa toimenpiteet perinteisten elintarvikkeiden turvallisuuskäytäntöihin, joista meillä on paljon kokemusta. Yksi hyvä seuraus GM-keskustelusta on ollut, että turvallisuuskysymyksiä (perinteinnen, luomu tai GM) aletaan lähestyä entistä johdonmukaisemmin. Elintarviketuotannon keskittyessä yhä enemmän nousevat myös riskit yhä suuremmiksi. Ennen elintarvikkeiden tuottaja aiheutti ruokamyrkytyksen korkeintaan oman kylänsä asukkaille, globalisoituneessa maailmassa mahdollisten uhrien lukumäärää ei edes uskalla arvailla. Tällä hetkellä tällainen riski koskettaa eurooppalaisia etenkin perinteisten elintarvikkeiden kohdalla.
Vastaa
FAOn asiantuntijaryhmän raportti
Ohessa kiinnostuneille linkki FAO:n asiantuntijaryhmän raporttiin vuodelta 2000, jossa pohditaan geenimuunneltujen ruoka-aineiden turvallisuutta, sen arviointimenetelmiä, horisontaalista geenisiirtymää, jne.
http://www.fao.org/es/ESN/food/pdf/gmreport.pdf
Yhteenvedossa sivulla 20 esitetään mm. seuraavat näkemykset:
- "... the safety assessment of genetically modified foods requires
an integrated and stepwise, case-by-case approach..."
- ".. there were presently no alternative strategies that
would provide a better assurance of safety for genetically modified foods than the appropriate use
of the concept of substantial equivalence."
- "... the possibility of long term effects being
specifically attributable to genetically modified foods would be highly unlikely."
- "... observational epidemiological studies would be unlikely to identify any such effects against a background of undesirable effects of conventional foods."
- "... horizontal gene transfer from plants and plant products
consumed as food to gut microorganisms or human cells is a rare possibility, but noted that it
cannot be completely discounted."
Tämä nyt on vain yksi raportti, mutta käsittääkseni se on samansuuntainen muiden tieteelliseen aineistoon perustuvien raporttien kanssa.
Vastaa
Pieni joukko?
Kimmo Pitkänen:
"On tietysti totta, että etenkin Euroopassa hyvin äänekäs, mutta lukumääräisesti marginaalinen ryhmä GM-tekniikoihin lähtökohtaisen negatiivisesti suhtautuvia kansalaisia valtaa suhteettoman suuren osan julkisuudesta."
Pieni joukko?: 250 000 siemenvetoomuksessa (www.saveourseeds.org), 100 EU:n tunnustamaa aluetta ja 3500 ala-aluetta julistautunut gm-vapaaksi (www.gmofree-europe.org)
Tämä on kansalaisista (kuluttajat, viljelijät, aluehallinto, ympäristönsuojelijat...) lähtöisin olevaa kehitystä, jota ei pysty Brysselin byrokratia pysäyttämään.
Vastaa
Medianäkyvyydestä oli puhe
Kuten edellä olevasta tekstistäni ilmenee, en luonnollisestikaan kiistä europpalaisen yleisen mielipiteen suuntaa. Mutta oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että tieteellisistä perusteista puhuttaessa pienempi "oppositio" saa suhteellisesti suuremman medianäkyvyyden kuin tieteellisen tutkimuksen valtavirta. Kuinka monta jäsentä Kansalaisten Bioturvayhdistyksellä on?
Eiköhän nykyinen eurooppalainen, maailman kriittisin ja varovaisin GM-lainsäädäntö osoita, että eurooppalaisten ääntä on nimenomaan kuultu direktiivejä säädettäessä.
Vastaa
Lisää mielipiteitä!
Olen samaa mieltä Kimmo Pitkäsen kanssa, lisää mielipiteitä kaivataan!
Mitä mieltä olette
- pitäisikö GM-kasvien tutkimusta tehostaa vai ei?
- onko eurooppalainen hyväksymismenettely liian tiukka vai liian väljä?
- onko meillä moraalista oikeutta kieltää kehitysmailta GM-tekniikoiden mahdollisuudet?
- onko meillä varaa jättää käyttämättä GM-tekniikoiden mahdollisuudet kilpailussa muun maailman kanssa?
- vai ovatko GM-tekniikoiden riskit liian suuria?
Jos nyt Kansalaisten Bioturvayhdistys malttaisi kerrankin antaa muille tilaa vastata tähän, eikä täyttäisi palstatilaa omilla kertomuksillaan.
Vastaa
Lisää mielipiteitä!
NYT KIINAAN?
Kiina hyväksyy gmo-riisin viljelyn. Sen uskotaan vähentävän torjunta-aineiden käyttöä 80% ja paranravan elintarviketurvallisuutta, kertoo MT 23.2.-05.
Aktivistien kannattaa ottaa pitkävartiset Kontio-saappaat mukaan, sillä riisin nyhtäminen maasta, varsinkin pimeässä, on kuraista touhua.
Aktivistejahan on olemassa. Suomalaisen gm-koivuviljelmän tuho todisti sen.
Matti
PS: UUTTA KESKUSTELUA EI VOI ALOITTAA. JOKU BUGI ON ESTEENÄ: TULEE HERJA: "AIHEPIIRIÄ EI OLE MÄÄRITETTY TMS", VAIKKA OLISIKIN...
Vastaa
Lisää mielipiteitä!
Vai vähentävät muka! Tähän saakka tuotettujen gm-kasvien kasvatus on LISÄNNYT torjunta-aineiden käyttöä. Hyvänä esimerkkinä Monsanton Roundup-kasvit.
Vastaa
Lisää mielipiteitä!
GM- viljelijätpä ovat sitä mieltä, että kemikaalien käyttö vähenee, tulee säästöjä ja homma kannattaa!
Se, joka on eri mieltä, palaa tietysti perinteisiin lajikkeisiin.
http://www.maatilan.pirkka.fi/mp1_01/otsikko3.htm
Matti
Vastaa
Yhden vuoden gm-viljely toi monen vuoden harmin
Matti: "GM- viljelijätpä ovat sitä mieltä, että kemikaalien käyttö vähenee, tulee säästöjä ja homma kannattaa!"
Kanadalainen viljelijä Chris Dzisiakin kokemus on, että yhden vuoden RR-rapsin viljely tuo mukanaan monen vuoden harmin, eikä hän aio enää kylvää gm-lajikkeita. Hän kylvi RR-rapsia yhtenä vuonna. Hän halusi kasvin, joka tarvitsisi vähemmän torjunta-aineita mutta kuitenkin hyvän rikkakasvien torjuntatuloksen muokkaamatta. Kylvövuoden osalta tulokset vastasivat suunnilleen odotuksia.
Mitä hän ei odottanut, olivat ne ongelmat, joita on hänellä on ollut siitä lähtien. Seuraavana vuonna vehnälle kylvettyyn peltoon ilmestyi rapsia, koska se oli ollut edellisvuonna RR-rapsilla. Nämä rapsit hän sai hävitettyä 2,4-D-torjunta-aineella.
Sitten ongelma oli vielä pahempi, kun hän kylvi ko peltoon pellavaa.Ennen kylvöä tehty käsittely ei tehonnut rapsiin. Taimettumisen jälkeen pellavapelto ruiskutettiin täydellä annoksella Buctril M/Select seosta. Siitä pellava vioittui melkoisesti ja kasvoi kituutellen seuraavat pari viikkoa. Rikkakasvit valtasivat kasvuston ja sato jäi huomattavasti odotettua alhaisemmaksi.
Yksistään pellavavuoden ylimääräisiksi kustannuksiksi hän laski 4500 $, joka aiheutui sadonalennuksesta, ja ylimääräisistä herbisidikustannuksista, jotta peltoon jäänyt RR-rapsi saatiin torjutuksi. Lisäksi ongelmarikat pääsivät lisääntymään ko pellossa. Seuraavan vuonna on odotettavissa lisää ongelmia, kun peltoon on tarkoitus kylvää papua.
Hän ei ole halukas enää viljelemään Roundupia kestäviä lajikkeita, koska ongelmat ovat hyötyjä suurempia. ”En säästänyt yhtään rahaa enkä työaikaa”, hän kertoi kokemuksistaan RR-rapsin aiheuttamista ylimääräisistä torjuntatarpeista suorakylväjien koulutuspäivillä.
..Että tätä mieltä ovat gm-lajikkeiden viljelijät...
http://www.gmwatch.org/archive2.asp?arcid=5366
Vastaa
Hyväksymismenettely EUssa
Hyväksymismenettely EUssa
Kattava kuvaus GM-elintarvikkeiden ja viljelykasvien hyväksymismenettelystä EU:ssa löytyy www-sivulta http://europa.eu.int/comm/food/food/biotechnology/authorisation/index_en.htm . Erityisesti kohdasta "Questions and answers" löytyy kattava ja monipuolinen kuvaus.
Yleiskommenttina EU:n hyväksymismenettelystä voi sanoa, että menettely on varsin perinpohjainen ja käsittää monet eri tahot. Arvioinnin läpäisseiden GM-elintarvikkeiden turvallisuus on arvioitu selvästi tarkemmin kuin perinteisten elintarvikkeiden. Perusteellinen arviointi on valitettavasti myös melko hidas, raskas ja kallis.
Vastaa
Sitä viljellään jo EU:ssakin
Finfood
"Viime vuonna maapallolla viljeltiin geenimuunneltuja kasveja yhteensä 81 miljoonalla hehtaarilla. Ala on lähes viidenneksen suurempi kuin vuonna 2003.
Viime vuosi oli ensimmäinen, jolloin gm-alan kasvu oli kehitysmaissa suurempi kuin teollisuusmaissa.Megamaiden joukossa oli kaksi Euroopan valtiota: Espanja ja Romania. Ensimmäisessä viljeltiin noin yhden miljoonan hehtaarin verran gm-maissia, toisessa yhtä suurella alalla kasvoi gm-soijaa.
Raportin mukaan muuntogeenisten kasvien markkina-arvo oli vuonna 2004 noin 3,6 miljardia euroa. Markkinoiden arvo kasvaa ISAAA:n mukaan huomattavasti, jos Kiinassa aloitetaan gm-riisin viljely elintarvikkeiksi. (Finfood)"
Turha sitä on enää päivitellä. Juna meni jo. Eu:ssa viljellään jo Suomen peltoalla vastaavalla alalla. Kiiruusti vain tännekin, ettei jäädä täysin kehityksen kelkasta. Ei tuolla kotimaisella elintarvikkeella tunnu olevan juurikaan lisähintaa markkinoilla. Hinta ratkaisee ostajien ostopäätökset.
Vastaa
Sitä viljellään jo EU:ssakin
Älä hätäile, ei juna ole mennyt. Mitään kiirettä ei ole, vaan asiaa on aikaa harkita rauhassa. Maapallon maatalousmaasta gmo:lla on 1,3 %. Tulisi miettiä onko parempi kilpailuetu tavallinen suomalainen viljely, joka käyttää myrkkyjä jo nyt paljon vähemmän kuin keskim. eurooppalainen. Puhumattakaan luomusta.
Vastaa
Sitä viljellään enemmän!
Liisa Kuusipalo kirjoitti:
”Mitään kiirettä ei ole, vaan asiaa on aikaa harkita rauhassa. Maapallon maatalousmaasta gmo:lla on 1,3 %. ”
Tämä luku on Mae-Wan Hon esitelmästä, ja se olisi sekin täytynyt tarkistaa, kuten kaikki Hon väitteet. Ho on laskenut tämän prosenttiluvun – halutessaan ilmeisesti vähätellä asiaa – maailman koko maatalouskäytössä olevasta maa-alasta. Nyt kuitenkin reippaasti yli 2/3 tästä maasta on laidunmaata. Varsinaisesta viljelysmaasta (n. 11% maapallon maa-alueesta) gm-viljelyn osuus ylitti jo 5 prosenttia. Tästä luvusta voi sitten itse kukin iloita tai kauhistua.
Liisa Kuusipalo:
”Tulisi miettiä onko parempi kilpailuetu tavallinen suomalainen viljely, joka käyttää myrkkyjä jo nyt paljon vähemmän kuin keskim. eurooppalainen. Puhumattakaan luomusta.”
Jätetään puhumatta. Suomessa on poliittisin päätöksin saatu luomun osuus viljelyalasta hilattua 7 prosenttiin. Kaupan kassalla luomua ostetaan vain 1 prosentin. Siinä meni se kilpailuetu.
Koko maailmassa sertifioitua luomua on viljelyalasta ehkä tuon 1,3 prosentin verran … ja nähdäkseni luomuintoilijakin ovat jo jättäneet käytöstä aiemman fraasinsa, että luomu olisi ”nopeimmin kasvava” viljelymuoto.
Vastaa
GMO-viljelyn tilanne maailmassa
Juuri julkaistu tuore katsaus GM-viljelyn laajuudesta vuoden 2004 osalta on osoitteessa http://www.isaaa.org/ .
Vastaa
Sitä viljellään jo EU:ssakin
Mutta kun tuo kotimainen teollisuus ei maksa senttiäkään lisää siitä, että esim. kaurat ovat kotimaisia. Ja sama on monessa muussa tuotteessa. Jos meidän täytyy tulla toimeen samalla hinnalla ja käytännössä vielä pienemmällä kuin muualla. Ja muualla voidaan tuotantokustannuksia alentaa käyttämällä "turboa". Niin en koe tätä mitenkään reiluksi.
Suomalaiset ovat "halpahallikansaa". Suurimalle osalle ruuan hinnassa ratkaisevin tekijä on hinta. Maatalous toimii bulkkimarkkinoilla suurimmaksi osaksi. Joitakin marginaaleja voidaan markkinoidan vähän korkeammalla hinnalla. Luovuttiinhan äsken luomulihan jalostuksesta ja luomumaidon tuotantoon ei oteta lisää. Markkinat ovat pienentyneet luomussa.
Vastaa
Sitä viljellään jo EU:ssakin
Tässä Finfoodin uutinen.
"Lihan hinta on tärkein kuluttajan ostopäätöksiin vaikuttava tekijä, seuraavina tulevat laatu ja kotimaisuus. Finfood Lihatiedotuksen teettämään tutkimukseen vastanneista 44 prosenttia kertoi, että hinta vaikuttaa merkittävästi päätökseen ostaa lihaa, kun vielä vuosina 2001 - 2003 tätä mieltä oli kolmannes vastaajista."
Vastaa
EU:ssa murto-osa
ISAAA (Finfood):
"Megamaiden joukossa oli kaksi Euroopan valtiota: Espanja ja Romania. Ensimmäisessä viljeltiin noin yhden miljoonan hehtaarin verran gm-maissia, toisessa yhtä suurella alalla kasvoi gm-soijaa."
Kyseessä siis bioteollisuuden rahoittama pumppu, jolla yksinoikeus tilastoihin. Eivätkä ne paikkansa pidäkään. Sitten on vielä Finfoodillekin tullut virhe. ISAAA väittää, että Romaniassa ja Espanjassa on < 0,1 miljoonaa hehtaaria EI miljoona hehtaaria. Todelliset tilastot ovat edellisvuoden tasolla: Romaniassa noin 30 000 ha ja Espanjassa noin 20 000 ha. Espanjassa tosin vedettiin lupa levinneimmältä Bt-lajikkeelta, joten tuokin lienee yläkanttiin.
Huomautus, että "mega-valtioksi" pääsee jo muutamalla tuhannella hehtaarilla ISAAA:n maailmassa ;-)
Avena Fatua:
"Turha sitä on enää päivitellä. Juna meni jo. Eu:ssa viljellään jo Suomen peltoalla vastaavalla alalla. Kiiruusti vain tännekin, ettei jäädä täysin kehityksen kelkasta."
Mitä kehitystä gm-soija tai -maissi olisivat suomen maataloudelle? Sadot ainakin aika heikkoja, arvaisin.
Vastaa
+20% vuodessa
Kansalaisten Bioturvayhdistys näyttää kiukuttelevan kaikista tutkimuksista, jotka kertovat jotain muuta kuin heidän maailmankuvaansa sopii. (ja niitä tutkimuksia on aika paljon)
20%:n viljelyalan kasvu maailmassa vuonna 2004 kertoo aika selvästi, mikä on ollut viljelijöiden valinta. Etenkin kehitysmaissa, joissa kasvu on ollut suurinta.
Vastaa
Re:+20% vuodessa
Juhani:
"Kansalaisten Bioturvayhdistys näyttää kiukuttelevan kaikista tutkimuksista, jotka kertovat jotain muuta kuin heidän maailmankuvaansa sopii. (ja niitä tutkimuksia on aika paljon)"
Bioturvayhdistyksellä ei ole mitään maailmankuvaa, minkä kautta tutkimuksia katsotaan. Voin sen sijaan väittää saavani paljon Juhania enemmän taustatietoa ISAAA:n lukujen epäluotettavuudesta. Jonkin tuloksen kyseenalaistaminen on Juhanin mielestä kiukuttelua, minusta edellytys luotettavuuden arvioimiseksi.
Juhani:
"20%:n viljelyalan kasvu maailmassa vuonna 2004 kertoo aika selvästi, mikä on ollut viljelijöiden valinta. Etenkin kehitysmaissa, joissa kasvu on ollut suurinta.
Viljelyalan kasvu kertoo, että viljelijöille markkinoidaan edelleen valheellisin väittein gm-kasveja ja jätetään kertomatta esim. Argentiinassa katastrofaaliset seuraukset gm-soijan viljelystä.
Vastaa
Viljelijöiden valinta
Niin, kaikki viitteet siitä, että viljelijät itse tekevät jotain valintoja leimataan aina salaliitoksi ja viljelijöiden tyhmyydeksi...
Jaa toki meidänkin kanssa paremmat lähteesi, jotka kertovat nykymaailman tilanteesta ja viljelijöiden valinnasta.
Vastaa
Viljelijöiden valinta- vapaaehtoinenko
"Niin, kaikki viitteet siitä, että viljelijät itse tekevät jotain valintoja leimataan aina salaliitoksi ja viljelijöiden tyhmyydeksi.."
Riippuu viljelijästä, onko valinta gm-soijanviljelyyn vapaaehtoinen. Paraguaissa 300 000 pienviljelijää on häädetty pientiloiltaan maksamalla pieni suolaraha heidän maastaan soijanviljelijöiden tieltä.
Taistelu maasta on todellisten kriisien edelläkävijä.
Paraguain hallitus on ahtaalla. Uutiset ovat kertoneet toistuvista suurmielenosoituksista viime vuosina. Yksityistämisohjelmat ja julkisten menojen leikkaaminen on saanut kymmenet tuhannet maaseudun työläiset niiden 38,8 % joukkoon, jotka ovat työttömiä tai vajaatyöllistettyjä. Samanaikaisesti 300 000 perhettä on ajettu pientiloiltaan pois. Tämä on Paraguain ns. soija-ohjelman seurausta. Soijateollisuus kasvaa 10 % vuosivauhdilla. Jo 2 miljoonaa hehtaaria eli puolet Paraguain viljelyalasta kasvaa gm-soijaa. Pienviljelijät myyvät maansa 500 $ hehtaarihinnalla monikansallisille soijafirmoille ja muuttavat kaupunkeihin, mutta työtä ja hyvinvointia ei sieltä löydykään. Sen sijaan he joutuvat elämään jopa 15 000 ihmisen slummeissa, jossa he juuri ja juuri pysyvät hengissä. Tässä esimerkkimaassa on asukkaita yli 5 miljoonaa ja 700 000 asunnon vajaus. Siellä 1 % väestöstä hallitsee 80 % maasta. Tässä esimerkkiä "pikkuhaitoista" gm-soijan viljelystä.
http://www.greenleft.org.au/back/2004/608/608p20b.htm
Vastaa
Joku tolkku tähän keskusteluun, kiitos!
Jos nyt jotain tolkkua saataisiin tähän GEENIMUUNTELUkeskusteluun ja edes yritettäisiin pysyä aiheessa! On naurettavaa syyttää teknologiaa, jota on käytetty kasvinjalostuksessa, Paraguayn maatalouden rakennemuutoksen ongelmista! Väität siis oikeasti, että paragualaisten pitäisi viljellä huonompilaatuisia lajikkeita ja että se olisi ratkaisu ongelmiin. Ohhoh.
Vastaa
Sivuvaikutukset oleellinen osa toimintaa
"Jos nyt jotain tolkkua saataisiin tähän GEENIMUUNTELUkeskusteluun"
Toiminnan kaikki vaikutukset pitää ottaa huomioon - myös sivuvaikutukset. Vaikka olisi miten hyvä lääke, mutta jos sivuvaikutukset ovat ikäviä, niin lääkettä ei ole syytä käyttää.
GM-tekniikka näyttää olevan yksi merkittävimmistä maaseudun toimintaan ja sen ihmisten elämään osaltaan ikävästi vaikuttavista tekijöistä.
Edellä oleva Paraguain soijaohjelma on vain lisännyt köyhyttä ja nälkää eikä poistanut sitä.
Vastaa
Sivuvaikutukset oleellinen osa toimintaa
"Väität siis oikeasti, että paragualaisten pitäisi viljellä huonompilaatuisia lajikkeita ja että se olisi ratkaisu ongelmiin."
Kertoisitko, missä suhteessa Paraguaissa viljelty RR-soija on ylivertainen muihin lajikkeisiin verrattuna?
Vastaa
Re:+20% vuodessa
HT: "Viljelyalan kasvu kertoo, että viljelijöille markkinoidaan edelleen valheellisin väittein gm-kasveja ja jätetään kertomatta esim. Argentiinassa katastrofaaliset seuraukset gm-soijan viljelystä."
Argentiinan tapauksesta tahtoisin lisätietoa... mistä tarkalleen ottaen on kyse?
Vastaa
Re:+20% vuodessa - näin se käyt
GM-soijan viljelyalan kasvuun liittyy monia hyvin ikäviä piirteitä. Tässä yksi esimerkki Paraguaista.
Brasialiasta peräisin olevat gm-soijan viljelijä paikallisten kodinturvajoukkojen avustamana hyökkäsi alkuasukaskylän kimppuun Caaguazussa Paraguaissa kesäkuun lopulla. He pyrkivät häätämään kylän 270 asukasta, polttivat kaikki kylän 54 taloa ja alkuasukkaiden sadot.
Kylän maiden lailliseksi omistajaksi itseään väittävä Adelin Osperman (brasilialainen gm-soijan suurviljelijä) seurasi puolisotilaallisia poliisijoukkoja asemiehineen ja puskutraktoreineen. Hänen miehensä ampuivat traktoreista alkuasukkaita, jolloin kaksi heistä kuoli ja useita haavoittui.
Alkuasukkaat eivät ole suostuneet lähtemään heille edellisen hallituksen maareformissa laillisesti annetulta maalta, jossa he nyt ovat kodittomina ja ilman ruokaa.
Tapaus näyttää olevan osa maan haltuunottoa, ekologista hävitystä ja sosiaalista katastrofia, joka liittyy RR-soijan viljelyn edistämiseen Paraguaissa.
Paraguaihin on luotu viiden vuoden aikana 2 miljoonaa hehtaaria soijan monokulttuuriviljelmiä. Hallitus haluaa vielä kaksinkertaistaa soijan viljelyalan. 2 % väestöstä omistaa suurimman osan maasta. He häätävät alkuasukkaat heidän perinteisiltä asuinsijoiltaan. Jolleivat he suostu vapaaehtoiseen maakauppaan, niin häädetään, vaikka edellinen hallitus on vahvistanut heidän maanomistuksensa. Gm-soijan viljely vientiin on perussyy tähän vakavaan tilanteeseen. Yhteenotot ovat lisääntyneet viime vuosina. Vuonna 2004 tapahtui 162 tällaista maata koskevaa välikohtausta ja 118 maan valtausta.
Todella ikäviä lieveilmiöitä näyttää liittyvät gm-soijan viljelyn leviämiseen Etelä-Amerikassa. Sivistysvaltiolle kuten Suomelle ainoa oikea tie on pysytellä erossa gm-soijan ostamisesta ja käyttämisestä.
http://www.gmwatch.org/archive2.asp?arcid=5421
Vastaa
EU:ssa murto-osa
No kyllä sitä löytyy täällä Suomessakin kasvavia kasveja, joiden tuotantoa voisi tehostaa geenejä järjestelemällä. Esim. Rypsi, peruna, ohra... Uudessa Seelannissa lisättiin juuston saantoa maidosta...
Tämä ultraortodoksisuus tulee kalliksi meille jyväjemmareille, kun kuluttajat eivät halua maksaa lisää kotimaisuudesta. Vaativat kyllä, että Suomalaiset rehut täytyy olla vapaita gemojäämistä mutta ostavat tanskalaisen kinkun, joka on ruokittu gemosoijalla.
Mersua ei saa ladan hinnalla. Jos halutaan "puhdasta" ruokaa siitä pitää maksaa. Jos halutaan halpaa ruokaa sitä täytyy tehdä halvalla.
Vastaa
Kyllä!
Olen sitä mieltä että geeniruokaa paljon ja halvalla. Itse odotan oikein innolla että pääsisin mutustelemaan geenimanipuloitua joulukinkkua. :D
Vastaa
ESGEMO-projektin linkit muualle?
Kun näitä geenimuuntelun turvallisuus- ym. asioita myös tutkitaan, harrastetaan ja niistä keskustellaan EU:n piirissä, ja kun EU on näissä asioissa nyttemmin käsittääkseni ratkaisevassa asemassa, niin olisin halunnut pientä selvitystä seuraavaan:
miten ESGEMO-projekti on "synkronoitu" tämän yleiseurooppalaisen prosessin kanssa? Onko se osa jotakin suurempaa kokonaisuutta, mitä yhteyksiä sillä on?
Tästä asiasta olisi varmaan hyvä saada "kansanomainen" selvitys tännekin. Jos se on jo jossain hyvin selvitetty, niin linkki tietysti riittää.
Vastaa
ESGEMO-projektin linkit muualle?
Ohjelman kotisivuilta löytyy monenlaista infoa tutkimusohjelmista, kansainvälisistä Workshopeista. Tuossa suora linkki ohjelmamuistioon, jossa itse ohjemasta enemmän.
http://www.honeybee.helsinki.fi/esgemo/memo.pdf
Jos jotakuta asia kovasti kiinnostaa, niin kannattaa ottaa yhteyttä ohjelman koordinaatioon.
Vastaa
Miksi Raisio ja Boreal kehittävät gm-ristikukkaisia?
Miksi Raisio ja Boreal kehittävät gm-ristikukkaisia?
Raisio-yhtymä on mainostanut useassa yhteydessä olevansa mukana enemmän kehittämässä muuntogeenistä (gm) rypsiä, jossa pyritään nostamaan histidiinin määrää.
Vaikka korkeampi histidiini-pitoisuus saatetaan nähdä positiivisena lehmien ruokinnassa, on gm-rypsin kehittäminen virhe. Miksi Raisio kehittää gm-rypsiä, vaikka on käynyt selväksi, että gm-rypsiä on mahdotonta viljellä saastuttamatta tavanomaisia ja luomurypsiä yli EU:n kynnysarvojen? EU:n tieteellinen komitea on laskenut, että on käytänössä mahdotonta pysyä alle 0,9%, mikä on elintarvikkeiden ja rehujen gm-kynnysarvossa, mikäli gm-rapsia viljellään Euroopassa. Iso-Britanniassa on käynyt ilmi, että lähisukuinen rapsi säilyy pellon siemenpankissa jopa 16 vuotta. Rapsilla riittävänä suojaetäisyytenä pidetään 400-4000 metriä.
Kanadassa on käynyt jo mahdottomaksi viljellä rypsiä ja rapsia puhtaana gm-aineksesta ja siellä on löytynyt usealle rikka-aineelle yhtä aikaa resistenttejä ristikukkaisia rikkakasveja.
Rypsin viljelyllä on Suomessa hyvät mahdollisuudet, sillä proteiinirikkaille gm-vapaille rehukasveille on paljon suurempi kysyntä kuin niiden tarjonta on tällä hetkellä. Kysyntä lisääntyy entisestään, jos gm-vapaan soijan saanti heikkenee tulevaisuudessa.
MTT ja HY ovat myös tutkimuksessaan (2004) vertaillut eri kasveja ja rypsi on jo nykyisellään selvästi soijaa parempi valkuaisrehuna palkokasvipainotteisessa ruokinnan lypsylehmille, kuin soija.
Myös Boreal Kasvinjalostus on vihjannut jo kehittävänsä gm-rypsiä ja/tai –rapsia ja sitä olisi kokeissa kasvihuoneissa.
Ristikukkaisilla gm-organismien geenisiirtymän estäminen on Suomessa vaikeinta, koska niillä on eniten luontaisia villisukulaisia Suomen luonnossa. Miksi keskittyä niihin? Herää kysymys onko tarkoituksena edes estää geenisaastuntaa.
Raisio ja Boreal tuhlaavat omistajiensa rahoja ja etsivät harmeja, sillä mikäli gm-rypsi tulisi koskaan valmiiksi sitä ei voitaisi ottaa viljelyyn. Gm-rypsin ja -rapsin tutkimuksen rahoitus on tuhlausta ja kehitystyö tulisi heti keskeyttää.
Hannes Tuohiniitty, agrologi
Kansalaisten Bioturvayhdistys ry.
Vastaa
Miksi Raisio ja Boreal kehittävät gm-ristikukkaisia?
Histidiini on lehmien ravinnon ensimmäinen rajoittava aminohappo, jonka tiedetään lisäävän sekä lehmien maidon tuotantoa että maidon proteiinipitoisuutta.
Puhtaan histidiinin lisäys lehmien nurmirehuun on kallista ja sen ongelmana on histidiinin hajoaminen lehmän monimutkaisessa aineenvaihdunnassa.
Geenimuunneltu rypsi kohdentaa turvallisesti ja hallitusti lisätyn histidiinin kehittyvään siemeneen, josta se voidaan ottaa helposti rehukäyttöön öljynpuristuksen jälkeen. Kehitetty menetelmä saattaa soveltua myös muiden L-aminohappojen pitoisuuksien suurentamiseen kasveilla.
Jos näin halutaan lisätä maidontuotantoa ja siten alentaa tuotantokustannuksia. Niin miksi näin ei saada toimia? Kaupassa maito on halvempaa, kuin pullotettu vesi. Halutaanko Suomesta tehdä maailman viimeinen maatalousreservaatti, missä pellot muokataan kuokkimalla ja lehmät lypsetään käsin.
Eikö näillä samoilla opeilla voitaisi vaatia myös tietokoneiden kieltoa toimistoissa. Levittävät viruksia, aiheuttavat sähköallergiaa, levittävät lapsipornoa, aiheuttavat nettiriippuvuutta...
Vastaa
re: Miksi Raisio ja Boreal kehittävät gm-ristikukkaisia?
Avena Fatua,kirjoitat aluksi ihan asiallisesti, mutta sitten täysin asiaan kuulumatta:
"Halutaanko Suomesta tehdä maailman viimeinen maatalousreservaatti, missä pellot muokataan kuokkimalla ja lehmät lypsetään käsin.
Eikö näillä samoilla opeilla voitaisi vaatia myös tietokoneiden kieltoa toimistoissa..."
Eiköhän pysytä asiassa. Jätetään pois tuollaiset tyhjänpuhumiset.
AV jatkaa:
"Geenimuunneltu rypsi kohdentaa turvallisesti ja hallitusti lisätyn histidiinin kehittyvään siemeneen..."
Miten voit väittää sitä turvalliseksi, kun käsitykseni mukaan mitään turvallisuutta ei ole vielä ajateltukaan, saati testattu?
AV:
"...miksi näin ei saada toimia?"
Koska gm-rypsin geenisiirtymän estäminen gm-vapaisiin viljelyristikukkaisiin- ja lähisukuisiin luonnonkasveihin on varsin yksimielisesti asiantuntijoiden mukaan hyvin vaikeaa ellei mahdotonta.
Vastaa
re: Miksi Raisio ja Boreal kehittävät gm-ristikukkaisia?
No meidän täytyy sitten vain odotella sen gm-geenin siirtymistä kasvustoomme rajojen ulkopuolelta.
Samaan aikaan täytyy nostaa maataloudemme tuet suuremmiksi ja antaa veronmaksajien rahoittaa huonosti kannattavaa puuhastelua maataloudessa.
Vastaa
re: Miksi Raisio ja Boreal kehittävät gm-ristikukkaisia?
Avena Fatua:
"No meidän täytyy sitten vain odotella sen gm-geenin siirtymistä kasvustoomme rajojen ulkopuolelta."
Cartagenan protokolla estää luvattoman kuljetuksen Venäjältä ja Norjasta ja EU-lainsäädäntö vaatii ruotsalaisia merkitsemään gm-ainesta sisältävät erät. Vai tunnustatko että erilläänpito olisi mahdotonta?
AF jatkaa:
"Samaan aikaan täytyy nostaa maataloudemme tuet suuremmiksi ja antaa veronmaksajien rahoittaa huonosti kannattavaa puuhastelua maataloudessa."
Nämä asiathan eivät liity mitenkään toisiinsa eli gm-kasvien viljelemättömyys ja tukien kasvu. MTT:n Jyrki Niemi on useasti painottanut, että muu Eurooppa saisi suhteellisesti enemmän taloudellista etua (HT:jos niitä etuja on) gm-kasveista esim. korkeamman sadon kautta kuin Suomi. Gm-kasvien käyttöön otto ei parantaisi suomalaisen maatalouden kilpailukykyä, päinvastoin.
Vastaa
re: Miksi Raisio ja Boreal kehittävät gm-ristikukkaisia?
No noiden rajojen yli on tullut jo mm. koloradonkuoriainen, hukkakaura ja taisi Ruokolahdella tulla leijonakin. Joten en yllättyisi jos sitä GM-materiaalia sieltä joskus tulisi. Ja on meillä tuo eteläinenkin ilmansuunta, josta joskus tuulee melko lailla. Uskoisin, että Viron erittäin markkinalähtöinen maatalouspolitiikkan ja sen ulkomaiset farmarit sekä muut uudet jäsenmaat ottavan nämä geenimuuntelu hyödyt käyttöönsä eturivissä. Ja kyllähän sitä kontaminaatiota tapahtuu.
Ja ihan käytännössä ajatellen, jos tästä geenimuuntelusta ei viljelijä saa mitään taloudellista tai maatalousteknillistä hyötyä, niin miksi viljelypinta-alat lisääntyvät vuosittain?. Koska jos viljelijöillä olisi huonoja kokemuksia GM-kasveista, niin ei ne kait seuraavana vuonna kylväisi sitä uudelleen.
Kyllä tämä GM-asia ja tuet riippuvat toisistaan. Kun GM-lajikkeiden viljely lisääntyy,
ja satotasot nousevat. Ja todennäköisesti näissä perinteisten ja GM-lajikkeiden sadon arvossa ei ole suurta hintaeroa. Niin tällöin tarjonnan lisääntyessä markkinahinnat alenevat, jolloin markkinahinnat alenevat myös täällä Suomessa. Samoin käy kotieläintuotannossa, kun muualla otetaan käyttöön esim. nämä uudet rypsilajikkeet, jotka lisäävät maidontuotantoa ja laskevat tuotantokustannuksia. Ei täällä lintukodossa voida pitää yllä sen korkeampia markkinahintoja kuin muualla. Ja koska täällä on tästä ultraortodoksisuudesta johtuen korkeammat tuotantokustannukset niin jos halutaan pitää meidät jyväjemmarit hengissä niin meille pitää maksaa lisää sosiaalitukea.
Eräs asia joka lisää painetta GM-lajikkeiden tuloon Suomeen ,on tämän periferian sijainti ja sen viljelymäärät. Lähitulevaisuudessa ei esim. rypsille ole enää hyväksyttyjä rikkakasvien torjunta-aineita. Firmat eivät ole kiinnostuneita hankkimaan uusia aineita tai uusimaan käyttölupia vanhoille aineille pelkästään Suomen markkinoille. Tällöin ei jäljelle jää kuin glyfosaatinkestävät lajikkeet, joita toivottavasti Boreaalissakin kehitellään.
Toinen asia on muualta tuotava lisäysmateriaali, jota ei Suomessa tuoteta. Esim. sokerijuurikas tai vihannekset. Jos lajikkeiden omistajat päättävät lopettaa tavanomaiset lajikkeet ja siirtyä GM-lajikkeisiin niin ei ole enää vaihtoehtoja.
Ja pannaan tähän lopuksi erä tutkimustulos oikein lähdetietoineen, Koska ne tuntuu olevan tärkeitä täällä.
Management of genetically modified herbicide tolerant sugar beet for spring and autumn environmental benefit by: Mike J. May, Gillian T. Champion, Alan M. Dewar, Aiming Qi and John D. Pidgeon. In Proceedings B of the Royal Society.
Tässä tutkimuksessa todettiin herbisidin kestävän sokerijuurikkaan hyödyttävän luontoa ja ympäristöä. Maatila mittakaavan kokeissa todettiin tämän erittäin yksinkertaisen käsittelymenetelmän lisäävän sekä satoa ,että syksyn rikkakasvien siemenmäärää linnuille syötäväksi (16- kertaisesti verrattuna perinteisiin käsittelymenetelmiin). Lisäksi tämä oli erittäin taloudellinen viljelymenetelmä.
Vastaa
Miksi Raisio ja Boreal kehittävät gm-ristikukkaisia?
Histidiini todennäköisesti auttaa laihtumaan lisäämällä aivojen histaminineuronien toimintaa. Siksi histidiinirypsillä voisi olla kova kysyntä laihdutusmarkkinoilla. Samasta pakkauksesta saisi sekä terveelliset rasvahapot että laihdustusta edistävät histidiinit. Kun kerran rasvaa on pakko syödä, miksipä ei söisi rasvaa, joka aihduttaa?
Vastaa
Miksi Raisio ja Boreal kehittävät gm-ristikukkaisia?
Huom. Ala vastaa tahan viestiin, se ei vality asiakaspalveluumme.
Kannattaa katsoa...
ARVOISSA ASIAKAS TERVETULOA TUTTUSTUA PALVELUT?.
Kiinteistojen siivous
Autopesulapalvelut Autokorjaamo ja Huolto Siivouspalvelut
S-V oy
on paakaupunkiseudulla toimiva tayden palvelun siivousliike.
Meille hyva palvelun laatu on tarkeinta.
Me haluamme tarjota asiakkaillemme palvelua josta voimme olla ylpeita!
Hyvaa ja luotettavaa siivousalan palvelua.
Toimialaamme hinnasto palvelut:
Kertatilaukset veloitamme tuntihinnalla 30 €/tunti + alv 22 %.
Minimiveloituksemme on 2 tuntia kertakaynnilta.
# toimistosiivous 25+alv/h
# liike/kiinteistosiivous 25+alv/h
# hotellisiivous 27+alv/h
# porrassiivous/
peruspesut ja vahaukset 23+alv/h
# kotisiivous 30+alv/h
# rakennussiivous 21+alv/h
# kodinhoitoon apu tyot 30+alv/h
# pihatyot, pieniremontti 35+alv/h
# Muuttosiivous 25+alv/h
# Siivousaputyot 20+alv/h
# Loppusiivous 25+alv/h
# Ikkunan pesu 25+alv/h
Teemme asiakaslahtoisesti niin kerta- kuin sopimussiivouksia.
Esim. Toimisto,- rakennus,- ja kotisiivouksia.
Asiakkainamme on yrityksia ja yksityisia.
Ota yhteytta ja kysy
PUH. 044-9336846 TAI 040-4452367
a.s.vv.oy@gmail.com
Joint Service Oy
Kiinteistojen siivous
PUH. 0503448258
Kannattaa katsoa... www.joint-service.com
TMI Orava Palvelu
Muualla luokittelemattomat siivouspalvelut
PUH. 044 2063524
Fidelix Oy
Kone- ja prosessisuunnittelu
Kannattaa katsoa... www.fidelix.fi
AUTONPESUPALVELUT
Tmi Laumets Eduard
PUH. 050 5992904
ViherViiva
Kauppalantie 23 C 36, 00320 Helsinki
puh+fax: 09 664 446
Kannattaa katsoa... www.viherviiva.com
Knarf Oy on nuorekas ja dynaaminen henkilostopalveluja tarjoava yritys
Henkilostovastaava
+358 445 800 737
victor.vatka@knarf.fi
Kannattaa katsoa... http://www.knarf.fi/
Adita Oy sijaitsee Helsingissa Malmilla. Olemme tayden palvelun
autokorjaamo ja autosahkoliike Malmin Autolaaksossa.
Kannattaa katsoa... http://www.adita.fi/
TERVETULOA KOTISIVUILLEMME WWW.RAHU-VATKA.COM
ALENNUS 20 %, 3 KK ilman irtisanomisaika.
TOIMISTOSIIVOUS, RAPPUSIIVOUKSET, KOTIAPUTYOT.
Kertatilaukset veloitamme tuntihinnalla 27 €/tunti + alv 22 %.
Minimiveloituksemme on 2 tuntia kertakaynnilta.
Soita tai jata yhteydenotto pyynto WWW.RAHU-VATKA.COM
Tilausten / tarjousten vastaanotto,
RITA RAHU PUH. 040-4452367
rahu-vatka@suomi24.fi
Kannattaa katsoa... www.rahu-vatka.com
Hei,
nyt mahtavia tarjouksia mm. maastorenkaista, ruohonleikkurista ja
niittomurskaimesta!!
Kannattaa katsoa, www.ustuonti.fi
Terveisin,
Us-tuonti
Ojamonharjuntie 2
08100 LOHJA
041-5355189
10 vuotta \"Renkaita netista\" - Delticom AG tayttaa 10 vuotta
Yli 100 Online-kauppaa 35 maassa, yli 24 000 asennuspistetta ja yli
3,0 miljoonaa asiakasta painavat leimansa eurooppalaisen markkinoita
johtavan Internet-rengaskaupan menestystarinaan.
Delticom AG
Bruhlstr. 11
D-30169 Hannover
rengas@delti.com
Kannattaa katsoa, www.rengas-online.com
Hei ja hyvaa kesan alkua,
Kesan kunniaksi paatimme antaa asiakkaillemme virkistavan ruiskeen
alennuksen muodossa. Nyt saat verkkokaupastamme koko tilauksen arvosta
-10 %
hinnasta pois. Alennus koskee myos jo tarjouksessa olevia tuotteita.
Alla
tarkemmat ohjeet ja ehdot alennuskupongille. Nyt heti ostoksille!
Kannattaa katsoa... www.masiinamessut.fi http://www.elekma.com/
Directa Oy
020300200-Suomen yritysnumeropalvelu
Mobiguide Direca CONNECTE CONTACTA
Suomen Yritysnumeropalvelu
020300200 -numeropalvelu
Kannattaa katsoa... www.020300200.com
Kuuselan Paja Oy
WEBHOTELLI NETSOR DIGISOR KP-MAINOS
Metallirakenteiden ja niiden osien valmistus
KOIPINIEMENTIE 139
77700 RAUTALAMPI
laskutus@netsor.fi
Kannattaa katsoa... www.netsor.fi
Huom. Ala vastaa tahan viestiin, se ei vality asiakaspalveluumme.
Vastaa
Lisää näkemyksiä
Lisää erilaisia geenitekniikkaan ja muuntogeenisiin organismeihin liittyviä
näkökulmia ja perusteltuja mielipiteitä kaivataan. Kerro siis näkemyksistäsi
ja asioista, joista haluaisit lisätietoa.
-Mitä ymmärrät geenitekniikalla?
-Miten suhtaudut asiaan ja miksi?
-Miten olet asiaan perehtynyt/törmännyt
-Geenitekniikan avulla tehdyn jalostuksen suhde ns. klassiseen jalostukseen
-Mahdollisuudet,lupaukset,riskit ja etiikkka
-Pitäisikö geenitekniikkaan panostaa Suomessa/EU:ssa enemmän
-Näetkö sääntelyn ja hyväksymismenettelyn tiukkana vai väljänä?
-Koetko saaneesi tarpeeksi informaatiota; mitä kaipaat lisää?
-Uskotko, että geenitekniikka arkipäiväistyy?
(HUOM! Nämä siis vain mahdollisia aihealueita joita voit käyttää apuna oman
kommenttisi hahmottelussa.)
Aktiivisimmatkin kirjoittajat voivat osallistua, vaikka päätarkoitus on
saada uusia osallistujia/mielipiteitä.
Tämän kyseisen aiheen kohdalla toivotaan kuitenkin, että unohdetaan hetkeksi
suomalaista keskustelua vaivaava omalla "totuudella" nokittaminen. Annetaan
siis erilaisille näkemyksille tilaa ja yritetään myös miettiä niiden
taustoja syvemmin.
Vastaa
Selityksiä
"Biotekniikkaa on käytetty elintarviketeollisuudessa pitkään mm. oluen käymisessä, leivän nostattamisessa ja hapanmaitotuotteiden valmistuksessa."
Tuossa sitä taas pyritään samastamaan gm-tekniikka tavanomaiseen oluen tekoon yms. Kuitenkin on muistettava, että kyseessä ei ole samanlainen tekniikka, vaan oleellisesti erilainen. Tässä uudessa tekniikassahan geenejä siirretään ennen näkemättömillä tavoilla toisilleen vieraista lajeista toisiinsa.
Silti tuohon "tavanomaisuuteen" gm:n puoltajat aina vetoavat, kun yrittävät hyssytellä kuluttajia.
Vastaa
Selityksiä
Pieni termien tarkennus: bioteknologialla / biotekniikalla tarkoitetaan laajaa joukkoa solu- ja molekyylibiologian tekniikoita, joita sovelletaan oluen panosta lääkekehitykseen, ympäristödiagnostiikasta prosessiteollisuuteen. Esim. oluen panossa ja leivän nostattamisessa käytetään hyväksi eläviä soluja ja niiden aineenvaihdunnan reaktioita. Näin on tehty vuosituhansia, nykyään puhutaan tässä yhteydessä "perinteisestä" bioteknologiasta.
Geenimuokkaus / geeniteknologia on yksi bioteknologian tekniikoista.
Itse asiassa geenien siirtyminen hyvin erilaisten lajien välillä ei ole luonnolle vierasta. Esimerkkejä ovat esim. ihmisen papilloomaviruksen geenien siirtyminen ihmiskudokseen ja siitä seuraava kohonnut riski sairastua kohdunkaulan syöpään. Toinen esimerkki on kasvibioteknologiassakin hyödynnetty agrobakteerin kyky siirtää geenejään kasveihin. Tämä havaitaan konkreettisesti esim. puissa joskus havaittavina "pallukoina", jotka muistuttavat syöpäkasvaimia. muitakin esimerkkejä on.
Nyt tietysti joku sanoo, että noniin, taas uusia esimerkkejä geenimuokkauksen vaaroista. Tuloksena oleva ominaisuus on kuitenkin aina ja vain riippuvainen siirrettävästä geenistä. Em. esimerkeissä virus / bakteeri hyötyy siitä, että se pääsee tällä tavoin kotrolloimaan isäntäsolun aineenvaihduntaa. Eli näyttää siltä, että geenien vaihto on osa normaaleja evoluution mekanismeja.
Itse en kuitenkaan ole varma, onko tällaisia esimerkkejä geenien siirrosta ylempien lajien välillä. Ehkä joku osaa kertoa tarkemmin. Nykyaikaisessa kasvien geenimuokkauksessa pyritään kuitenkin hyödyntämään mahdollisimman lähisukuisten lajien geenejä tai jopa säätelemään kasvin omien geenien ilmentymistä, ilman uusia ulkopuolisia geenejä.
Vastaa
Gmo pelottelu vaikuttaa liikaa yleiseen mielipiteeseen
On hyvä, että tuodaan gmo-elintarvikkeisiin liittyvät uhat esille mutta ei ole tarkoituksenmukaista pelotella ihmisiä sillä, että kaikki gmo-elintarvikkeet olisivat vaarallisia ja aiheuttaisivat sairauksia. Esimerkiksi maissia ja soijaa on käytetty ja viljelty niin kauan, että ne varmasti täyttää kaikki samat vaatimukset kuin muutkin elintarvikkeet. Olisikin tarpeen myös gmo-ruoan vastustajien tunnustaa tietyt tosiasiat, ettei liika pelottelu käänny heitä vastaan.
Vastaa
Gmo pelottelu vaikuttaa liikaa yleiseen mielipiteeseen
Voitko määritellä tarkemmin tuota pelottelua ja kertoa missä sellaista tietoa jaetaan? Minä en sellaiseen ole törmännyt.
Hölmöintähän tässä on se, että tiedeväki istuu vain hiljaa, eivätkä korjaa väittämiä. Olisi jo aika tulla esiin sieltä laboratorioista ja kertoa tuloksista perin pohjin. Mitä ihmettä he pelkäävät?
Vastaa
Gmo pelottelu ei ole turhaa
Geenimuunnellun ruoasta saadut tulokset ovat erittäin ristiriitaisia. Pahimmillaan tulokset kertovat gmo-tuotteiden aiheuttamasta hengenvaarasta. Jos tämän kieltää, ei voi vakavalla naamalla nimittää itseään tiedemieheksi. Hyviä lähteitä:
http://www.bioturva.org/uudet.htm
http://indsp.org/ISPreportSummary.php
http://www.freenetpages.co.uk/hp/a.pusztai/
Vastaa
Gmo pelottelu ei ole turhaa
Geenimuunnellun ruoan haittavaikutuksia on jo todettu niin paljon, että sen kaikenlainen levittäminen tulisi kieltää. Näin toimittaisiin tieteen etiikan mukaisesti. On kuitenkin tahoja, joita ei kiinnosta tiede vaan usko omaan totuuteensa. On muistettava, että eivät tiedemiehet mitään yli-ihmisiä ole. Heillä on vain se vastuu, että heidän turvautuminen uskoon voi tuottaa huomattavaa haittaa maailmalle. Tämä näyttää olevan tilanne myös gm-ruoan osalta. Linkkejä:
http://www.bioturva.org/uutiset/bitu040630.txt
http://indsp.org/ISPreportSummary.php
http://www.actionbioscience.org/biotech/pusztai.html
http://www.bioturva.org/uutiset/bitu041123.txt
http://www.bioturva.org/uutiset/bitu041027.txt
Vastaa
Laajan EUn rahoittaman tutkimuksen tulokset valmistuneet
Kutsun jokaisen kiinnostuneen kansalaisen tutustumaan Euroopan Komission rahoittaman ENTRANSFOOD-projektin loppupäätelmiin osoitteessa
Tulokset on koottu myös esitteeseen, joka on luettavissa osoitteessa
http://www.entransfood.com/Entransfood_Flyer%20_def_1%20March_2004.pdf
Projektiryhmässä on ollut 65 osallistujaa, edustaen akateemista tutkimusta, teollisuutta, viranomaistahoja ja kuluttajajärjestöjä 13 maasta.
Projektin yhteenvedon mukaan nykyinen valvontajärjestelmä takaa sen, että markkinoille pääsevät GM-tuotteet ovat vähintään yhtä turvallisia ja ravintoarvoltaan vähintään yhtä korkeita kuin vastaavat tavanomaiset elintarvikkeet. GM-kasveissa ei tapahdu tavanomaista jalostusta enempää yllättäviä, tahattomia muutoksia eikä horisontaalinen geenisiirtymä esim. suoliston bakteereihin ole sen todennäköisempää kuin tavanomaisia elintarvikkeita nautittaessa.
Lisäksi projekti esittää parannusehdotuksia jäljitettävyystekniikoihin ja korostaa kuluttajien huolien ja mielipiteiden huomioimista uusia tuotteita ja tekniikoita kehitettäessä.
Vastaa
Gmo pelottelu vaikuttaa liikaa yleiseen mielipiteeseen
GMO pelottelua tarjoaa esim. Kansalaisten Bioturvayhdistys tämänkin keskustelupalstan kautta.
Kyllä tutkijat tulevat laboratorioistaan esille, esimerkistä käy vaikka ChemBio Finland 05 tapahtuman biotekniikan yleisöluennot 28.4.05. Tutkijoiden keskusteluun osallistumista vaikeuttaa kuitenkin esim. Hesarin ynseys julkaista vastineita GMO-vastustajien kirjoitteluun. Vähintäänkin viimeisen sanan saa aina yksi "bioturva-asiantuntijoista".
Vastaa
Gmo pelottelu vaikuttaa liikaa yleiseen mielipiteeseen
Ahaa, että kritiikki onkin pelottelua. Näinkös tämä homma toimiikin ja senkös takia niihin ei tarvitse reagoida?
Miksei muuten niitä vastineita/juttuja lähetetä tänne, jos Hesaria ei muka kiinnosta.
Vastaa
Gmo pelottelu vaikuttaa liikaa yleiseen mielipiteeseen
Näihin "pelottelijoihin" on liittynyt mm. yksi johtavista gmo-tekniikan kehittäjistäkin - biologian prof Dr. Martha Crouch Indianan yliopistosta! Kun silmät avautuvat näkemään, mihin tutkimustyön tuloksia käytetään, niin hän on ajanut gmo-tutkimuksen alas ja alkanut gmo-kriittiseksi kouluttajaksi.
Voisi olla aiheellista kutsua Suomeenkin tämä alan asiantuntija kuultavaksi.
http://www.democracynow.org/article.pl?sid=05/05/06/142202
Vastaa
Gmo pelottelu vaikuttaa liikaa yleiseen mielipiteeseen
Harmi, ettei keskustelu ole jatkunut. Bioturvayhdistyksen artikkeli listaa mielestäni aivan asianmukaisesti geeniteknologian käyttöön liittyviä vaaroja ilman suureellista propagandaa. Perehdyin Saksassa opiskellessani geeniteknologiaan ja suhtaudun kriittisesti geeniteknologian käyttöön. Olisi tärkeää miettiä mahdollisia riskejä ja niiden hallintaa ennenkuin on myöhäistä katua. Luontoon vapaaksi päästetty laboratoriotuote ei ole enää kontrolloitavissa. Esimerkiksi Tanskassa on edistykselliset lait koskien muunnellun materiaalin tuotantoa ja sen käsittelyä. USAssa on jälkikäteen annettu ohjeita geenimuunneltujen rapsilajikkeiden viljelypalstojen "turvaväleistä", kun huomattiin muodostuneen monilajikkeisia risteymiä.
Mielestäni kuluttajalla tulee olla mahdollisuus valita syökö geenimuunneltuja tuotteita vai ei. Kuluttajan tulisi saada monipuolista informaatiota, eikä häntä saa pitää pimennossa asiaan liittyvistä mahdollisista negatiivisista aspekteista. Toisaalta keskustelun passiivisuudestakin huomaa, ettei kuluttajaa Suomessa liiemmin kiinnosta mitä hänen ympärillään tapahtuu.
Vastaa
Muuntogeeniset puut?
Tahtoisin infoa puihin kohdistuvasta geenitekniikan hyödyntämisestä.
Mikä on esimerkiksi koivuilla tehdyn työn tarkoitus? Onko tarkoitus vain tutkia koivun geenejä/ominaisuuksia sekä muunneltujen puiden ja ympäristön välistä interaktiota? Vai ollaanko kehittämässä jotain sovelluksia, joilla voisi olla käytännön merkitystä?
Miksi tätä siis tehdään? mitkä ovat toiminnan perimmäiset motiivit? Entä voiko tästä todella koitua jotain haittaa vai kenties jopa hyötyä ja kenelle?
Vastaa
Muuntogeeniset puut?
Puilla tehtävästä tutkimuksesta kertoo esimerkiksi metsätieteiden aikakauskirja, johon löytyy linkki Puut-osiosta. Sivulta saatavissa useita artikkeleita pdf-muodossa.
Vastaa
Muuntogeeniset puut?
Kuka tarvitsee siirtogeenisiä puita? Tämä on sen verran hyvä kysymys ettei siihen ole saatu kunnollista vastausta.
Punkaharjun gm -koivujen osalta ilmeisesti rahoitushakemuksessa lupailtiin yhteyttämisen kasvua mutta tätä emme tiedä koska Metla on kieltäytynyt antamasta kokeen tutkimussuunnitelmaa nähtäväksemme.
Joensuun kokeiden osaltakaan ei ole oikein kirkastunut keitä varten kehitetään ja panostetaan, kun koko suomalainen metsätalous on sitoutunut gm-puuvapauteen.
-Ehkä näitä tarvitaan muualla maailmassa kun ruvetaan viljelemään gm puita, perusteli kokeen vetäjä kokeen tarpeellisuutta Joensuun julkisessa kuulemisessa.
Summasummarum. Minusta näyttää että gm-puita tarvitsevat lähinnä vain niiden kehittäjät.
On vain muistettava että nämäkin rahat ovat ovat poissa joltakin muulta tutkimukselta.
Hannu Hyvönen
Ekometsätalouden Liitto
Vastaa
Muuntogeeniset puut?
Selluteollisuus tarvitsee geenimuunneltuja puita. En usko, että gmo-puusto sopii puusepänteollisuudelle. Gmo:n tarkoitushan on kasvaa nopeammin kuin 80 vuodessa tukkimittoihin, kuten Brasilian sademetsät. Kun pituuskasvu on liian nopeaa paksuuteen nähden, puuaineksen laatu kärsii. Nila on puusepälle suurin valintaperuste puita valittaessa.
Vastaa
Kehitysmaat ja geenitekniikka
Kehitystyön yhteistyökeskus KEPA:n sivuilla on käyty kiinnostava kutsukeskustelu otsakkeella "Poistuuko nälkä bioteknologian avulla"
http://www.kepa.fi/kampanjat/kutsukeskustelut/
Vastaa
Kehitysmaat ja geenitekniikka
Niin kuin aika usein *) näissä keskusteluissa, osa kiistasta meni siihen, että keskusteltiin luomusta ym. "uusista" viljelytavoista, joiden pitäisi ratkaista asia niin, ettei geenitekniikalle kertakaikkiaan olsis mitään tarvetta. En ollut kyllä samaa mieltä. Keskustelusta osa on kommentien puolella. Kumpaakaa keskustelun osaa en malttanut jättää ihan sikseen, vaan TM-TL:n sivulla on asiassa "jälkipuintia"
*) Olisin itse huomattavasti vastaanottavaisempi geeniteknikan kritiikille, elleivät sitä suuriäänisimmin harjoittavat heilahtaisi niin usein "toiseen laitaan" ja esittäisi näitä täysin epärealistisia vaihtoehtoja, jossa kaikki moderni "vihreän vallankumuksen" maataloustekniikka hylätään.
Vastaa
Kehitysmaat ja geenitekniikka
Olikohan oikeasti arvottu nuo järjestykset? Nyt sekä puheenvuorot että keskustelu päättyivät gm:ta vastustaviin.
Ja nuo viimeisimmäthän yleensä tulevat "voimaan". Ns. viimeisen sanan sääntö!
Tosin: ehkäpä täällä kävijät ovat tavallista tarkkaavaisempia?
Matti
Vastaa
Kehitysmaat ja geenitekniikka
Kyllä se puhenvuorojärjestyksen arvonta oli täysin oikeudenmukainen, käytettiin tiettyä netin arvontasysteemiä. Ja kommenteissa jätin suosiolla viimeisen puheenvuoron muille siellä, tietäen, että keskustelu jatkuu. Kyse oli kuitenkin siitä, että saatiin KEPA:n palstalla ensimmäisen kerran tuoda esiin asioiden toista puolta, tehoviljelyn ja gm-tekniikan ansioita. Niitähän ei siellä nettissivuilla ole käytännössä lähes lainkaan tätä ennen esiin tuotu, mutta sitäkin enemmän on annettu tilaa Vandana Shivalle ja hänen hengenheimolaisilleen. Tasapainoa palautettiin roimasti, vaikkei ehkä vielä riittävästi. KEPA:n nettitoimitusta voi tämän keskustelun järjestämisestä vain kiittää.
Vastaa
Kehitysmaat ja geenitekniikka
Kaksi artikkelia gm-kasvien merkityksestä kehitysmaille (Kiinalle) on julkaistu arvovaltaisessa Science-lehdessä. 25.1.02 numerossa (vol 295) ja hiljattain 29.5.05 numerossa (vol 308). http://www.sciencemag.org/ Lehti on yksi tiedemaailman korkeatasoisimpia julkaisuja.
Tulokset osoittavat, että gm-puuvillan ja gm-riisin (molemmat ns. bt-lajikkeita, jotka ovat vastustuskykyisiä tietyille tuhohyönteisille) sadot olivat himpun parempia kuin tavanomaisten lajikkeiden. Merkittävämpää on kuitenkin, että molempien lajikkeiden käyttö vähensi hyönteismyrkkyjen käyttöä 80%. Tämä johti merkittäviin kustannussäästöihin ja viljelijöiden terveydentilan kohentumiseen. Hyötyjiä olivat erityisesti pienviljelijät.
Nämä tulokset pudottavat pohjan usealta anti-gmo -ryhmien väitteeltä. Gm-lajikkeet eivät olekaan vähäsatoisempia, ne eivät johdakaan suurentuneeseen hyönteismyrkkkyjen käyttöön (kuinka ihmeessä ne niin voisivatkaan tehdä??), ne sittenkin hyödyttävät pienviljelijöitä taloudellisesti ja terveydellisesti, gm-tutkimus maksaa nopeasti itsensä takaisin. Tosin nämä asiat on todettu jo monessa muussakin tutkimuksessa...
Vastaa
asiat oikeaan mittakaavaan
Hienoa, että geenitekniikasta, sen sovelluksista ja etiikasta käydään kriittistä keskustelua! Mutta miksi geenitekniikka ei ole samalla viivalla muiden uusien teknologioiden kanssa? Eikö samanlaista keskustelua pitäisi käydä muidenkin uusien, ja miksei vanhempienkin, tekniikan alojen ympäriltä. Geenimuunneltujen eliöiden käytön seurauksena ei ole kuollut, eikä edes sairastunut yhtään ihmistä eikä minkäänlaisia ympäristöhaittoja ole tähän asti havaittu. Jos GM kasvien käyttöä halutaan hypoteettisten haittojen takia rajoittaa, niin eikö silloin pitäisi puuttua myös vaikka yksityisautoiluun, jonka seurauksena joka ikinen päivä kuolee ja vammautuu tuhansia ihmisiä, ympäristövaurioista nyt puhumattakaan. 150 vuotta sitten Faradayn aikoihin harva ihminen oli edes kuullut sähköstä, 100 vuotta sitten sen käyttö oli äärimmäisen harvinaista, silti kukaan ei nykyään aseta sen käyttöä kyseenalaiseksi vaikka sähköiskuihin kuolee valtava määrä ihmisiä. Mikroelektroniikan tai kännyköiden aiheuttamat haitat taikka eettiset ongelmat eivät tunnu kiinnostavan ketään. Mitä ihmeen merkillistä uusissa luonnonmukaisissa, biologisissa menetelmissä on, että niitä henkeen ja vereen pitää periaatteesta vastustaa?
Vastaa
Bioturvan asiantuntijaa ei päästetä Kanadan kokoukseen
Afrikkalainen bioturvan huippuasiantuntija on suljettu kansainvälisen bioturvakokouksen ulkopuolelle. Kanadan viranomaiset eivät myöntäneet afrikkalaiselle kokousedustalle viisumia, jotta hän voisi osallistua alan huippukokoukseen.
Ulos sulkemisen syynä näyttää olevan se, että hän on eri mieltä Kanadan valtuuskunnan kanssa.
Eipä oikein luottamusta gmo-alaan lisää, kun tällaisiin keinoihin turvaudutaan oman näkemyksen ajamisessa.
"Mittakaavoja" näyttää siten olevan monenlaisia.
http://www.ipsnews.net/new_nota.asp?idnews=28747
Vastaa
Bioturvan asiantuntijaa ei päästetä Kanadan kokoukseen
Eikös täällä kotoisessa Suomessakin ole käytetty ihan verrannollisia konsteja. Bioturvan edustajaa ei kuulemma kelpuutettu järjestöjen edustajaksi tekniikkaa valvovaan elimeen, vaan tilalle napattiin joku ummikko toisesta järjestöstä.
Vastaa
Intiankin gm-asiantuntijalta evättiin viisumi
Intian gm-kriittinen asiantuntija Prof. K. R. Chowdry ei saanut viisumia Kanadan huippukokoukseen. Kielteinen päätös tuli vain 5 tuntia ennen lentokoneen lähtöä.
Hän on Etelä-Intian Andra Paresh osavaltion maatalousasiantuntija, jossa osavaltio kieltäytyi tänä vuonna jatkamasta Monsanton 3 vuotta voimassa ollutta 3 gm-puuvillalajikkeiden viljelylupaa.
Puuvillan viljelijä Kaka Ramakrishna ei myöskään saanut viisumia. Hän edustaa niitä viljelijöitä, jotka ovat kärsineet raskaita menetyksiä Monsanton gm-puuvillalajikkeiden viljelystä. He ovat vaatineet jo pitkään Monsantolta vahingonkorvauksia, joista yhtiö on kieltäytynyt. Osavaltio on nostanut asiasta syytteen.
Prof. Chowdryn tarkoituksena oli kertoa Montrealin huippukokouksessa tästä vaikeasta tilanteesta ja yhtiön vastuuttomasta käytöksestä Intiassa.
Vastaa
Lääkkeet
Meinataankohan lääkkeitäkin tai niiden aineosia geenimanipuloida!!?Ottakaa kantaa!! Musta se on aikalailla väärin
Aloituksessa kannattaa perustella myös oma kantansa, jotta muut voivat ymmärtää näkökulmasi paremmin /Ylläpito
Vastaa
Lääkkeet
"Perinteisesti" lääkkeet on valmistettu kemiallisen synteesin avulla. Näin valmistettu lääkkeenä toimiva molekyyli pakataan sitten eri "tukiaineiden" avulla pillerin muotoon.
Geeniteknologia mahdollistaa luonnossa esiintyvien tai niiden kaltaisten molekyylien, proteiinien, valmistamisen esim. bakteeri- tai eläinsoluviljelmissä. Valmistuksen jälkeen tuotettu aine puhdistetaan, ja annostellaan esim. injektiolla suoraan verenkiertoon. Esimerkki tällaisesta geeniteknologian avulla tuotetusta lääkkeestä on insuliini.Menetelmässä siis haluttua molekyyliä koodaava geeni siirretään bakteerisoluun, joka alkaa tuottaa proteiinimolekyyliä ikään kuin se olisi sen oma molekyyli.
Menetelmällä pystytään tuottamaan rakenteeltaan hyvin monimutkaisia luonnon molekyylejä, sellaisiakin, joita ihminen ei kemiallisen synteesin keinoilla osaa valmistaa. Näin on mahdollista entistä kohdistetummin löytää uusia lääkkeitä sellaistenkin sairauksien hoitoon, joihin ei muilla keinoilla ole hoitoa löydetty.
Vaihtoehtona geeniteknologian käytölle on ko. proteiinimolekyylin puhdistaminen luonnon materiaaleista. Käytännössä tämä tarkoittaa joissain harvoissa tapauksissa kasveja, usein valitettavasti eläinperäistä materiaalia eli suomeksi sanottuna teurasjätettä tai vainajien tähän tarkoitukseen lahjoittaman ihmiskudoksen käyttöä. Esim. hullun lehmän taudin jälkeen lienee selvää, että eläin- ja ihmisperäisen raaka-aineen käytöstä halutaan päästä eroon.
Geeniteknologisessa valmistusprosessissa käytettyjä geenejä ei jää lopulliseen lääkkeeseen.
Vastaa
Lääkkeet
Tosiaan, esimerkiksi insuliini on jo pääsääntöisesti geenitekniikan avulla tuotettua ja aikaisempaa puhtaampaa sekä tehokkaampaa.
Pitääkö Kimmo paikkansa, että myös monet vitamiinivalmisteet ovat geenitekniikan avulla valmistettuja?
Vastaa
Vitamiinien valmistus
Kyllä ainakin B2-vitamiinia valmistetaan bioteknologisesti mikro-organismien avulla. Muitakin esimerkkejä varmaan on. Hieman erilainen bioteknologian sovellustapa on käyttää mikro-organismeissa edellä kuvatulla tavalla valmistettuja entsyymejä kemiallisen reaktioreitin yhtenä osana, jolloin parhaimmillaan saadaan yksinkertaistettua synteesiä huomattavasti. Tällöin siis raaka-aineena saattaa olla kemiallisesti syntetisoitu yhdiste, jota entsymaattisesti muokataan haluttuun suuntaan.
Ns. teollisen bioteknologian mahdollisuuksia on kuvattu esimerkiksi OECDn julkaisussa http://www.oecd.org/dataoecd/61/13/1947629.pdf . Siinä tosin mennään enemmänkin prosessiteollisuuden puolelle.
Vastaa
GM-maissilla ruokittujen rottien munuaisissa ja veressä epän
Geenimuunnellulla maissilla ruokituilla rotilla oli muutoksia sisäelimissä ja epänormaaleja muutoksia veressä. Koe-eläinten munuaiset olivat pienemmät ja veren koostumus oli muuttunut epänormaaliksi. Vastaavia muutoksia verrokkiryhmän rotissa ei löydetty.
Asiasta kertoo englantilainen Independent-lehti 22.5.2005. Tiedot perustuvat Monsanton salaiseen tutkimusaineistoon, johon EU:n asiantuntijat ovat perehtyneet ja laatineet siitä 1100 –sivuisen raportin.
Lääketieteelliset asiantuntijat sanovat, että löydetyt muutokset viittaavat siihen, että immuunijärjestelmä on vaurioitunut ja seurauksena on alentunut vastustuskyky. Lisätutkimukset ovat välttämättömiä, jotta gm-maissia voidaan pitää turvallisena ihmisille ja eläimille. Asiantuntijoita hämmästyttää myös se, että niin monia tilastollisesti merkitseviä eroja löytyi.
The independent 22.5.2005
Rats fed GM corn due for sale in Britain developed abnormalities in blood and kidneys
By Geoffrey Lean, Environment Editor
http://news.independent.co.uk/world/science_technology/story.jsp?story=640430
When fed to rats it affected their kidneys and blood counts. So what might it do to humans? We think you should be told
http://news.independent.co.uk/world/science_technology/story.jsp?story=640402
Vastaa
GM-maissilla ruokittujen rottien munuaisissa ja veressä epän
Monsanto on tiettävästi vastannut näihin syytöksiin, todeten, että muutokset olivat normaalissa vaihteluvälissä ja terveydellistä haittaa ei lainkaan osoitettu.
Nyt jotenkin hukkasin Monsanton linkit. Osaisitko Sinä, Pasi, auttaa? ;)
Vastaa
GM-maissilla ruokittujen rottien munuaisissa ja veressä epän
”Monsanto on tiettävästi vastannut näihin syytöksiin”.
Monsanton vastauksia on mm. lehtiartikkeleissa (ylläolevat linkit). Esim. ”Mon 863 ei ole uusi lajike. Vuodesta 2003 lähtien se on hyväksytty yhdeksässä maassa yhtä terveelliseksi kuin tavanomainen maissi”.
Monsanton selitykset eivät ole oikein uskottavia. Niinpä monet Euroopan asiantuntijat ovat hyvin huolissaan näistä ilmi tulleista salaisista tiedoista. Heitä hämmästyttää mm. niin monet merkitsevät erot koejäsenten välillä. Lisäksi ylläolevisa artikkeleissa viitataan prof. Putztain 7 vuotta sitten saamiin vastaavanlaisiin tuloksiin rottakokeissa gm-perunalla.
Vastaa
GM-maissilla ruokittujen rottien munuaisissa ja veressä epän
No, jos asiat mahtuvat normaaleihin tilastollisiin vaihteluväleihin, eikä terveydellistä haittaa ole osoitettu, mikä tässä nyt ylipäänsä mättää?
Vastaa
GM-maissilla ruokittujen rottien munuaisissa ja veressä epän
Lisäys:
Putztain kokeista on siis 7 vuotta.
Onko näitä kokeita toistettu? Tämä lienee - minulle ainakin näin yliopistossa opetettiin - tieteen peruslähtökohta, että yksittäinen tulos ei ole oikeastaan mitään, korkeintaan "mielenkiintoinen".
Vastaa
GM-maissilla ruokittujen rottien munuaisissa ja veressä epän
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto ESAF kuitenkin uskoo, että ko. lajike on täysin turvallinen ja antoi siitä myös tiedotteen. Case closed.
Vastaa
GM-maissilla ruokittujen rottien munuaisissa ja veressä epän
ESAF:n "kiire" ei vaikuta oikein reilulta, koska osa raportista lausunnon antaneista asiantuntijoista piti Monsanton omia tutkimuksia ala-arvoisina, ja olisi välttämättä tehtäviä uusia ja riippumattomia tutkimuksia, jotka täyttäisivät tieteellisen tutkimuksen kriteerit.
Esimerkkejä Putztain kritiikistä Monsanton tutkimukseen koskien Mon863 maissia.
-Koejärjestelyt olivat monin tavoin puutteellisia
-Verranneryhmän dieetin gm-vapaudesta ei ole mitään selvitystä
-On vastuutonta väittää, että merkitsevä valkosolujen ja lymfosyyttien määrän nousu sekä munuaisten painon lasku edustavat normaalia biologista vaihtelua. Ne viittaavat vahvasti tulehdukseen tai jopa syöpäkasvaimeen. Myös muita terveyden kannalta arveluttavia muutoksia oli todettu.
-Syödyn ruuan määrä oli kokeen lopulla laskenut huomattavasti. Selitystä tähän ei ole annettu.
-Mahalaukun seudun elimiä eikä lihaksia oltu punnittu, vaikka kirjallisuus antaa viitteitä siihen, että gm-maissidieetti voi aiheuttaa näissä elimissä muutoksia.
-Tutkimuksessa löytyi monia merkitseviä eroja veren koostumuksessa gm-ruokinnalla. Näiden havaintojen merkitystä on tutkimuksessa kuitenkin vähätelty.
Koko Putztain lausunto on luettavissa
http://www.gmwatch.org/p1temp.asp?pid=66&page=1
Vastaa
GM-maissilla ruokittujen rottien munuaisissa ja veressä epän
"[...] olisi välttämättä tehtäviä uusia ja riippumattomia tutkimuksia, jotka täyttäisivät tieteellisen tutkimuksen kriteerit."
Ehkä niitä vielä tehdään. Missä ovat Putztain tutkimusten "uudet ja riippumattomat" toistot?
Vastaa
GM-maissilla ruokittujen rottien munuaisissa ja veressä epän
Pusztaita en kyllä valitettavasti pitäisi ihan parhaana asiantuntijana näistä asioista lausuntoja antamaan. Aikaisemmat munaukset ovat olleet sen verran raskaita.
Euroopan elintarvikeviranomainen EFSA edustaa alan parhainta asiantuntemusta Euroopassa. MON863 maissin ovat EFSAn lisäksi hyväksyneet ja turvalliseksi arvioineet 9 eri maan viranomaiset toisistaan riippumatta. Eiköhän tämä nyt riitä tästä aiheesta.
Vastaa
GM-maissilla ruokittujen rottien munuaisissa ja veressä epän
Heikki: ”terveydellistä haittaa ole osoitettu, mikä tässä nyt ylipäänsä mättää?”
Heikki: ”Onko näitä kokeita toistettu? Tämä lienee - minulle ainakin näin yliopistossa opetettiin - tieteen peruslähtökohta, että yksittäinen tulos ei ole oikeastaan mitään, korkeintaan "mielenkiintoinen".”
Tässä mättää se, että ko lajiketta ei ole todettu terveydelle turvalliseksi. Ja se, että ainoa tutkimus, joka on tehty, antaa aiheen epäillä, että ko maissilajikkeella olisi vakavia terveydellisiä riskejä.
Koska ”yksittäinen tulos ei ole mitään”, niin tutkimuksia pitäisi tehdä useita ennen hyväksynnän myöntämistä. Koska näin ei ole tehty, niin ko lajikkeen laskeminen markkinoille on arveluttavaa riskinottoa.
Vastaa
GM-maissilla ruokittujen rottien munuaisissa ja veressä epän
Yritetään kertausta, "opintojen äitiä":
(Juhani:) "MON863 maissin ovat EFSAn lisäksi hyväksyneet ja turvalliseksi arvioineet 9 eri maan viranomaiset toisistaan riippumatta. Eiköhän tämä nyt riitä tästä aiheesta."
ja myös vielä kerran:
(Heikki:)"Missä ovat Putztain [omien] tutkimusten 'uudet ja riippumattomat' toistot?"
Vastaa
GM-maissilla ruokittujen rottien munuaisissa ja veressä epän
Juhani: ”MON863 maissin ovat EFSAn lisäksi hyväksyneet ja turvalliseksi arvioineet 9 eri maan viranomaiset toisistaan riippumatta.”
Ainoana arviointiperusteena taitaa olla Monsanton salainen raportti, jonka luetettavuus on asetettu kyseenalaisiksi. Koska ”yksittäinen tulos ei ole oikeastaan mitään”, ja koska se on kaupallisen firman omaa työtä, jonka toiminta on osoittautunut monella tavalla kyseenalaiseksi. Ko lajike pitäisi tutkia usealla eri taholla, tieteellisen avoimesti ennen hyväksyntää.
Onko jokaisen 9 maan viranomaiset tehneet turvallisuuden osoittavat tutkimukset itsenäisesti ja riippumattomasti? Jos näin on, niin olisi kohtuullista, että ko tulokset julkaistaisiin ja voisimme niihin avoimesti tutustua.
”Pusztaita en kyllä valitettavasti pitäisi ihan parhaana asiantuntijana näistä asioista lausuntoja antamaan”.
Hänen asiantuntemuksensa arvioitiin ennen rahoituksen myöntämistä: Hänen hakemuksensa arvioitiin parhaaksi 27 hakemuksen joukosta ja hän sai sitä varten apurahan BBSRC:ltä, tutkimusten päärahoittajalta Britanniassa. Ja hän oli jo tehnyt vastaavantyyppisiä tutkimuksia useita. Hänen asiantuntijuutensa on asetettu kyseenalaiseksi vasta "vääränlaisten" tulosten julkaisemisen jälkeen.
Pusztain esiin nostamiin Monsanton raportin heikkouksiin pitääkin saada selkeät vastaukset.
Perusteluksi ei riitä, että lausunnon antajan asiantuntemus asetetaan kyseenalaiseksi, jos hän on omissa tutkimuksissaan saanut gm-alalle epämiellyttäviä tuloksia.
Vastaa
GM-maissilla ruokittujen rottien munuaisissa ja veressä epän
Tahot, jotka ovat asettaneet ko. viranomaisten arvioinnit kyseenalaisiksi, ovat myyviä otsikoita hakeva lehti, omaa mainettaan epätoivoisesti puolustava Pusztai ja omalle vakaumukselleen epätoivoisesti tukea hakevat anti-gmo -ryhmät. Yksikään vakavasti otettava alan asiantuntija tai viranomaistaho ei ole asiasta huolissaan.
Pusztain kokeet olivat huonosti suunniteltuja ja vailla tilastollista merkittävyyttä. Kokeissa käytetyt koe-eläimet pidettiin esimerkiksi amatöörimäisesti liian vähän rautaa sisältävällä dieetilla, minkä on jo sinällään todettu aiheuttavan havaittuja muutoksia. Lisäksi verrattiin raakaa gm-perunaa keitettyyn tavanomaiseen. On yleisesti tiedossa, että raaka peruna sisältää monia ärsyttäviä aineita. Ynnä muuta. Pusztain työt arvioitiin jälkikäteen mm. brittiläisten Royal Societyn, the House of Commons Science and Technology Committeen ja the Nuffield Council on Bioethics'n toimests ja ns. Donaldson/May raportissa. Kaikki tyrmäsivät tulosten todistusvoiman. Pusztain oma tutkimusinstituutti sanoutui irti tuloksista. Tulokset julkistettiin ensin TVssä, sitten suuren kohun jälkeen tiedelehdessä, joka sekin totesi, että tulokset ovat ennakkotuloksia eivätkä siten yleistettävissä. Motiivina julkaisulle oli lehden mukaan GMO-keskustelun edistäminen.
Montakohan kertaa nämä Pusztai-asiat täytyy toistaa tällä palstalla...
Vastaa
Montako kertaa pitää toistaa?
Luultavasti asioita joudutaan toistamaan vielä monta kertaa. Näyttää olevan nimittäin kyse siitä, että monella ihmisellä - tässäkin keskustelussa - on valikoiva lukutaito. Lukea osataan kyllä, mutta joku lause jää kertakaikkiaan ymmärtämättä, kuten "Pasilta" tämä kysymys, johon jo kolmannen kerran perään vastausta:
Jos Putztain kokeista on 7 vuotta, ja alkuperäinen koeasetelmakaan ei ollut mikään ylivoimaisen kallis, ja kun Greenpeacella ym. gm-vastaisilla järjestöillä on varaa käyttää miljoonakaupalla rahaa propagandaan, eikö siitä olisi näiden vuosien jälkeen löytynyt tällaine pikkusumma, jossa Putztain alkuperäiset kokeet olisi yritetty toistaa. (Yliopistossa tms. tottakai, ettei rahoitus pääse asiaan vaikuttamaan).
Toistaa, toistaa, toistaa! Pasi, kuinka monta kertaa minun täytyy tätä yksainkertaista ideaa toistaa? Pasi, totea edes se, että et tiedä, miksi toistoyritystä ei ole tehty. Tällainen linja, jossa jätät vastaväitteen vain huomiotta, ei ole aitoa keskustelua.
Vastaa
Montako kertaa pitää toistaa?
Heikki Jokipii vaatii Greenpeacea toistamaan Putzain kokeet. Vitsikästä.
Todistamisen taakka, biodiversiteettisopimuksen nojalla, on riskejä tuottavilla tahoilla.
Mutta varovaisuusperiaate onkin anti-luomu/pro-gm-liikkeen mielestä joutavaa hidastelua tiellä kohti uutta uljasta siirtogeenisten organismien maailmaa.
Hannu Hyvönen
Vastaa
GM-maissilla ruokittujen rottien munuaisissa ja veressä epän
Juhani: ”MON863 maissin ovat EFSAn lisäksi hyväksyneet ja turvalliseksi arvioineet 9 eri maan viranomaiset toisistaan riippumatta.”
Ainoana arviointiperusteena taitaa olla Monsanton salainen raportti, jonka luetettavuus on asetettu kyseenalaiseksi. Koska ”yksittäinen tulos ei ole oikeastaan mitään”, ja koska se on kaupallisen firman omaa työtä, jonka toiminta on osoittautunut monella tavalla päivänvaloa kestämättömäksi.
Ko lajike pitäisi tutkia usealla eri taholla, tieteellisen avoimesti ennen hyväksyntää.
Onko jokaisen 9 maan viranomaiset tehneet turvallisuuden osoittavat tutkimukset itsenäisesti ja riippumattomasti? Jos näin on, niin olisi kohtuullista, että ko tulokset julkaistaisiin ja voisimme niihin avoimesti tutustua.
Vastaa
Avitanpa vähän
Kun ei ”Pasi” näytä saavan aikaan vastausta minulle, niin autan häntä. Näinhän juuri suomeksi uunituore Jeffrey M. Smithin kirja "Petoksen siemenet - voiko kuluttaja luottaa geeniruokaan?":
”Jatkotutkimukset yhä tekemättä
Ei olisi ollut mitenkään mahdotonta tehdä Putztain työn perusteella jatkotutkimusta, jossa olisi selvitetty muun muassa sitä, koituuko nykyisistä gm-ruoista haittaa myös ihmisen elimille tai immuunijärjestelmälle. Halukkaita tutkijoita ei kuitenkaan löytynyt sen jälkeen, kun oli nähty mitä Putztaille tapahtui.
[...]
Niinpä Putztain perunatutkimus ja hänen aiempi tutkimuksensa gm-herneillä ovat ainoat riippumattomat vertaisarvioidut gm-ruoan turvallisuutta selvittävät ruokintatutkimukset, mitä koskaan on julkaistu.” (s. 44)
”On syytä kysyä, kuinka moni muu Arpaid Putztain lisäksi on törmännyt gm-ruokia tutkiessaan yllätäviin ongelmiin, mutta jättänyt asian sikseen, koska ei ole halunnut vaarantaa työpaikkaansa tai rahoituslähteitään” (s. 56)
Vastaa
Oikeus vaatii Monsanton raporttia julkisuuteen
Pasi: "olisi kohtuullista, että ko tulokset julkaistaisiin ja voisimme niihin avoimesti tutustua."
Monsanton salaisen raportin julkistamista vaatii nyt myös saksalainen tuomioistuin, joka on määrännyt Monsanton julkaisemaan kiistanalaisen salaisen raportin sen jälkeen, kun Monsanto yritti estää tutkimuksen tietojen levittämisen. Raportti koskee kiistanalaista maissilajiketta MON863, jonka käytölle ihmisravinnoksi ja rehuksi haetaan hyväksyntää EU:ssa.
Kun saksalaiset viranomaiset päättivät julkistaa raportin, nosti Monsanto kanteen Saksan hallitusta vastaan tarkoituksena estää raportin julkistaminen. Greenpeace liittyi asiassa Saksan hallituksen puolelle ja nyt saadun oikeuden päätöksen mukaisesti alkuperäinen tutkimusraportti tulee avata yleisesti arvioitavaksi EU:n julkisuuslain perusteella. Sen mukaan yleisöllä on oikeus saada nähdä gm-materiaalin riskinarviointia koskevat asiakirjat. Monsanto valitti päätöksestä.
Tri Brian John, GM-vapaasta Walesista tervehti päätöstä tyydytyksellä sanoen “Olisi vastuutonta ja kyynistä äärimmäisyyttä hyväksyä ko maissi ihmisravinnoksi”.
http://news.independent.co.uk/uk/environment/story.jsp?story=646237
Avoimuus, läpinäkyvyys ja reilu peli tulisi saada vallitsevaksi käytännöksi myös gm-alalla. Toivottavasti tätä tukevat myös gm-fanit.
Vastaa
Oikeus vaatii Monsanton raporttia julkisuuteen
Henk koht luotan kyllä näiden 10 asiantuntijatahon arvioon ko. maissin turvallisuudesta. Ainakin eurooppalainen gmojen arviointimenettely on paljon tarkempi kuin perinteisten ja luomuelintarvikkeiden, joten turvallisemmilla mielin söisin gmo-maissia kuin esim. luomumaissia (jos vain jostain saisi; se siitä kuluttajan valinnanvapaudesta!).
Täytyy kuitenkin samalla myöntää, että Monsanton perusteltu tai perusteeton vastahakoisuus julkistaa ko. raportti ei sinänsä auta yhtään avoimuuden ja läpinäkyvyyden tavoittelussa. Toisaalta liikesalaisuuksia pitäisi kunnioittaa. Kyse ei ole tällaisen menettelyn saamisesta MYÖS gm-alalle, koska tällaista menettelyä ei esim. luomuelintarvikkeilta vaadita... aika eri arvoisessa asemassa toimijat ovat! Sattuisikohan tri Brian John olemaan luomuviljelijä...
Vastaa
Gm-soija lisää poikaskuolleisuutta
Juhani: "Henk koht luotan kyllä näiden 10 asiantuntijatahon arvioon ko. maissin turvallisuudesta."
Valitettavasti kyse on vain arvioista -ei täsmällisestä tiedosta, joka perustuu kunnolliseen ja avoimeen tutkimukseen. Subjektiivisesta luottamuksesta tässä näyttää olevankin kyse.
Itse luotan kuitenkin enemmän tähän uuteen venäläiseen tutkimukseen, joka on yhdensuuntainen mm. Monsanton salaisen rottakokeen sekä Putztain tieteellisen artikkelin kanssa.
Geenimuunneltu soija rottaemoille syötettynä vähensi hedelmällisyyttä, heikensi poikasten kuntoa ja lisäsi poikaskuolleisuutta merkittävästi rotilla. Tähän tulokseen on tullut biologian tohtori Irina Ermakova tutkimuksissaan, joita hän on tehnyt työpaikallaan Venäjän tiedeakatemian Hermoston toiminnan ja neurofysiologian tutkimuslaitoksessa. Hän esitteli tutkimustuloksiaan 10.10.2005 geenimuuntelua käsittelevässä venäläisessä symposiumissa, jonka järjesti Venäjän kansallinen bioturvallisuusseura.
Tutkimuksessaan tri Ermakova lisäsi muuntogeenistä soijajauhoa naarasrottien rehuun kaksi viikkoa ennen hedelmöitystä sekä raskauden ja imetyksen aikana. Toinen ryhmä sai tavallista soijajauhoa. Kontrolliryhmä ei saanut geenimuunneltua eikä tavallista soijaa. Tutkimuksessa seurattiin eläinten hedelmällisyyttä, elävänä syntyneiden poikasten lukumäärää ja poikasten kehitystä syntymän jälkeen.
Geenimuunnellulla soijalla naarasrotat tulivat kantaviksi selkeästi heikommin, poikasista kuoli kolmen ensimmäisen viikon aikana poikkeuksellisen paljon eli 55 %, kun niitä vertailuryhmissä kuoli 7-9 %.
Tulosten mukaan geenimuunneltu soija aiheutti epänormaalin korkean poikaskuolleisuuden. Ja lisäksi 36 % geenimuunneltua soijaa saaneiden naaraiden poikasista oli hyvin pienikokoisia painaen alle 20 g, mikä osoittaa niiden olleen hyvin heikossa kunnossa.
Ihmisten aineenvaihdunta on melko lähellä rottia, mikä tekee tuloksista hyvin huolestuttavia, sanoi Irina Ermakova tiedotustilaisuudessa.
Bioturvaseuran varapuheenjohtaja Aleksey Kulikovin mukaan Ermakovan tulokset osoittavat, että tarvitaan laajamittaisia lisätutkimuksia gmo-tuotteiden vaikutuksista eläviin olentoihin.
Olisikin jo todella korkea aika tehdä ensin kunnolliset gm-lajikkeiden turvallisuustutkimukset ja vasta sen jälkeen tehdä "turvallisuusarviot".
http://www.regnum.ru/english/526651.html
Vastaa
Herätkää jo!
Pasi:"Valitettavasti kyse on vain arvioista -ei täsmällisestä tiedosta, joka perustuu kunnolliseen ja avoimeen tutkimukseen. Subjektiivisesta luottamuksesta tässä näyttää olevankin kyse."
Valitettavasti asia on kyllä ihan toisinpäin. Gmojen vastustajat kieltävät ja jättävät huomiotta kaikki tieteellisen tutkimuksen vaatimukset täyttävät ja vertaisarvioinnin läpikäyneet tutkimukset, korkeintaan poimivat tarkoitushakuisesti heille sopivat yksittäiset, vähemmistöä edustavat tulokset ja vielä tarvittaessa vääntävät tulosten tulkinnan aivan päälaelleen. Sitten uskotaan subjektiivisiin olettamuksiin ja valheisiin, joita toistetaan tuhansia kertoja. Niinpä niistä sitten tuleekin "totuuksia" niiden silmissä, jotka haluavat niihin sokeasti uskoa. Tästä on lukemattomia esimerkkejä tälläkin keskustelupalstalla.
Hyvä esimerkki on tämä venäläinen tutkimus. Tuloksia ei ole julkaistu missään vertaisarvioidussa lehdessä (ainakaan se ei käy ilmi uutisesta) vaan samanhenkisten kavereiden kokouksessa, joka varmasti kritiikittömästi hymistellen nielee sen. Ja tämäkö on sitten luotettavampi vaihtoehto asiantuntijoiden tekemille arvioille?
Olen tyrmistynyt siitä, kuinka antigmo-ryhmä täysin vastuuttomasti syöttää jatkuvasti suoranaisia valheita medialle ja kansalaisille, pelkästään päästäkseen uskonnollisen hurmionsa vallassa omiin idealistisiin tavoitteisiinsa. Herätkää jo. Teidän touhu tulee kaikille kalliiksi.
Vastaa
Perustelisitko valheväitteesi
Juhani: ”Olen tyrmistynyt siitä, kuinka antigmo-ryhmä täysin vastuuttomasti syöttää jatkuvasti suoranaisia valheita medialle ja kansalaisille”.
En kuulu mihinkään "antigmo-ryhmään". Ainoa kontaktini esim Bioturvayhdistykseen on muutamat vierailut heidän nettisivuillaa. Olen vapaa ja itsenäisesti ajatteleva Suomen kansalainen, joka seuraa maailman menoa laajemmin – viime aikoina myös gm-alalta. Mitä enemmän asiaan paneutuu, sitä enemmän ihmettelyn – ja kritiikin aiheita gmo-alalta löytyy.
Mielestäni on hyvin perusteltua Suomessakin tietää, mistä naapurissa keskustellaan. Tämä venäläisen Ermakovan tutkimus on kuitenkin kohtuullisen merkittävä puheenaihe siellä ja myös muissa maissa. Jos tätäkin listaa halutaan sensuroida, niin kuka päättää ja millä perusteella, mitä aineistoa saa tuoda julki?
Viestiäsi tulkitsen siten, että pidät tätä venäläistä tutkimusta valheena ja tutkijaa epäpätevänä tekemään tällaisia ruokintatutkimuksia rotilla. Tämä johtopäätös ”tyrmistyttää” minua.
Koska esitän näin vahvoja väitteitä, niin olisi varsin kohtuullista, että perustelisit väitteesi.
1. Millä perustiella olet pelkän lehdistötiedotteen lukemisen perusteella päätynyt siihen, että tämä venäläinen tutkimus on valhetta?
2. Entä millä perusteella pidät tätä Venäjän tiedeakatemian Hermoston toiminnan ja neurofysiologian tutkimuslaitoksen tutkijaa epäpätevänä tekemään fysiologisia vaikutuksia selvittäviä ruokintatutkimuksia rotilla?
Juhani: ”Tuloksia ei ole julkaistu missään vertaisarvioidussa lehdessä”.
Aivan oikein. Ei sellaista ole kukaan väittänytkään. Mutta kertoisitko, miten moneen vertaisarvioidussa lehdessä julkaistuun riippumattoman tahon tekemään kokonaisvaltaista fysiologista laatua määrittävään tutkimukseen perustui EU:n hyväksymispäätös MON863 gmo-maissin osalta? Ja mielellään lähdeviitteiden kanssa.
Juhani: ”Vaan samanhenkisten kavereiden kokouksessa, joka varmasti kritiikittömästi hymistellen nielee sen.”
Ja mikä osuus MON863 gm-maissilajikkeen hyväksymisessä oli hakijan (Monsanto) itse tuottamalla ja toimittamalla materiaalilla, joka ”samanhenkisten kavereiden kokouksessa varmasti kritiikittömästi hymistellen nieltiin”?
Juhani: ”Herätkää jo”.
On jo herätty havaitsemaan gmo-alan heikkouksia ja uhkakuvia. Pro-gmo-alankin olisi jo aika herätä huomaamaan nykyjärjestelmän heikkoudet ja uhkakuvat, ja toimimaan asian vaatimalla vakavalla vastuullisuudella, eikä aina vaan toistaa mahdollisia vahvuuksia ja mahdollisuuksia, joista monet ovat jo osoittautuneet pelkiksi kangastuksiksi.
Juhani: ”Teidän touhu tulee kaikille kalliiksi.”
Gmo-alan leväperäinen suhtautuminen gm-lajikkeisiin on maailmalla tullut jo äärimmäisen kalliiksi. Toivottavasti sama ei toistu lähipiirissämme.
Vastaa
Samaa tavaraa kuin kaikki muut antigmo "tutkimukset"
Pasi: "1. Millä perustiella olet pelkän lehdistötiedotteen lukemisen perusteella päätynyt siihen, että tämä venäläinen tutkimus on valhetta?"
Saatavilla olevien tietojen perusteella en voi pitää tutkimusta luotettavana (en ole kuitenkaan väittänyt sitä suoranaiseksi valheeksi, vaikka kieltämättä ajatus ei ole kovin kaukana). Tiedotteessa kerrotaan kovin vähän tutkimuksen tekotavasta. Miksi esim. 1/3 kontrolliryhmän rotista ei synnyttänyt? Millaisella kokonaisdieetillä rotat olivat? Kuinka paljon gmsoijaa syötettiin rotille? Jnejne.
Jos tuloksia pidetään merkittävinä, miksei niitä ole julkaistu vertaiarvioidussa tieteellisessä julkaisussa? Tai miksei tuloksia julkaistu tieteellisessä kokouksessa, kerrottu niitä alan tutkijoille, jotka olisivat voineet antaa kommentteja ja parannusehdotuksia käytettyihin menetelmiin? Nyt foorumina oli antigmoryhmien järjestämä kokous, jonka tavoite oli ennalta määritetty ja pelkästään heidän tarkoitusperiään palveleva. Puzstai tulee todellakin auttamatta mieleen!
Pasi: "2. Entä millä perusteella pidät tätä... tutkijaa epäpätevänä...?" Mitähän varten neurologi tekee gmoruokintatutkimuksia ja "tutkii" lisääntymisbiologiaa? Vastaus selviää ko. tutkijan kotisivuilta, jotka ovat lähemmässä tarkastelussa tuttua antigmopropagandaa. Eli kokonaiskuva on selkeä: taas sitä samaa tavaraa...
Vertaisarvioituja, tieteellisissä lehdissä julkaistuja, ammattitaitoisesti tehtyjä tutkimuksia on listattu ja analysoitu esim. sivulla http://www.agbioworld.org/biotech-info/articles/biotech-art/peer-reviewed-pubs.html
Listalla on 42 tutkimusta, joista 2 viime vuosisadan puolella tehtyä raportoi ongelmista. Näiden 2 tutkimuksen tuloksia ei ole kyetty toistamaan. Vieläkö kaipaat lisää tutkimuksia? Vieläkä pistetään veronmaksajien rahoja näihin nollatutkimuksiin?
Herätkää jo. Teidän touhu tulee kaikille kalliiksi.
Vastaa
Samaa tavaraa kuin kaikki muut antigmo
Juhani:
"Herätkää jo. Teidän touhu tulee kaikille kalliiksi."
Mun mielestä kyseessä on sen mittaluokan asia, että rahan hassaus tähän tutkimukseen kannattaa. Jos gm-puolustajat olettekin väärässä vähätellessänne riskejä, niin kuka kantaa vastuun. voiko sitä edes kantaa? parempi katsoa kuin katua.
Vastaa
EU rahoittaa gmo-turvallisuustutkimusta
Euroopan Unioni ja Euroopan Komissio ovat katsoneet perustelluksi rahoittaa gmojen turvallisuuskysymyksiin liittyvää tutkimusta melko huomattavilla summilla viime vuosien aikana. Kuten aiemmin todettu tällä palstalla, tulosten pari vuotta vanha yhteenveto löytyy osoitteesta
http://europa.eu.int/comm/research/quality-of-life/gmo/index.html
Yhteenvetoa ollaan päivittämässä.
Hiljattain päättyneen laajan ENTRANSFOOD projektin tuloksiin voi tutustua (englanniksi) osoitteessa
http://www.entransfood.com/
Tulokset on koottu myös esitteeseen, joka on luettavissa osoitteessa
http://www.entransfood.com/Entransfood_Flyer%20_def_1%20March_2004.pdf
Vastaa
Missä Mon863-kunnon turvall.tutkimukset?
Kimmo Pitkänen: ” Euroopan Unioni ja Euroopan Komissio ovat katsoneet perustelluksi rahoittaa gmojen turvallisuuskysymyksiin liittyvää tutkimusta melko huomattavilla summilla viime vuosien aikana.”
Hyvä, että rahoittaa, mutta missä ovat ne oleelliset turvallisuustutkimukset? Esim Britannian lääkäriseura pitää todisteita gmo-kasvien turvallisuudesta ”riittämättöminä”. Kovin on vajavaista turvallisuustutkimusta, jos pelkästään yksittäisiä aineita analysoidaan.
Siispä, mitkä tutkimukset kumoavat Monsanton oman raportin tulokset rottien terveyshaitoista? Mitkä tutkimukset ovat ulottuneet useamman sukupolven ajalle?
Saisinko viitteet niihin pitkäaikaisvaikutuksia selvittäviin tutkimuksiin, joissa esim. ruokintatutkimuksia on jatkettu useampia sukupolvia! En löytänyt niitä antamistasi linkeistä.
Vastaa
Pitkäaikaistutkimukset
(Tästä on taidettu jo aikaisemminkin keskustella tällä palstalla.) En ole henk koht tietoinen pitkäaikaistutkimuksista, joilla olisi pyritty kumoamaan tai vahvistamaan MON863:n turvallisuusarviointeja. EFSA on arvioinut Monsanton toimittamat tulokset ja arvioinut esitetyn materiaalin riittäväksi arvioinnin tekemiseen. Havaitut pieniksi arvioidut eroavaisuudet eivät esim. osoittaneet annosvastaavuutta ja niitä esiintyi vain osalla eläimiä. Nämä seikat kertovat asiantuntijoiden mukaan siitä, etteivät ne liity gm-ravinnon nauttimiseen. Hybridilajikkeen 863x810 kohdalla sen sijaan pyydettiin lisätutkimuksia, eli kyllä EFSA reagoi, jos epäselvyyttä jää.
Pitkäaikaistutkimuksiin liittyy ongelmia. Ne ovat kalliita, eikä niiden tarpeellisuudesta ole kunnollisiin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä. Mitä parametria pitäisi seurata, kun laboratoriokokeiden perusteella ei kyetä esittämään edes uskottavaa hypoteesia mahdollisesta vaikutusmekanismista, saati jotain havaittua vaikutusta? Vuosikymmen gm-tuotteiden käyttöä ihmis- ja eläinravintona ei ole tuonut esiin ongelmia, jotka olisi voitu liittää gm-tekniikkaan.
Lisäksi riskit ja kustannukset on suhteellistettava muihin käytössä oleviin toimintatapoihin. Tavanomaisia ja luomuelintarvikkeita ei testata ennen markkinoille päästämistä, vaikka uusiin tavanomaisiin elintarvikkeisiin liittyviä ongelmia havaitaan aina silloin tällöin. Lääkkeidenkin hyväksymismenettely perustuu lääkkeen kehittäneen yrityksen tekemiin / teettämiin tutkimuksiin, viranomaiset eivät ryhdy niitä itse tekemään tai toistamaan. Toki lääkkeiden turvallisuus testataan paljon perinpohjaisemmin vuosia kestävien ihmiskokeidenkin kautta, mutta se nostaakin sitten kustannukset pilviin.
Mutta ei turvallisuustutkimusten tekeminen ole yritysten ja yliopistojen yksinoikeus. Kyllä eräät hyvin rahoitetut ympäristöjärjestötkin voisivat niitä toteuttaa tai teettää, jos ne tärkeiksi näkevät. Valitettavasti ne ovat nähneet perustellummaksi käyttää melko suuriakin summia mainostoimistojen ammattimaisesti toteuttamiin gmo-vastaisiin kampanjoihin.
Vastaa
Mutu-tieto liian hallitsevaa gmo-alalla
Juhani: ” Saatavilla olevien tietojen perusteella en voi pitää tutkimusta luotettavana”….
Nämä esittämäsi näkemykset Ermikovan tutkimuksesta ovat olleet luettavissa agbioworld.org-sivustolta 27.10.2005 lähtien.
Näkemykset on kuitenkin esitetty ”Samanhenkisten kavereiden sivustolla”, joten ne voidaan jättää omaan arvoonsa. Toisin kuten esim. Amerikan lääkäriseura, joka ei tyrmää Ermikovan tuloksia suoralta kädeltä vaan suhtautuu niihin ”vakavasti”.
Kysyin kuitenkin, ”Miten Sinä pelkän lehdistötiedotteen perusteella voit tehdä niin pitkälle meneviä johtopäätelmiä?”
Koska et vastannut kysymykseeni, niin esitän oman näkemykseni asiasta. Arvelen johtopäätelmiesi Ermikovan tutkimuksesta kertovasta lehdistötiedotteesta tapahtuneen ns MuTu-menetelmällä ”Ei voi olla totta”, ”Ei saa olla totta”. Yksittäisen ihmisen osalta tämä on tietenkin ymmärrettävää. Mutta jos kyseessä on tutkija tai alan johtava asiantuntija tai virkamies, niin tällainen menettely ”ei ole omiaan herättämään luottamusta” tieteen tekijöihin ja virkamieskuntaan.
Hyvin vakavaa tällainen menettely on, jos koko EU:n gmo-lajikkeiden hyväksymismenettely perustuu samankaltaiselle MuTu-tiedolle; hyväksymispäätöksiä tehdään ilman kunnollisia etukäteistutkimuksia, ja lähinnä vain hakijan toimittaman aineiston perusteella.
Juhani: ”Mitähän varten neurologi tekee gmoruokintatutkimuksia ja "tutkii" lisääntymisbiologiaa?”
Juhani: ” Vertaisarvioituja, tieteellisissä lehdissä julkaistuja, ammattitaitoisesti tehtyjä tutkimuksia on listattu… Listalla on 42 tutkimusta.”
Antamasi luettelo gmo- ruokintatutkimuksista on rikkakasvitutkijan laatima. ”By Dr. Christopher Preston, Senior Lecturer in Weed Management”. Mitähän varten rikkakasvitutkija tekee gmo-turvallisuustutkimusta ja ”tutkii” gmo-lajikkeiden turvallisuutta?
Listasta ja sen pituudesta voidaan olla montaa mieltä. Esim Pusztai kelpuuttaa ”Vertaisarvioitujen, tieteellisissä lehdissä julkaistujen, ammattitaitoisesti tehtyjä turvallisuustutkimusten listalle” vain 19 tutkimusta.
Juhani: ” Kaipaatko vielä lisää viitteitä?”
Kysyin Mon 863-maissia koskevia kokonaisvaltaista fysiologista laatua ilmaisevia ruokintatutkimuksia. Monsanton salaisen tutkimuksen mukaan jo muutaman viikon ruokinta Mon863-maissilla aiheutti aikuisilla rotilla ”hyvin huolestuttavia terveydellisiä muutoksia”. Puhumattakaan useamman sukupolven pitkäaikaisvaikutuksista?
Mon863-maissista ei siis ollut EU:n hyväksymispäätöstä tehtäessä yhtään useamman sukupolven ruokintatutkimusta käytettävissä, kun et niiden viitteitä antanut? Kaipaan niitä siis edelleen monen muun kansalaisen tavoin EU:ssa.
Juhani: ”Pusztai tulee todellakin auttamatta mieleen!”
Hyvä, että tulee. Hänet arvioitiinkin Britannian parhaaksi ruokintatutkimusten ja gmo-kasvien turvallisuustutkimusten tekijäksi 27 hakijan joukosta. Asiantuntijuus valitettavasti hävisi siinä vaiheessa, kun ilmeni, että tutkimustulokset olivatkin ”vastoin tilaajan odotuksia". Hänen turvallisuustutkimuksensakin on sentään julkaistu ”Vertaisarvioidussa, tieteellisessä lehdessä”.
Pusztain oli juuri esitelmämatkalla Intiassa. Hän ei edelleenkään pidä gmo-kasvien turvallisuustutkimuksia riittävinä ja kattavina. Hänen tuoreisiin ajatuksiinsa gmo-kasvien turvallisuudesta voi tutustua oheisen uutisen välityksellä.
http://www.financialexpress.com/fe_full_story.php?content_id=107906
Vastaa
Tutkimus pitkäaikaisvaikutusten arviointimenetelmistä
Keskustelumme kannalta lienee mielenkiintoista todeta Komission tilanneen hiljattain ns. hankintamenettelyn kautta seuraavan tutkimuksen:
"Geneettisesti muunnetun viljan aiheuttamat kasautuvat pitkäaikaiset vaikutukset ihmisten/eläinten terveydelle ja ympäristölle: riskinarviointimenetelmät"
Tarkempi kuvaus selviää itse hankintapäätöksen kuvauksesta osoitteesta
Vastaa
Tutkimus pitkäaikaisvaikutusten arviointimenetelmistä
Jaahas, jos ei linkki toimi, niin käyttäkää oikeassa yläkulmassa olevaa "Advanced search" linkkiä ja hakekaa tutkimuksen nimellä.
Vastaa
Re:Tutkimus pitkäaikaisvaikutusten arviointimenetelmistä
Hyvä, että komissio edes yrittää vastata ilmassa leijuvaan epävarmuuteen.
Tämä tutkimus vaan ei taaskaan vastaa esitettyihin lisätutkimustarpeisiin vaan esittää, että hankkeessa pitää: "Kerätä ja järjestää nykyisiä tietoja/tutkimuksia..." ja "Arvioida ja dokumentoida nykyisten riskinarviointimenetelmien/menettelytapojen asianmukaisuutta..."
Hanke ei lainkaan vastaa esim. http://gmfoorumi.fi/text/list/?id=40 lopussa esitettyyn listaan. Eikä alle 50 000 eurolla paljon tuloksia saakaan aikaan.
Nyt halutaan luoda kaunis tsekkauslista tutkijoille, jonka avulla voidaan sanoa "tapauskohtaisesti arvioidun ko. gm-lajikkeen riskit" (voisi olla kenen tahansa gm-lobbarin suusta, siksi lainausmerkit)
Hannes Tuohiniitty
Vastaa
Gm-soija lisää poikaskuolleisuutta
"Geenimuunnellulla soijalla naarasrotat tulivat kantaviksi selkeästi heikommin, poikasista kuoli kolmen ensimmäisen viikon aikana poikkeuksellisen paljon eli 55 %, kun niitä vertailuryhmissä kuoli 7-9 %."
4/6 kontrolliryhmän rotasta tuli kantavaksi. 4/6 GM-soijaryhmän rotasta tuli kantavaksi. Miten niin tulivat kantaviksi selkeästi heikommin?
Siinä mielessä tämä muistuttaa Pusztain tutkimuksia, että 3-6 rottaa on aika pieni aineisto tehdä johtopäätöksiä ja siitä lasketut prosenttiluvut harhaanjohtavia. Kyllä tästä lehdistötiedotteesta on vielä kunnollinen, avoin ja vertaisarvioitu tutkimus aika kaukana.
Vastaa
Gm-soija lisää poikaskuolleisuutta
Soijapapu: ”Miten niin tulivat kantaviksi selkeästi heikommin?
Siinä mielessä tämä muistuttaa Pusztain tutkimuksia, että 3-6 rottaa on aika pieni aineisto tehdä johtopäätöksiä ja siitä lasketut prosenttiluvut harhaanjohtavia. Kyllä tästä lehdistötiedotteesta on vielä kunnollinen, avoin ja vertaisarvioitu tutkimus aika kaukana.”
Kiitos täsmennyksestä. Pahoittelen lapsustani hedelmällisyyden suhteen.
Tutkimus on tietenkin alustava pienimuotoinen esitutkimus. Sen tulokset ovat kuitenkin samansuuntaisia Monsanton salaisen raportin tulosten sekä Putztain tulosten kanssa, joten ei aivan yksittäistulos.
Mutta oleellista mielestäni onkin uutisen viimeinen lause: ”Bioturvaseuran varapuheenjohtaja Aleksey Kulikovin mukaan Ermakovan tulokset osoittavat, että tarvitaan laajamittaisia lisätutkimuksia gmo-tuotteiden vaikutuksista eläviin olentoihin.”
Eikös näitä useamman, mieluiten esim. kolmen sukupolven rottakokeita voitaisi tehdä ihan kunnollisesti – kaikki vaatimukset täyttävästi. Se olisi varmastikin kaikkien osapuolien etujen mukaista. Jos sellaisia on tehty, niin viitteet olisivat tervetulleita.
Vastaa
Gm-soija lisää poikaskuolleisuutta
Iso-Britannian hallituksen alaisen Food Standards Agencyn neuvoa-antava komitea on perehtynyt tohtori Irina Ermikovan tutkimuksiin, joissa hän havaitsi gm-soijalla ruokituissa rotissa lisääntyneen poikaskuolleisuuden. Komitean lausunto on luettavissa osoitteessa
http://food.gov.uk/multimedia/pdfs/acnfpgmsoya.pdf
Komitea katsoo, ettei tohtori Ermikovan antama kuvaus suoritetusta tutkimuksesta anna riittäviä yksityiskohtia koskien tutkimusjärjestelyä ja kontrolleita, jotta tulosten perusteella voitaisiin tehdä mitään johtopäätöksiä. Komitea luettelee lukuisia mahdollisia virhelähteitä.
Komitea lisäksi huomauttaa tulosten olevan ristiriidassa aikaisempien, vertaisarvioinnin läpikäyneiden tutkimustulosten kanssa, jotka on julkaistu vuonna 2004:
"A generational study of glyphosate-tolerant soybeans on mouse fetal, postnatal, pubertal and adult testicular development"
Brake DG and Evenson DP; Food and Chemical Toxicology 42 (2004) 29-36.
Eli jäämme odottamaan, että tohtori Ermikova julkaisee tutkimuksensa tulokset alan vertaisarvioidussa tiedejulkaisussa, asianmukaisine kontrolleineen. Minkä ei pitäisi viedä kovin kauan, ottaen huomioon ennakkotulosten kiinnostavuuden.
Vastaa
Gm-soija lisää poikaskuolleisuutta
Kimmo Pitkänen 12.1.2006: ”Food Standards Agencyn neuvoa-antava komitea katsoo, ettei tohtori Ermikovan antama kuvaus suoritetusta tutkimuksesta anna riittäviä yksityiskohtia koskien tutkimusjärjestelyä ja kontrolleita, jotta tulosten perusteella voitaisiin tehdä.”
Niin, eipä sitä lehdistötiedotteen perusteella kovin paljon muuta voikaan sanoa.
Kimmo Pitkänen 12.1.2006: ”Eli jäämme odottamaan, että tohtori Ermikova julkaisee tutkimuksensa tulokset alan vertaisarvioidussa tiedejulkaisussa, asianmukaisine kontrolleineen. Minkä ei pitäisi viedä kovin kauan, ottaen huomioon ennakkotulosten kiinnostavuuden.”
Sitä odotellessa voimme myös itsekin kuunnella mitä tri Ermakovalla on asiasta sanottavaa. BBC:n ohjelmassa hän kertoo hämmästyttävästä tutkimuksestaan ja kolmeen kertaan toistamistaan kokeensa tuloksista.
Ohjelmassa kommentoivat myös biotekniikkatutkija Michael Antoniou, ja Tony Combes, Monsantosta.
Go to the Farming Today web page and click on 'Listen again' for Wednesday 110106.
http://www.bbc.co.uk/radio4/news/farmingtoday/
Vastaa
Entä jos GM-lajike osoitetaan äärimmäisen vahingolliseksi?
Entä, jos GM-lajike osoitetaan äärimmäisen vahingolliseksi? (Terveys, luonto ...)
Kuvitellaanpa, että näin käy, kaikista varotoimista huolimatta.
Onko se syy luopua koko "vihreästä gm-tekniikasta"?
Ei ole.
Ja nyt pyydän, että - Bioturvayhdistys kertoo täällä tämän hyvät, helpohkosti löytyvät perustelut!
Vastaa
Rinnakkaiselon lainsäädännön periaatteet
Euroopan Alueiden Komitea on tehnyt esityksen tavanomaisen, luomun ja muuntogeenisten kasvien rinnakkaiselon turvaamisesta EU:ssa lainsäädännön avulla.
Komitea esittää lainsäädännön periaatteiksi seuraavaa:
1.Suojata ympäristöä, maatalouden monimuotoisuutta ja luonnonsuojelualueita varovaisuusperiaatteen perustalta.
2. Mahdollistaa sopivien riskien hallintamenetelmien käytön (alustavan riskianalyysin perusteella), sisältäen tarvittaessa viljelylupien ym peruuttamiset, jos tarpeen.
3. Suojata ihmisten ja eläinten terveyttä.
4. Varmistaa ja suojata ei-gm-maatalouden säilyttäminen ja kehittäminen koskien erityisesti luomumaataloutta ja perinteisiä tuotantomenetelmiä sekä alkuperämerkittyjen tuotteiden tuotantoa.
5. Välttää viljelijöiden, mehiläishoitajien ja elintarvikkeiden jalostajien taloudelliset menetykset.
6. Muodostaa EU-laajuinen sitova järjestelmä ”saastuttaja maksaa” -periaatteella, joka kattaa myös ympäristövauriot ja korvaa tapaukset, joissa tavanomaiseen tai luomusatoon sekoittuu gm-ainesta sekä peruutusten ja kaikkien muiden taloudellisten menetysten kustannukset viljelijöille, jalostajille ja elintarvikkeiden valmistajille, joita gm-lajikkeiden viljely voi aiheuttaa.
7. Turvaa valinnan mahdollisuuden kuluttajalle, viljelijälle ja alueille.
8. Mahdollistaa alueiden oman maatalouden kehittämisstrategioiden valinnan, mukaan lukien paikallisesti sopeutuneiden geenivarojen säilyttämisen ja kehittämisen sekä oikeuden estää gm-kasvien viljely.
9. Laatia vähimmäissäädökset tarvittaville suojavyöhykkeille.
10. Turvata gm-vapaa siemenhuolto ja EU-laajuiset standardit siementen merkitsemiseen.
http://www.foeeurope.org/press/2005/10_principles_EN.pdf
Vastaa
Rinnakkaiselon lainsäädännön periaatteet KOMMENTTI
Muutama kokonaisuutta selventävä kommentti:
- Euroopan Alueiden Komitea ei kuulu Euroopan Unionin virallisiin toimielimiin. Se on eurooppalaisten alueiden poliittinen "etujärjestö". Eurooppa-tason lainsäädännön valmistelu kuuluu Euroopan Komissiolle, joka toki pyrkii kuulemaan valmistelutyössä eri osapuolia.
- oheisen esityksen on Euroopan Alueiden Komitea laatinut yhteistyössä Friends of the Earth Europe -järjestön kanssa.
- Euroopan Komissio pyrkii varmistamaan kaikkien maataloustuotteiden turvallisuuden terveyden ja ympäristön kannalta. Komission käsityksen mukaan nykyinen voimassa oleva, maailman tiukin lainsäädäntö täyttää tämän tehtävän, ja jokainen markkinoille pääsevä tuote on turvallinen.
- siten rinnakkaiselossa on kysymys taloudellisista, ei turvallisuuteen liittyvistä seikoista. Yllä olevan esityksen kohdat 1 ja 3 eivät siten ole voimasssa olevan hyväksymismenettelyn mukaisia.
- kohta 4: Eurooppalainen lainsäädäntö, jonka on hyväksynyt Euroopan Parlamentti, tähtää kaikkien viljelymenetelmien, myös gm-viljelyn, tasavertaiseen turvaamiseen.
- kohta 6: Eurooppalaisen lainsäädännön periaate on, että uuden viljelymenetelmän alueelle tuova taho maksaa mahdolliset taloudelliset vahingot, suojatoimenpiteiden kustannukset, jne. Tätä ei ole sidottu siihen, mikä uusi viljelymenetelmä on kussakin tapauksessa kyseessä.
- kohta 7 on Eurooppalaisen lainsäädännön periaatteiden mukainen kuluttajien ja viljelijöiden osalta. Se tarkoittaa kuitenkin myös vapautta valita gm-viljely ja -tuotteet.
- kohta 8: maanviljelijät tietyllä alueella voivat vapaaehtoisesti päättää oman henkilökohtaisen viljelymenetelmänsä. Alue, joku järjestö tai "maanviljelijöiden enemmistö" tms. ei kuitenkaan voi pakottaa ketään. Gm-lajikkeiden kieltäminen yleisesti ilman turvallisuuteen liittyviä perusteluita ei ole mahdollista eikä kansainvälisen kaupan sopimusten mukaista. Hyväksyttyjen gm-lajikkeiden viljelyyn ei liity turvallisuuskysymyksiä, koska ne ovat läpäisseet turvallisuusarvioinnin.
- kohta 9: lainsäädännön mukaan rinnaikkaiseloon tähtäävien toimenpiteiden on kohtuullisia ja suhteessa ongelman vakavuuteen. Komissio selvittää parhaillaan jäsenmaiden kokemuksia rinnakkaiselosta, raportti valmistuu vuoden lopulla. Tämän jälkeen arvioidaan jatkotoimenpiteet. Tämän hetkinen ohjeistus on, että kukin alue itse määrittelee tarvittavat toimenpiteet, joilla lajikkeiden sekoittuminen estetään. On katsottu, että suuret erot eurooppalaisissa olosuhteissa eivät mahdollista yleiseurooppalaisia säännöksiä. Esimerkiksi käy vaikkapa perunan viljely Suomessa (routaa talvella ainakin metrin syvyyteen) ja Etelä-Espanjassa.
- kohta 10: gm-siementen korkeimpia sallittuja %-pitoisuuksia "gm-vapaissa" siemenerissä koskevan lainsäädännön valmistelutyö on meneillään. Asia on monimutkainen, koska on yhteensovitettava siementen tuotannon ja maanviljelijöiden tarpeet ja mahdollisuudet noudattaa poliittisesti päätettyjä korkeimpia sallittuja gm-pitoisuuksia lopputuotteessa koskevat määräykset (0,9%). Pienten gm-pitoisuuksien esiintymistä perinteisissä siemenerissä on tulevaisuudessa yhä vaikeampaa ja kalliimpaa välttää. Liian tiukat rajat aiheuttavat turhia kustannuksia siementuottajille ja lopulta kuluttajille.
Vastaa
Re: Rinnakkaiselon lainsäädännön periaatteet KOMMENTTI
Kommentoinpas pitkästä aikaa.
Pitkänen:
"kohta 7 on Eurooppalaisen lainsäädännön periaatteiden mukainen kuluttajien ja viljelijöiden osalta. Se tarkoittaa kuitenkin myös vapautta valita gm-viljely ja -tuotteet."
Gm-viljelyllä ei tule eikä voi olla vapaa valinnnanmahdollisuus, koska se ei pysty pysymään omassa "karsinassaan" vaan pikku hiljaa saastuttaa ympäristönsä muuntogeeneillä.
Pitkänen:
"- kohta 8: ... Gm-lajikkeiden kieltäminen yleisesti ilman turvallisuuteen liittyviä perusteluita ei ole mahdollista eikä kansainvälisen kaupan sopimusten mukaista. Hyväksyttyjen gm-lajikkeiden viljelyyn ei liity turvallisuuskysymyksiä, koska ne ovat läpäisseet turvallisuusarvioinnin."
Gm-turvallisuusarviointi EU:ssa ei ole mistään kotoisin. Ei se ainakaan turvallisuutta varmista. Tämän osoittaa perjantaina ENVI-kokouksessa päätettävä Mon863. Ko.tuotteelle EFSA antaa vihreää valoa, vaikka rottakokeet taas kerran osoittavat hurjia muutoksia ja muitakin riskejä on jäänyt selvittämättä (http://www.genet-info.org/genet/2005/Jun/msg00024.html)
Pitkänen:
"- kohta 10: gm-siementen korkeimpia sallittuja %-pitoisuuksia "gm-vapaissa" siemenerissä koskevan lainsäädännön valmistelutyö on meneillään. ...Pienten gm-pitoisuuksien esiintymistä perinteisissä siemenerissä on tulevaisuudessa yhä vaikeampaa ja kalliimpaa välttää. Liian tiukat rajat aiheuttavat turhia kustannuksia siementuottajille ja lopulta kuluttajille."
Tunnustat sentään, että saastuminen etenisi vääjäämättä. Tiukat pitoisuudet eivät kuitenkaan koidu siementuottajille ja sitä kautta koko elintarviketjulle haitaksi, vaan tiukat rajat siementuotannossa estäisivät jatkossa tapahtuvan hitaan saastunnan koko elintarvikeketjuun. 0,1% on ainoa oikea ratkaisu (www.saveourseeds.org)
Hannes Tuohiniitty
Kansalaisten Bioturvayhdistys ry
www.bioturva.org
Vastaa
Kommentti kommenttiin
Yllä olevassa kommentissani en (juurikaan) esittänyt mielipiteitäni, vaan kuvasin EU-lainsäädäntöä ja sen periaatteita. (Jos kuitenkin esitän mielipiteitä, ne ovat pelkästään omiani, eivät Euroopan Komission kantoja.)
Vielä muutama tarkennus (ja mielipidekin):
- EU-lainsäädännöllä pyritään varmistamaan mahdollisuus KAIKKIEN viljelymuotojen käyttöön. Tämä ei ole mielipide vaan lainsäädäntöön kirjattu olennainen periaate. Lainsäädännön on hyväksynyt Euroopan parlamentti.
- jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä hyväksymismenettelyn laadusta ja tarkkuudesta. Tasapuolisuuden nimessä toisin tässä kuitenkin sen tosiasian esiin, ettei geenimuuneltujen elintarvikkeiden käyttöön ole tähän mennessä liittynyt todistettuja terveyshaittoja, ei Euroopassa eikä USAssa. Mielestäni tämä kertoo jotain hyväksymismenettelyn tarkkuudesta.
- MON863-lajikkeen on turvalliseksi arvioinut korkeaa tieteellistä asiantuntemusta edustava EFSA. Lainsäädännön mukainen turvallisuusarviointi on siis tehty, ja Komission ehdotus hyväksymisestä perustuu, lainsäädännön mukaisesti, tähän arvioon. Jäsenmaat sitten vuorostaan äänestävät omien tavoitteidensa ja motiiviensa mukaisesti.
Kuvaus GM-elintarvikkeiden ja viljelykasvien hyväksymismenettelystä EU:ssa löytyy sivulta http://europa.eu.int/comm/food/food/biotechnology/authorisation/index_en.htm . Erityisesti kohtaa "Questions and answers" kannatttaa vilkaista.
- mielestäni on tosiasia, että gm-viljelyn koko ajan lisääntyessä tavanomaisen ja gm-aineksen erillään pitäminen on yhä vaikeampaa. On kuitenkin muistettava, että kyse ei ole turvallisuudesta vaan poliittisten päätösten (eli %-rajojen) noudattamisesta. Kaikki markkinoilla olevat gm-lajikkeet on hyväksymismenettelyn kautta turvallisiksi havaittu.
- vielä hyväksymättömien lajikkeiden esiintyminen epäpuhtauksina on monimutkaisempi asia. Tosin mikään tieteellinen todiste ei mielestäni ennakkoon puhu minkään tällä hetkellä käytössä olevan gm-lajikkeen vaarallisuuden puolesta, mutta arvion tekee lopulta luonnollisesti kunkin lajikkeen osalta myyntilupaa haettaessa ko. vastuullinen viranomainen.
- käsittääkseni 0,1%:n raja tuottaisi siementuottajille hyvin suuria vaikeuksia, etenkin Euroopassa, jossa peltokoot ovat pienempiä kuin esim. USAssa = naapuripellolta tuleva siitepöly kulkeutuu vain pellon reunoille ja keskeltä voidaan korjata "puhtaampaa" satoa. Tiukka raja antaisi täten huomattavan edun muille kuin eurooppalaisille siementuottajille. Joka tapauksessa tiukat rajat aiheuttavat huomattavia lisäkustannuksia kaikille tuottajille, jotka mitä todennäköisimmin koituvat lopulta kuluttajien maksettaviksi (kustannukset tosin vaihtelevat viljelykasveittain).
- alhaiset gm-rajat siemenissä toisaalta helpottaisivat (muiden kuin siemen-) viljelijöiden asemaa, joiden on noudatettava 0,9%:n gm-rajaa omassa lopputuotteessaan. Yhtälö on siis varsin monimutkainen, mutta ei siis liity tieteellisiin arvioihin gm-lajikkeiden turvallisuudesta.
Vastaa
Re:Kommentti kommenttiin
Pitkänen:
"- EU-lainsäädännöllä pyritään varmistamaan mahdollisuus KAIKKIEN viljelymuotojen käyttöön. Tämä ei ole mielipide vaan lainsäädäntöön kirjattu olennainen periaate. Lainsäädännön on hyväksynyt Euroopan parlamentti."
Mikähän tämä _lain_ kohta on hyvä Kimmo Pitkänen? Tämän poliittisen kannan on ottanut vain komissio ei-sitovassa dokumentissaan Rinnakkaiselon ohjeista. Komission mielipide on. Sen sijaan EP on edelleen nihkeällä kannalla gm-viljelyyn nähden, kuten: http://www3.europarl.eu.int/omk/omnsapir.so/pv2?PRG=DOCPV&APP=PV2&SDOCTA=14&TXTLST=1&TPV=PROV&POS=1&Type_Doc=RESOL&DATE=181203&DATEF=031218&TYPEF=TITRE&PrgPrev=PRG@TITRE|APP@PV2|TYPEF@TITRE|YEAR@03|Find@coexistence|FILE@BIBLIO03|PLAGE@1&LANGUE=EN
osoittaa.
Pitkänen
"Tasapuolisuuden nimessä toisin tässä kuitenkin sen tosiasian esiin, ettei geenimuuneltujen elintarvikkeiden käyttöön ole tähän mennessä liittynyt todistettuja terveyshaittoja, ei Euroopassa eikä USAssa. Mielestäni tämä kertoo jotain hyväksymismenettelyn tarkkuudesta."
Ei kai haittoja tule esille, kun niitä ei ole haettu. Pohjois-Amerikassa väestön laajuinen "koe" on erittäin huonosti suunniteltu, kun verrokkeja ei ole, eikä "koetta" voida mitenkään seurata. Siitä huolimatta StarLink-maissiin liitettäviä allergiaoireita kutinasta aina akuuttiin ja tappaneeseen shokkiin on Yhdysvalloissa tapahtunut. EPA ja FDA vaan jättivät tutkinnan puolitiehen. Iso-Britanniassa soijan aiheuttamat ruoka-aineyliherkkyydet nousivat aivan listan kärkeen moninkertaiseksi vuoden 1999 jälkeen, kun gm-soijaa alettiin sinne tuoda. Ja näitä esimerkkejä valitettavasti riittää, kun vielä mukaan otetaan vaikutukset gm-rehua syövien eläinten terveyteen.
Pitkänen:
"- MON863-lajikkeen on turvalliseksi arvioinut korkeaa tieteellistä asiantuntemusta edustava EFSA."
Kuten sanoit, mielipiteeseen on jokaisella oikeus. EFSA:n paneelin jäsenillä voi kyllä olla asiantuntemusta, mutta silti edelleen gm-kasvien hyväksymiseksi vaadittavat tutkimukset ovat aivan riittämättömiä osoittamaan muuta kuin akuuttia toksisuutta. Tämä ei ole minun mielipiteeni vain kymmenien tiedemiesten.
Vaikea on asiantuntijoiden myöskään puutteellisten vain yhtiöiden toimittamien tietojen perusteella vetää johtopäätöksiä. Kun vielä eri osapuolet kuittaavat (ajallisesti puutteellisten) eläinkokeiden korkeat kuolleisuudet, sisäelinten muutokset, heikomman painon kehityksen ym. tilastollisella kikkailulla, herää ainakin minullä kysymys, että kuinka paljon pitää lajikkeessa olla pielessä _ettei_ EFSA ja komissio sitä hyväksyisi?
Ja jokainen voi tutustua uljaan Yhdysvallan _hyväksymis_järjestelmään lukemalla tämän kirjan: http://www.bioturva.org/kirjoja.htm. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.
Vastaa
Re:Kommentti kommenttiin
Sekä direktiivissä 1829/2003 että 2001/18/EC mainitaan geenimuunnellun, tavanomaisen ja luomuviljelyn rinnakkaisuus. Sama periaate leimaa kyllä mielestäni myös tuota Euroopan Parlamentin dokumenttia, joka on viestissäsi linkkinä (se ei kylläkään ole kovin tuore, vuodelta 2003). Toki sen yleissävy on todellakin melko kriittinen. (Viimeinen linkkisi ei muuten tunnu toimivan.)
Sikäli olet kyllä oikeassa, että kaikkien viljelymuotojen rinnakkaisuus tulee vielä astetta voimakkaammin esiin Komission rinnakkaiselosuosituksessa. En kuitenkaan näkisi Komission kantoja poliittisina kantoina, vaan ne pyritään rakentamaan parhaaseen arvioon ja tieteelliseen ymmärrykseen perustuen. Parlamentaarikot eli poliitikot ottavat luonnollisestti sitten laajemmin huomioon äänestäjien mielipiteet.
Kumpaakaan mainitsemaasi tapausta, StarLink ja soija, ei ole mittavista tutkimuksista ja muutamasta oikeudenkäynnistä huolimatta kyetty liittämään geenimuuntelun käyttöön. Samalla tavalla voitaisiin väittää allergioiden lisääntyneen minkä tahansa muunkin ruokavalioon liittyvän ilmiön perusteella. Mainitsemasi väitteet ovat osoittautuneet tieteellisesti kestämättömiksi. Valitettavasti, kuten jälleen tässä keskustelussä näemme, tämä seikka ei estä geenimuuntelun vastustajia tuomasta näitä samoja tapauksia kerta kerran jälkeen esille. Toivoisin kyllä henkilökohtaisesti yhdistykseltänne hieman tasapuolisempaa otetta. Sokea usko oman asian oikeutukseen ei valitettavasti palvele ketään, kaikkein vähiten kansalaisia.
Kun kerran Kansalaisten Bioturvayhdistys sinänsä ilahduttavan aktiivisesti osallistuu keskusteluun ja saa melko paljon julkisuutta medioissa, olisi varmasti suurelle yleisölle ja itsellenikin mielenkiintoista tietää, minkä kokoisesta yhdistyksestä on kyse. Kuinka monta jäsentä teillä on?
Vastaa
Re:Kommentti kommenttiin
Pitkänen:
"Kumpaakaan mainitsemaasi tapausta, StarLink ja soija, ei ole mittavista tutkimuksista ja muutamasta oikeudenkäynnistä huolimatta kyetty liittämään geenimuuntelun käyttöön.
...Mainitsemasi väitteet ovat osoittautuneet tieteellisesti kestämättömiksi."
Meillä on kovin erilainen käsitys "mittavista tutkimuksista" ja "osoittautunut tieteellisesti kestämättömiksi" termeistä. Kun näitä tapauksia ei ole tutkittu perin juurin vaan, esim. StarLink-tutkittuun puolivillaisesti käyttämällä allergian saaneiden testauksessa eri Cry-proteiinia, mitä StarLink tuottaa. Tieteellisesti ei ole osoitettu mitään muuta kuin, että asiaa ei ole tutkittu loppuun asti. Se ei ole kestävää politiikkaa; kenenkään kannalta.
Pitkänen:
"Toivoisin kyllä henkilökohtaisesti yhdistykseltänne hieman tasapuolisempaa otetta. Sokea usko oman asian oikeutukseen ei valitettavasti palvele ketään, kaikkein vähiten kansalaisia."
Mitä tarkoittaa tasapuolinen ote? Meillä on ihan tarpeeksi virallisen linjan esiin tuojia, kuten bioteknologia.info Jussi Tammisola, Kimmo Pitkänen ym. ym. Ja kaikki verorahoilla.
"Kun kerran Kansalaisten Bioturvayhdistys sinänsä ilahduttavan aktiivisesti osallistuu keskusteluun ja saa melko paljon julkisuutta medioissa, olisi varmasti suurelle yleisölle ja itsellenikin mielenkiintoista tietää, minkä kokoisesta yhdistyksestä on kyse. Kuinka monta jäsentä teillä on?"
Eli, kun asia-argumentit alkavat käydä vähiin aletaan puuttua henkilöihin. Tuttu kaava. En tiedä onko tuo kovin kiinnostava ja vaikka ei olekaan mitään velvoitetta sitä kertoa, on Bioturvayhdistyksellä n.70 jäsentä ja jäsenmäärä kasvaa tasaisesti. Emme kuitenkaan pyri massojen järjestöksi vaan toimimme jatkossakin ensisijaisesti suomalaisten järjestöjen yhteisenä geenitekniikkafoorumina ja aktiivien apuna sekä välitämme tietoa.
Se linkki muuten toimii, kun poistaa lopusta lauseen pisteen eli http://www.bioturva.org/kirjoja.htm
Hannes Tuohiniitty
Kansalaisten Bioturvayhdistys ry
Vastaa
Re:Kommentti kommenttiin
Kimmo Pitkänen kyselee gm-kriitikolta:
"...olisi varmasti suurelle yleisölle ja itsellenikin mielenkiintoista tietää, minkä kokoisesta yhdistyksestä on kyse..."
Minä puolestani kysyisin Pitkäseltä, mikä on hänen taustansa ja roolinsa. Kommentit tuntuvat fanatisoituvan fanatisoitumistaan, mutta jostakin olen ymmärtänyt, että olet EU-viranomainen. Pitääkö tämä paikkansa?
Oletko muuten lukenut tuon Tuohiniityn suositteleman kirjan. Siinä on kiva luku myös teidän viranhaltijoiden roolista. Kirja-arvostelu löytyy osoitteesta: http://www.tammilehto.info/seedsdec.htm
Vastaa
Re:Kommentti kommenttiin
Toimin EU Komissiossa kansallisena asiantuntijana Tutkimuksen pääosastolla. Kansallinen asiantuntija tarkoittaa sitä, että teen töitä Komissiolle, mutta palkkani maksaa Suomen Kauppa- ja teollisuusministeriö. Olen virkavapaalla Tekesistä, jonne palaan näiltä näkymin ensi keväänä. Koulutukseltani olen biokemisti ja tohtorin paperit on syövän molekyylibiologian alueelta. Tutkijauran jälkeen työskentelin ensin Suomen Akatemiassa ja sitten Tekesissä. En siis ole kasvibioteknologian varsinainen asiantutija, vaan pohjaan käsitykseni tieteelliseen alan kirjallisuuteen eli muiden tutkimuksiin, ja työssäni otan huomioon myös kansalaisten mielipiteet.
Toimeni puolesta joudun toteamaan jälleen, että mielipiteeni ovat täysin omiani eivätkä välttämättä kuvaa Komission eivätkä Tekesin kantoja.
Kansalaisten Bioturvayhdistys lähetti ystävällisesti mainitsemasi kirjan minulle, jota olen parasta aikaa lukemassa. Tähän asti ei valitettavasti ole tullut vastaan mitään uutta, jota ei tälläkin palstalla olisi jo käsitelty. Mielestäni kirjan maailmankuva ja käsitykset eivät pohjaudu tutkimustuloksiin, vaan valitettavasti kierrättävät vain usein esiin tuotuja uskomuksia ja olettamuksia.
Otan kuitenkin huomautuksesi "fanaattisuudesta" huomioon. Tarkoitukseni on kyllä säilyttää objektiivisuus, mutta kun tutkimuksen sanoma on niin kovin erilainen kuin geenitekniikan vastustajien sanoma! En oikein ymmärrä, mitä muuta "sanomaa" kuin verorahoilla rahoitetun tutkimuksen sanomaa viranomaisten pitäisi tuoda esille??
Eiköhän kaikkien tarkoitus ole kuitenkin pyrkiä kohti yhteistä hyvinvointia, joten vaikka mielipiteet keinoista poikkeavat, olisi hyödyllistä säilyttää keskustelussa asiallinen ote. Näin kommenttina myös sinne päin.
Tasapuolisuuden säilyttämiseksi kysyisinkin nyt teiltä, Hannes Tuohiniitty ja Jussi Nieminen, mikä on teidän roolinne ja taustanne?
Kiitos Bioturvayhdistyksen tiedoista. Ei siinä pyynnössä ollut mitään taka-ajatusta. Tasapuolinen ote tarkoittaa sitä, että tutustutaan laajalti saatavilla olevaan aineistoon ja mielipiteisiin, otetaan huomioon, mihin esitetyt kannat perustuvat ja muodostetaan sen jälkeen oma mielipide. Mielipiteen täytyy voida muuttua, mikäli uusia näkemyksiä tai tutkimustuloksia tulee.
Vastaa
Tuore ja tasapuolinen WHO:n raportti
Tässä muuten keskustelijoille tuore ja mielenkiintoinen WHO:n tutkimus gm-teknologiasta, terveys- ja ympäristöhuolista, samoin kuin sen suhteesta laajemmin yhteiskunnan ilmiöihin. Mielestäni, tosin vasta yhteenvedon pohjalta arvioituna, se on varsin tasapuolinen ja tuo esiin näkökulmia, joita ei tällä palstalla ole käsitelty. Minä ainakin yritän ottaa siitä opikseni!
http://www.who.int/foodsafety/biotech/who_study/en/index.html
Vastaa
Re:Tuore ja tasapuolinen WHO:n raportti
Pitkäsen mainitsema raportti on ihan kettava, vaikkakin vähän pintäpuolinen, mutta niinhän tällaiset raportit tuppaavat olemaan. Kriittisten tutkijoiden viitteitäkin on otettu mukaan ilahduttavasti.
Kummallista siinä on terveysvaikutusten osalta (kappale 3), että monessa kohtaa kerrotaan riskinarvioinnissa olevan merkittäviä tiedon puutteita, mutta kappaleen yhteenveto toteaa: "GM-foods currently available on the international market have undergone risk assesments and are not likely to present risks for human health in any other form than their conventional counterparts"
Mielenkiintoista on muuten myös Finfoodin aiheesta tekemä uutinen, jonka mukaan: "Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan maailman markkinoilla olevat muuntogeeniset elintarvikkeet eivät todennäköisesti aiheuta ihmisten terveydelle sen suurempaa riskiä kuin vastaavat tavanomaiset."
Mielestäni Finfood on kyllä vetänyt mutkia suoriksi, sillä WHO kertoo ettei gm-ruoka aiheuta _muunlaisia_ riskejä. Riskin suuruuteen WHO ei ota kantaa.
Ehkä joku voisi selvittää vähän tähän riskinarviointiin liittyvästä tilastotieteestä, kun esim. Mon863 rottakokeen kummalliset muutokset EFSA:kin tulkitsi tilastotieteen avulla merkityksettömiksi.
Vastaa
Re:Kommentti kommenttiin
Pitkänen:
"Toimin EU Komissiossa kansallisena asiantuntijana ... palkkani maksaa Suomen Kauppa- ja teollisuusministeriö."
Minä:
Olet siis virkamies, jolle veronmaksajat maksavat palkan. Tämä on huikeaa. Jälleen yksi osoitus siitä, että gm-lobby on rantautunut Suomen viranomaiskuntaan jopa amerikan mallia intensiivisemmin. (Huikeinta on se, että useimmat teistä lobbyn puhemiehistä - mahd. myös sinä - eivät edes tiedosta "lobbyjäsenyyttään".)
Pitkänen:
"Koulutukseltani olen biokemisti ja tohtorin paperit on syövän molekyylibiologian alueelta."
Minä:
Tuolla koulutuksella olettaisin sinun ymmärtävän, että tieteellisen tutkimuksen "oikeellisuutta" ei mitata millään äänestykilpailulla, jossa kovaäänisimmän kanta katsotaan parhaaksi.
Tässä on tosin kyse virkamiehille yleisestä ongelmasta. He ovat yleisestikin niin auktoriteettiuskovaisia, että yhteiskunnallisesti "hyväksytyimmän" instanssin kanta on heille aina ainoa oikea, puhuvat tosiasiat sitä vastaan kuinka selkeästi tahansa.
Pitkänen:
"työssäni otan huomioon myös kansalaisten mielipiteet."
Minä:
Tämä on pelkkää liturgiaa kunnes se näkyy kirjoituksissasi.
Pitkänen:
"Toimeni puolesta joudun toteamaan jälleen, että mielipiteeni ovat täysin omiani eivätkä välttämättä kuvaa Komission eivätkä Tekesin kantoja."
Minä:
Ohhoh, vaikuttaa, että kirjoittelet niitä kuitenkin työajallasi ja jopa lehtien palstoille.
Pitkänen:
"Kansalaisten Bioturvayhdistys lähetti ystävällisesti mainitsemasi kirjan minulle, jota olen parasta aikaa lukemassa. Tähän asti ei valitettavasti ole tullut vastaan mitään uutta..."
Minä:
Tässä oli nyt taas sellainen kauppamiehen kommentti. Virkamiehellekin se sopii. Jokin aika sitten kerrottiin uutisissa keskisuomalaisesta kunnanjohtajasta, jonka valtuusto oli yksimielisesti erottanut ja jolla ei ollut lainkaan kannatusta myöskään kunnassa. Mies oli edelleen sitä mieltä, että ei ole tehnyt MITÄÄN väärää tai sopimatonta...
Ainakin kirjan englanninkielinen versio sisältää paljonkin sellaista "uutta", mistä ei täällä ole näkynyt halaistua sanaa.
Pitkänen:
"Mielestäni kirjan maailmankuva ja käsitykset eivät pohjaudu tutkimustuloksiin..."
Minä:
Viittaan ensimmäiseen vastaukseeni.
"maailmankuva ei pohjaudu tutkimustuloksiin" - huh, huh...
Pitkänen:
"Otan kuitenkin huomautuksesi "fanaattisuudesta" huomioon."
Minä:
Jos katsoo vastaustasi muuten niin tämä on jälleen pelkkää virkamiesliturgiaa.
Pitkänen:
"Tarkoitukseni on kyllä säilyttää objektiivisuus, mutta kun tutkimuksen sanoma on niin kovin erilainen kuin geenitekniikan vastustajien sanoma!"
Minä:
Ja vielä huutomerkki perässä! Jotenkin saan kuvan, että et ihan oikeasti ymmärrä tämän kommenttisi härskiyttä. Ei ole olemassa mitään yksioikoista "tutkimuksen sanomaa". Suuri osa tutkijoista on yhtä mieltä, pienempi osa toista mieltä. Ihan oikeasti, jos väität, että esim. nämä http://www.indsp.org/gmgroup.php tutkijat eivät oikeasti ole tutkijoita, niin minä väitän, että sinä et ole lukutaitoinen.
Kun iso joukko tutkijoita on yhtä mieltä ja kun sillä on mahdollisuus taloudellisesti hyötyä tutkimuksestaan, syntyy helposti tilanne, jossa pienempää joukkoa painostetaan niin, että se julkisuudessa on vielä pienmpi, mitä todellisuudessa. Itse tunnen Suomesta kaksi vuosia geenitekniikan parissa askarrellutta miestutkijaa, jotka kumpikin näkevät tekniikassa ruuantuotantoon sovellettaessa suuria vaaroja. Toinen (professorin virassa oleva) totesi gm-sovellusten vaarantavan kehitysmaissa MILJOONIA ihmishenkiä. Kumpikaan tutkija ei uskalla julkisuudessa sanoa asiasta mitään.
Pitkänen:
"...olisi hyödyllistä säilyttää keskustelussa asiallinen ote. Näin kommenttina myös sinne päin."
Minä:
Tiedän kirjoittavani terävästi. Pidän kuitenkin yhtälailla asiattomana sellaista virkamieslätinää, joka tuntuu olevan täysin kuuro kaikille hyvinkin perustelluille vasta-argumenteille.
Pitkänen:
"Tasapuolisuuden säilyttämiseksi kysyisinkin nyt teiltä, Hannes Tuohiniitty ja Jussi Nieminen, mikä on teidän roolinne ja taustanne?"
Minä:
Olen taustaltani yhteiskuntatieteilijä. Toiminut aiemmin myös tutkimuksen parissa. Nykyisen työni kautta olen jonkin verran tekemisissä geenitekniikan parissa työskentelevien kanssa, mutta en ole minäkään alan varsinainen asiantuntija. Aihepiiristä kiinnostuneena kansalaisena ja useita alan asiantuntijoita tuntevana haluan kuitenkin kerran, pari vuodessa ojentaa teitä kiihkeimpiä markkinamiehiä.
Tiedoksesi, että olen toisaalla kritisoinut fanaattisuudesta myös bioturvayhdistyksen puheenjohtaja Hannu Hyvöstä.
Pitkänen:
"Mielipiteen täytyy voida muuttua, mikäli uusia näkemyksiä tai tutkimustuloksia tulee."
Näinpä.
Vastaa
Re:Kommentti kommenttiin
Keskustelun meuhkaamisen taso ja sävy lähentelevät pikkuhiljaa rajaa, ettei enää viitsi kohta siihen osallistua.
Kommenttisi ymmärrän paremmin yhteiskuntatieteilijän taustaasi vastaan. Tietosi ko. teknologiasta perustuvat siis tiedotusvälineiden ja äänekkäimpien tahojen seuraamiseen. Samassa tilanteessahan ovat useimmat kansalaiset. On varmasti niin, että medioitten hakiessa sensaatioita ei väritön viesti "ei ongelmia" saa palstatilaa. Sen sijaan vaikkapa väite J. Smithin kirjasta "hanhet karttavat gm-soijaa" saattaa hyvinkin löytää tiensä etusivulle. (Tämä väite oli itse asiassa minullekin uutta, myönnän.)
Tiedotusvälineitten kautta välittyvä kuva ei aina kuitenkaan ole sama kuin tutkimuksen kuva asioista. Yhteiskuntatieteilijänä uskoisin sinun tämän ymmärtävän.
Ainakin EU:n rahoittaman tutkimuksen viesti on värittömyydessään varsin yhtenäinen. Vakavia riskejä ei ole havaittu. Tunnistettuihin ongelmakohtiin voidaan kehittää teknologian kautta ratkaisuja, jotka alentavat riskin vaihtoehtoihin verrattuna hyväksyttävälle tasolle. Jokaisen sovelluksen kohdalla on riskinarviointi tehtävä erikseen, mutta yksioikoiseen koko teknologian hylkäämiseen ei ole syitä. En ymmärrä, miksi tämän viestin esille tuominen yksityishenkilönä on niin hirveän tuomittavaa. Jos joku esittää minulle hyvin perusteltuja, muuta osoittavia tuloksia, olen täysin valmis muuttamaan "lätinääni".
Tai miksi veronmaksajien rahoittaman tutkimuksen tulosten esiintuonti olisi tuomittavaa virkamiehellekään? Tosin ei sen viestin esiin tuominen kovin helppoa tunnu olevan, ihan näin kommenttina vaikkapa viimeiseen viestiisi. Vai pidätkö parempana, että virkamiehet pohjaavat henkilökohtaiset mielipiteensä äänekkäimpien ja yhteiskunnallisesti helpoimpia kantoja tarjoavien tahojen varaan? Eiköhän gm-tekniikan vastustajien leiri ole Euroopassa se taho, jonka on helpoin saada äänensä esille ja sitä kautta kansalaisten hyväksyntä.
Väitettäsi, ettei virkamieskunta - minä itse ottaisi kansalaisten mielipiteitä huomioon, on hieman outo, kun ottaa huomioon, että Eurooppaan on rakennettu maailman tiukin gm-lainsäädäntö. Luonnollisesti se ohjaa työtäni.
Kaiken kaikkiaan käsityksesi virkamieskunnan toiminnasta on jostain kaukaa viime vuosisadan puolelta. Ainakin tieteen ja teknologian piirissä toimivilla virkamiehillä on yhä useammin on ko. alueensa teknologiaan liittyvä koulutus yhteiskuntatieteellisen koulutuksen sijaan. Onneksi.
Vihjailevat väitteesi jonkun "lobbyn" puhemiehenä toimimisesta jätän omaan arvoonsa. Niihin en viitsi edes vastata.
Vastaa
Re:Kommentti kommenttiin
Pari lyhyttä kommenttia vielä, sitten saa myös minun osaltani olla toistaiseksi.
Pitkänen:
"Tietosi ko. teknologiasta perustuvat siis tiedotusvälineiden ja äänekkäimpien tahojen seuraamiseen."
Olen pyrkinyt ja työni kautta joutunut seuraamaan molempien laitojen äänekkäimpiä tahoja. Pääasiassa pohjaan tietoni kuitenkin henkilökohtaisesti tuntemiltani alan asiantuntijoilta saamaani tietoon ja kirjallisuuteen.
Pitkänen:
"Tiedotusvälineitten kautta välittyvä kuva ei aina kuitenkaan ole sama kuin tutkimuksen kuva asioista."
Tutkimuksella ei ole asioista mitään kuvaa. On vain tutkijoiden erilaisia kuvia.
Pitkänen:
"Ainakin EU:n rahoittaman tutkimuksen viesti on värittömyydessään varsin yhtenäinen."
Jälleen: tutkimuksella ei ole mitään viestiä, on vain eri tutkijoiden viestejä.
Pitkänen:
"Vakavia riskejä ei ole havaittu."
Siis niissä - varsin vähissä - puitteissa missä on tutkittu... Etkö sinä voisi vaikkapa siellä Tekesissä laittaa alulle kunnon riskitutkimukset.
Pitkänen:
"yksioikoiseen koko teknologian hylkäämiseen ei ole syitä."
Aika harva kriitikkokaan taitaa tätä toivoa.
Pitkänen:
"Eiköhän gm-tekniikan vastustajien leiri ole Euroopassa se taho, jonka on helpoin saada äänensä esille ja sitä kautta kansalaisten hyväksyntä."
Koko viime vuosikymmenen äänessä oli pelkästään lobby (ja heidän pesemänsä virkamiehet) ja silloin ikävä kyllä tehtiin suurin osa nykyisin sovellettavasta lainsäädäntötyöstä. Aivan viime aikoina ovat saaneet palstatilaa myös kriittiset näkökannat.
Jos näiden erilaisten näkökulmien äärilaitoja vertaa, niin vähemmän asiallinen yleisote näyttää olevan gm-myönteisellä äärilaidalla.
Sinä olet kuitenkin kantanut huolta pelkästään kriitikkojen saamastaa mediatilasta. Minä puolestani harmittelen erityisesti toisen laidan viestintää ja tunnen myötätuntoa esim. niitä Kuopion seudun viljelijöitä kohtaan, joille Savon Sanomissa sivukaupalla lobbaavien geeni-intoilijoiden puheissa lupailtiin muutama vuosi sitten "ihan pian" tulevia geenilehmiä ja geenikaneja navettoihin. Taisivat jo nopeimmat investoidakin asiaan ennen Pharming-yhtiön konkurssia.
Pitkänen:
"Kaiken kaikkiaan käsityksesi virkamieskunnan toiminnasta on jostain kaukaa viime vuosisadan puolelta. Ainakin tieteen ja teknologian piirissä toimivilla virkamiehillä on yhä useammin on ko. alueensa teknologiaan liittyvä koulutus yhteiskuntatieteellisen koulutuksen sijaan. Onneksi."
Joopa. Oletko koskaan sattunut kuuntelemaan esim. kasvinjalostajan ja biologin pätevyyden omaavan MMM:n virkamies Jussi Tammisolan mielipiteitä aiheesta? Hän on virassa tälläkin hetkellä. Näitäkö haluat lisää?
Pitkänen:
"Vihjailevat väitteesi jonkun "lobbyn" puhemiehenä toimimisesta jätän omaan arvoonsa."
Tähän vähän tarkennusta. En väitä, että olet tietoisesti tai maksusta lobbarin hommissa, mutta väitän että se informaatio, mitä tällä hetkellä saat virallisista virallisimpien kanavien kautta on sellaista, mihin gm-lobby on vaikuttanut huomattavasti enemmän kuin pätevä tutkijakunta. Ellet tätä tiedosta, olet tietoaa eteenpäin viedessäsi käytännössä tahtomattasi lobbyn puhemies.
Vastaa
Re:Kommentti kommenttiin
Minulle on kyllä tullut kuva, että gm-tekniikoita vastustavat tahot haluavat jostain periaatteellisista syistä päästä eroon koko bioteknologiasta. Vaarana on, että vastustus ja julkisuusmyllytys kohdistuvat kohta esim. terveydentutkimuksen bioteknologisiin sovelluksiin. Siitäkin on jo merkkejä.
Valta-osa EU:n rahoittamasta gmo-tutkimuksesta on itse asiassa kohdistunut turvallisuuskysymysten selvittämiseen. Tämä on yksi tapa ottaa kansalaisten ja yhteiskunnan kannat huomioon.
EU:n rahoittaman tutkimuksen tuloksista on tehty yhteenveto,
http://europa.eu.int/comm/research/quality-of-life/gmo/index.html
Yhteenvedon ajantasaistaminen on käynnissä.
Eräs laaja projekti, jonka tuoreet tulokset eivät ole tuossa yhteenvedossa, löytyy osoitteesta
Vastaa
Aluekomitea tärkeä osa EU:N päätöksentekoa
Kimmo Pitkänen: ”Euroopan Alueiden Komitea ei kuulu Euroopan Unionin virallisiin toimielimiin. Se on eurooppalaisten alueiden poliittinen "etujärjestö". Eurooppa-tason lainsäädännön valmistelu kuuluu Euroopan Komissiolle, joka toki pyrkii kuulemaan valmistelutyössä eri osapuolia.”
Euroopan Alueiden Komitea on oleellinen osa EU:n päätöksentekoa. Se on perustettu 1994. Perussopimukset velvoittavat komission ja neuvoston pyytämään alueiden komitealta lausuntoa, kun tehdään uusia ehdotuksia, joilla on alueellinen tai paikallinen ulottuvuus. Maastrichtin sopimuksessa määritettiin viisi tällaista aihepiiriä: taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, Euroopan laajuiset verkot, terveys, koulutus sekä kulttuuri. Amsterdamin sopimuksella 1997 luetteloon lisättiin toiset viisi aihepiiriä: työllisyyspolitiikka, sosiaalipolitiikka, ympäristö, ammatillinen koulutus ja liikenne. Aihepiirit kattavat nyt suuren osan EU:n toiminnasta.
Näiden alojen lisäksi komissio, neuvosto ja Euroopan parlamentti voivat pyytää alueiden komitealta lausuntoa muista aiheista, jos niiden mielestä ehdotuksella on merkittäviä vaikutuksia alue- tai paikallistasolla. AK voi myös antaa oma-aloitteisia lausuntoja, joten se voi tuoda EU:n asialistalle uusia asioita.
Alueiden komitea (AK) on siis poliittinen edustuselin –pysyvä komitea, joka tarjoaa paikallis- ja alueviranomaisille mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin Euroopan unionin keskuspaikoilla ja päätöksenteossa.
Gm-lainsäädännöllä tulee olemaan kauaskantoisia seurauksia alueiden toimintaan. Siksi on hyvin luonnollista, että Alueiden Komitea on aktiivinen tässä asiassa ja tehnyt lainsäädännön periaatteista oman esityksensä.
Kimmo Pitkänen: ”Euroopan Komissio pyrkii varmistamaan kaikkien maataloustuotteiden turvallisuuden terveyden ja ympäristön kannalta. Komission käsityksen mukaan nykyinen voimassa oleva, maailman tiukin lainsäädäntö täyttää tämän tehtävän, ja jokainen markkinoille pääsevä tuote on turvallinen.
- siten rinnakkaiselossa on kysymys taloudellisista, ei turvallisuuteen liittyvistä seikoista. Yllä olevan esityksen kohdat 1 ja 3 eivät siten ole voimassa olevan hyväksymismenettelyn mukaisia.”
Komitea: ”Alueiden Komitea esittää lainsäädännön periaatteiksi seuraavaa:
1. Suojata ympäristöä, maatalouden monimuotoisuutta ja luonnonsuojelualueita varovaisuusperiaatteen perustalta.
3. Suojata ihmisten ja eläinten terveyttä.”
Kysynkin tähän liittyen, miten Alueiden Komitean esityksen kohdat 1ja 3 eivät ole voimassa olevan hyväksymismenettelyn mukaisia”?
Tarkoittaako lausumasi, että kyseiset periaatteet eivät mielestäsi sovellu lainsäädännön periaatteiksi? Eli siis ei nykyisen eikä tulevan lainsäädännön tule perustua kyseisille periaatteille?
Kimmo Pitkänen: ” suuret erot eurooppalaisissa olosuhteissa eivät mahdollista yleiseurooppalaisia säännöksiä. Esimerkiksi käy vaikkapa perunan viljely Suomessa (routaa talvella ainakin metrin syvyyteen)”
Hyvin harvoin meillä salaojat jäätyvät umpeen. Eli routaa ei juuri koskaan ole metriäkään. Hyvin usein runsaslumisimmilla alueilla routaa ei ole juuri lainkaan tai se sulaa talven suojasäiden aikaan. Joten useina talvina perunat voivat säilyä ja säilyvät hengissä pellossa Suomessakin.
Alueiden komitean sivusto, esittelyteksti sekä PP-esitys suomeksi
http://www.cor.eu.int/fi/index.htm
http://www.cor.eu.int/fi/presentation/role.htm
http://www.cor.eu.int/document/powerpoint/fi.ppt
Vastaa
Aluekomitea tärkeä osa EU:N päätöksentekoa
Jukka Rajala:
"Kysynkin tähän liittyen, miten Alueiden Komitean esityksen kohdat 1 ja 3 eivät ole voimassa olevan hyväksymismenettelyn mukaisia”?
Kiitos tarkennuspyynnöstä. IImaisuni ei ollut kovin onnistunut. Viittaan tässä kohdassa siihen, että turvallisuusnäkökulmat sekä ympäristön että kuluttajan kannalta on jo otettu huomioon, kun gm-tuote on päästetty markkinoille. Mahdollisen rinnakkaiselolainsäädännön tarkoitus ei voi olla rakentaa uusia päällekkäisiä toimintoja jo olemassa olevien lisäksi.
Koska markkkinoille päästetyt tuotteet on arvioitu turvallisiksi sekä kuluttajan että ympäristön kannalta, on rinnakkaiselossa kyse puhtaasti tavanomaisen ja luomutuotannon taloudellisista eduista. Mikäli esim. luomutuottaja saa tuotteestaan alhaisemman hinnan sen takia, että naapurin pellolta on kulkeutunut gm-ainesta, on kohtuulista, että korvausvastuut ovat selvillä.
Mutta kuten tietänet, käytännössä rinnakkaiselo pyritään mahdollistamaan mm. suojaetäisyyksillä. Näiden tarkoituksenmukaisuuus riippuu kuitenkin suuresti vallitsevista olosuhteista, peltojen koosta, jne., joten mielstäni ei ole mielekästä lähteä rakentamaan sitovia, yksityiskohtaisia määräyksiä, jotka koskevat koko Eurooppaa,kaikkia alueita yhtälailla.
(Myönnän, etten ole asiantuntija perunan viljelyssä, mutta kyllä ainakin Ympäristöministeriön sivujen tilastot kertovat aika huimista roudan syvyyksistä, ainakin maksimien osalta:
http://www.ymparisto.fi/?contentid=109312&lan=fi )
Vastaa
Mihin huomio pitäisi oikeasti kohdistaa?
Mielestäni keskustelu geenimuuntelun eduista ja riskeistä polkee paikallaan. Parhaimmillaankin se pyörii 15 vuotta vanhan ja 10 vuotta kaupallisessa käytössä olleen teknologian ympärillä. Eli bt-sovellusten (resistenssi tuhohyönteisille) ja ns. RoundUpReady-sovellusten (resistenssi tietylle rikkaruohon torjuntamenetelmälle) ympärillä. Nämä edustavat varsin yksinkertaisia sovelluksia.
Näiden sovellusten eduista ja riskeistä tiedetään jo suhteellisen paljon, ja uusien lajikkeiden hyväksymismenettely on pystytetty ja toiminnassa.
Teknologinen kehitys kulkee jo huomattavasti pidemmällä. Kehitteillä olevissa lajikkeissa keskitytään organismien sellaisten ominaisuuksien parantamiseen, jotka usein hyödyttävät loppukäyttäjää, kuluttajaa tai tuotetta prosessoivaa teollisuutta. Geenimuuntelulla muokataan, useimmmiten tosin vielä vain laboratorioissa, yhä useampia kasvilajeja ja mikrobeja. Usein kyseessä ovat useamman kuin yhden geenin aikaansaamat ominaisuudet.
Näiden sovellusten kaupallinen käyttö saattaa olla vielä usean vuoden päässä, johtuen hyväksymismenettelyn monimutkaisuudesta, tuotekehityksen haasteista ja kustannuksista. Siitä huolimatta meidän tulisi jo nyt pohtia, mitä uusia haasteita riskinarvioinnille uudet sovellukset tuovat mukanaan. Tai mitä sosiaalisia kysymyksiä uudet sovellukset tuovat mukanaan.
Esimerkiksi seuraavat tilanteet tuonevat käsittääkseni uusia kysymyksenasetteluita mukanaan:
- sovellukset, joissa muunnettu organismi kykenee lisääntymään luonnossa ilman ihmisen apua. Viljakasvithan eivät siihen kykene.
- sovellukset, joissa geneettisen materiaalin vaihto muunnetun ja luonnossa esiintyvän kasvin välillä on vakavasti otettava mahdollisuus JA muokattu ominaisuus tuo luonnossa esiintyvälle kasville jonkun edun. Tällä hetkellä käytössä olevien sovellusten kohdalla tämä yhdistelmä ei toteudu.
- sovellukset, joissa muunnetulla organismilla saattaa olla esim. terveydellisiä vaikutuksia organismin syövälle ihmiselle tai eläimelle. Nykyisissä sovelluksissa tällaisia vaikutuksia ei ole havaittu lukuunottamatta tietysti hyönteisten torjuntaan tähdättyjä sovelluksia, niissäkin lähinnä vain kohdehyönteisen osalta.
Esimerkkejä tällaisista tilanteista saattavat olla puiden geenimuokkaus, maaperän mikrobien muokkkaus tai lääkeaineiden tuotto kasveissa.
Näihin ongelmiin ratkaisuja tarjoavia teknologioita on toki laboratorioissa kehitteillä, esim. suomalainen kukkimaton koivu. Toisaalta myös sovellusten käytön laajemmat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutuksia pitäisi tarkemmin selvittää. Tämä tarkoittaa myös teknologioiden käyttämättä jättämisen vaikutusten tarkastelua.
Olisi mielenkiintoista kuulla mielipiteitänne näistä asioista, myös alan tutkijoiden mielipiteitä.
Vastaa
Re:Mihin huomio pitäisi oikeasti kohdistaa?
Vaikka olenkin sitä mieltä, että "vanhojen" gm-sovellusten riskit on selvitettävä kunnolla (siis http://gmfoorumi.fi/text/list/?id=40 loppuosa) ennen kuin vielä enemmän sorkittuja gm-lajikkeita ollaan tuomassa markkinoille, voi ja pitää labraputkessa olevista puhuakin.
Yksi järjettömin suuntaus on mielestäni ns. pharma-gm-kasvit, joissa tuotetaan esim. jotain lääketeollisuuden raaka-ainetta. Yksi esimerkki tästä on USDA:n hiljan hyväksymä ihmisgeenejä sisältävä gm-riisi koeviljelyyn. ks. http://www.centerforfoodsafety.org:80/press_release6.30.2005.cfm
Suomessakin (Helsingin yo) on tekeillä porsasripulin estämiseksi suunniteltu rokote, jota tuotettaisiin gm-sinimailasessa ja/tai ohrassa. Kokeiltukin sitä on jo Hyvinkään koeaseman possuille. ks. http://honeybee.helsinki.fi/mmsbl/KASV/rokotekasvi/references.htm
Olisi kiva kuulla puolustuspuheenvuoroja, miksi tällaisia bioreaktorikäyttökasveja pitäisi päästää kasvihuonetta pidemmälle. Pitkäseltä tai keneltä tahansa.
Hannes Tuohiniitty
Kansalaisten Bioturvayhdistys ry.
www.bioturva.org
Vastaa
Re:Mihin huomio pitäisi oikeasti kohdistaa?
Kasvien käyttö erilaisten erikoiskemikaalien ja -proteiinien tuottamiseksi tarjoaa lukuisia etuja ja mahdollisuuksia. Hinta, mahdollisuus suuriin volyymeihin, kasvisolujen monipuolisemmat proteiinien muokkaustavat verrattuna esim. bakteerisoluihin, kasviraaka-aineen olemassa olevat jatkojalostusmenetelmät (jos kyseessä on jo käytössä oleva viljelykasvi),jne. Tuotteen puhdistus saattaa olla yksinkertaisempaa tai sitä ei tarvita ehkä ollenkaan.
Kasvit tarjoavat joissain tapauksissa mahdollisuuden monimutkaisen kemiallisen molekyylin valmistamiseen, joka ei ehkä ole edes mahdollista kemiallisen synteesin avulla laboratorioissa. Molekyylilääketieteen edistysaskeleet ovat luomassa huutavan tarpeen monien uusien lääkinnällisten molekyylien valmistamiseksi järkevillä kustannuksilla.
Erikoiskasvien viljely nostaa sadon arvoa, joten maanviljelystä saattaisi tulla entistä kannattavampaa. (Tietysti suuret ja halvat tuotantomäärät laskevat sitten vuorostaan hintaa, joten ihan yksinkertainen yhtälö ei ole.) Yhteiskunnan maksamien maanviljelytukien tarve saattaisi laskea.
Suhteellisen tunnettu esimerkki on banaanin käyttö rokotteiden valmistamiseen. Kuivatut banaanilastut sisältävät rokotteen helposti säilyvässä ja kuljetettavassa muodossa, eikä rokotteen annosteluun tarvita steriilejä neuloja ja koulutettua henkilökuntaa. Näillä seikoilla on merkitystä etenkin kehitysmaissa.
Ongelmia ovat sitten käsittääkseni mm. seikat, jotka mainitsen ensimmäisessä viestissäni yllä. Ratkaisuja osaan niistä tarjoavat käsittääkseni esim. ns. terminaattorigeenit, joilla voidaan rajoittaa siirretyn geenin ilmentyminen vain viljeltyyn ensimmäiseen kasvisukupolveen. Ne estävät myös tehokkaasti siirretyn geenin leviämisen ympäristöön, eivätkä itse levitä steriliteettiä, kuten joskus kuulee väitettävän. Steriliteetti ei periydy.
Mutta, kuten todettu, tällaiset uudet sovellukset luovat entistä tiukempia vaatimuksia muunneltujen ja elintarvikkeiksi käytettävien kasvien pitämiseksi toisistaan erillään elintarvikeketjussa. Jostain luin kokeista, joissa arvioitiin mahdollisuuksia viljellä esim. lääkeaineita tuottavaa maissia vanhassa kaivoksessa! Luulisi pysyvän erillään...
Vastaa
Re:Mihin huomio pitäisi oikeasti kohdistaa?
Minkähän firman mainoksesta noi neljä ensimmäistä kappaletta mahtoi olla käännetty?
Kannattaisi käännöksiä tehdessä kiinnittää enemmän huomiota sanajärjestykseen.
Vastaa
Re:Mihin huomio pitäisi oikeasti kohdistaa?
Hyvä Jussi, kommentistasi ei valitettavasti käynyt ilmi, mikä on oma mielipiteesi ja näkökulmasi keskusteltavaan aiheeseen.
Vastaa
Re:Mihin huomio pitäisi oikeasti kohdistaa?
Jos luet pitkän viestini uudelleen ja katsot tarkasti myös rivienväleihin, niin mielipide löytyy kyllä. Mutta sinä et vielä vastannut kysymykseeni.
Vastaa
Re:Mihin huomio pitäisi oikeasti kohdistaa?
Mainitsemani kasvituotantoon liittyvät mahdollisuudet tulevat biotieteiden opiskelijoille selviksi opintojen toisena vuonna, ei niiden oivaltamiseen minkään mainosten lukemista tarvita. Mutta kyse on jälleen mahdollisuuksien ja ongelmien puntaroimisesta. Mielestäni potentiaali on niin suuri, ettei teknologian kehittämistä pidä keskeyttää.
Jussi, vaikka jokainen viestisi lukeva ymmärtää, että sanot "ei", et kuitenkaan esitä mitään näkökohtia tämän perustelemiseksi. Sanotko "ei" koska et usko, että kasvituotannon mahdollisuuksia kyetään realisoimaan, vai koska katsot, että riskit ovat liian suuret? Vai vaikuttaa mielipiteeseesi jokin periaattellinen asennoituminen?
Vastaa
Tahattomia muutoksia gm-perunan proteiineissa? Ei löydy.
Lukekaapa yhteenveto mielenkiintoisesta suomalaisvetoisesta tutkimuksesta! Kuopion Yliopiston tutkijat ovat vertailleet gm-perunan, vastaavan modifioimattoman perunan, tavanomaisten lajikkeiden ja maatiaislajikkeiden proteiinisisältöä. Tutkimuksessa todettiin huomattavia eroja eri tavanomaisten lajikkeiden välillä, mutta selvästi vähemmän eroja gm- ja vastaavan muokkaamattoman perunan välillä. Gm-perunassa ei myöskään löydetty kokonaan uusia proteiineja.
Eli tulokset vastaavat moniin gmo-vastustajien väitteisiin ja huoliin siitä, ettö gm aiheuttaisi hallitsemattomia muutoksia. Viesti on selvä: Ei ongelmia.
Mikähän on gmo-vastustjen reaktio? Normaalissa keskustelussa "vastapuoli" olisi tyytyväinen, kun veronmaksajien kustannuksella on jälleen tehty yksi nollatutkimus lisää, ja toteaisi, että huolenaihe alkaa olla todettavissa aiheettomaksi. Mutta ai niin, tämäkin on tietysti osa monikansallista salaliittoa...
www.plantphysiol.org/cgi/doi/10.1104/pp.105.060152
Lehesranta, et al. Comparison of Tuber Proteomes of Potato Varieties, Landraces, and Genetically Modified Lines
Plant Physiol. 138: 1690-1699; Plant Physiol. First published on July 1, 2005; 10.1104/pp.105.060152
Vastaa
Re: Tahattomia muutoksia gm-perunan proteiineissa? Ei löydy.
Jussi hyvä,
Väität että:
"Gm-perunassa ei myöskään löydetty kokonaan uusia proteiineja."
Vaikka tutkijat summaavat: "Only [huomatkaa pieni sana, joka osoittaa asenteen] nine proteins out of 730 showed significant differences between GM lines and their controls."
Juhani jatkaa:
"Eli tulokset vastaavat moniin gmo-vastustajien väitteisiin ja huoliin siitä, ettö gm aiheuttaisi hallitsemattomia muutoksia. Viesti on selvä: Ei ongelmia."
Aika hurja päätelmä! Kun 9 proteiinia muuttui ei ole muka mitään syytä huoleen. Kuinka monen proteiinin piti muuttua muuntelussa? Kerrotaanko se itse artikkelissa?
En kerta kaikkiaan myöskään ymmärrä koko tutkimuksen lähtökohtaa: vertailla kuinka paljon eri lajikkeet ja maatiaiset eroavat toisiinsa proteiinien osalta ja kuinka paljon emälajike ja siitä tehty gm-lajike (jossa pitäisi siis gm-puolustajien teorian mukaan muuttua vain se tarkoitettu osa perimää, eikä mitään muuta).
Totta kai eri lajikkeiden välillä ja maatiaislajikkeiden sisälläkin on valtavasti vaihtelua; eihän ne muuten olisi.
Kovin keinotekoinen tutkimus mielestäni, eikä oikein vastaa mihinkään vaan asettaa lisäkysymyksiä.
Sen sijaan varsin valaiseva on ao. review-tyyppinen tutkimus:
Allison Wilson, Jonathan Latham & Ricarda Steinbrecher. Genome scrambling - myth or reality? Transformation-Induced Mutations in transgenic crop plants. Saatavilla: http://www.econexus.info/pdf/ENx-Genome-Scrambling-Report.pdf
Siinä kirjoittajat summaavat tieteellisiä artikkeleita läpikäytyään, että geenitekniikassa käytettyjen työkalujen, agrobakteerin ja partikkelipommituksen, aiheuttamat tarkoittamattomat muutokset gm-kasvien perimään ovat yleisiä ja säätelyä pitäisi niiden osalta lisätä, sillä nyt ei tiedetä jääkö gm-kasveihin vaarallisia perinnöllisiä muutoksia.
Vastaa
tutkimuksen tekijät mukaan keskusteluun
Lähetin Sirpa Kärenlammelle kutsun osallistua tähän keskusteluun ja puolustaa tutkimusryhmänsä tuloksia. Katsotaan haluavatko osallistua kansalaiskeskusteluun.
Vastaa
Re: Tahattomia muutoksia gm-perunan proteiineissa? Ei löydy.
Oleellisinta tässä on muutosten ja riskien suhteellinen ero gm-tekniikoiden ja perinteisten jalostustekniikoiden välillä. Perinteisillä tekniikoilla jalostetussa perunassa oli 1077 eroavaisuutta jo tässä suppeassa otannassa. Gm-perunan 9:n eroavaisuuden koko luokkaa olevat erot ovat sitä paitsi identifioitavissa vaikka proteiini proteiinilta, ja tarkistaa vaikka allergeenisyys ym., niin hyvin kuin pystytään. Ja olen varma, että jos vaikka saman perunakasviyksilön proteiineja tarkastellaan eri ajan hetkillä hieman erilaisissa olosuhteissa, proteiinitasolla näkyy vähintään sama taso muutoksia.
Mutta myönnän, jos tavoitellaan ns. absoluuttista turvallisuutta, olisi nuo yhdeksänkin eroavaisuutta selvitettävä. Mutta samoin olisi tehtävä noille 1077:lle erolle myös.
Mainostamasi "yhteenveto" ei ole julkaistu tieteellisessä, ennakkoarvioinnin läpikäyneessä julkaisussa. Miksiköhän? Tarkoitushakuinen, alkuperäisiä tutkimuksia omia tarkoitusperiään varten vääristelevä kirjoitelma. Niin kuin niin monet anti-gmo "yhteenvedot".
Eiköhan tämä kuopiolaisten tutkimuksen tarkoitus ole siitä huolimatta yrittää vastata siinäkin esitettyihin huoliin. Siinä olen samaa mieltä kanssasi, että kuopiolaisten näkökantoja olisi mielenkiintoista lukea. Ehkä he pystyisivät jopa korjaamaan mahdollisesti vääriä käsityksiämmekin, kummankin meidän.
Kaiken kaikkiaan vastineesi kuitenkin osoittaa jälleen anti-gmo -ryhmien fanaattisuuden ja uskonnollisen hurmoksen. Mitään omaa vakaumusta vastaan puhuvaa ei hyväksytä...
Vastaa
Re: Tahattomia muutoksia gm-perunan proteiineissa? Ei löydy.
Yhtenä artikkelin kirjoittajista haluaisin kommentoida joitakin keskustelussa esitettyjä väitteitä.
Hannes Tuohiniitty:
"Aika hurja päätelmä! Kun 9 proteiinia muuttui ei ole muka mitään syytä huoleen."
Kun testataan tilastollisesti suurta määrää muuttujia, on odotettavissa, että ainakin muutamissa havaitaan tilastollisesti merkitsevä ero yhden tai useamman linjan välillä. Yhdeksän proteiinia 730:sta P-arvolla 0,01 ei ole siinä suhteessa epätavallisen paljon. Kun kaikkia proteiineja tarkasteltiin yhdessä, ei havaittu merkittäviä eroja linjojen välillä. Kuten artikkelissakin on todettu, tarvittaisiin enemmän kuin yksi kenttäkoe toteamaan, että havaitut erot ovat todellisia odottamattomia muutoksia.
"Kuinka monen proteiinin piti muuttua muuntelussa? Kerrotaanko se itse artikkelissa?"
Artikkelissa käytetyt muuntogeeniset linjat on kuvattu itse artikkelissa sekä joissakin aiemmissa julkaisuissa, joihin on viitattu.
"En kerta kaikkiaan myöskään ymmärrä koko tutkimuksen lähtökohtaa: vertailla kuinka paljon eri lajikkeet ja maatiaiset eroavat toisiinsa proteiinien osalta ja kuinka paljon emälajike ja siitä tehty gm-lajike (jossa pitäisi siis gm-puolustajien teorian mukaan muuttua vain se tarkoitettu osa perimää, eikä mitään muuta). Totta kai eri lajikkeiden välillä ja maatiaislajikkeiden sisälläkin on valtavasti vaihtelua; eihän ne muuten olisi."
GM-linjojen välillä havaittavia eroja on haluttu suhteuttaa muuntelemattomissa kasveissa esiintyvään vaihteluun, tässä tapauksessa geneettisten erojen aiheuttamaan vaihteluun. Voihan olla, että vaikka havaitaan jonkin yhdisteen tai proteiinin määrän muuttuvan GM-linjassa, tämä määrän muutos ei ole turvallisuuden kannalta merkittävä, jos se on kasvissa yleisesti esiintyvän vaihtelun rajoissa.
Käytetyllä menetelmällä ei havaittu suuria odottamattomia eroja näissä linjoissa. Lajikkeiden välillä on huomattavasti eroja, kun taas GM-linjojen välillä esiintyvä vaihtelu on selvästi pienempää. Tämä ei sinänsä ole kovin yllättävää; tästä vaihtelusta, etenkin proteiinitasolla, on kuitenkin aiemmin ollut vain vähän julkaistua tietoa.
Vastaa
Re: Tahattomia muutoksia gm-perunan proteiineissa? Ei löydy.
Kaunis kiitos Lehesrannalle mahdollisuudesta kommentoida ryhmän puolesta.
Kysyin aiemmin:
"Kuinka monen proteiinin piti muuttua muuntelussa? Kerrotaanko se itse artikkelissa?"
Mihin Lehesranta:
Artikkelissa käytetyt muuntogeeniset linjat on kuvattu itse artikkelissa sekä joissakin aiemmissa julkaisuissa, joihin on viitattu.
Minulla ja monella muulla ei ole valitettavasti mahdollisuutta lukea maksullista koko artikkelia. voisitteko lyhyesti siksi vastata kuinka monta proteiinia ko. gm-lajikkeissa oli tarkoitus muuttua geenimuuntamisen seurauksena?
Myös toivoisin, että, Juhanin ja minun kiistan avuksi, kertoisitte mitä ko. tutkimuksen tuloksien perusteella voisi sanoa gm-perunan turvallisuudesta? Voiko tämän tutkimuksen pohjalta vetää johtopäätöksen, että perunan geenimuuntaminen aiheuttaa muutoksia vain tarkoitettujen proteiinien ilmenemiseen?
Entä voiko perunasta vetää yleistä johtopäätöstä muihin kasveihin nähden?
Vastaa
Re: Tahattomia muutoksia gm-perunan proteiineissa? Ei löydy.
Artikkelissa tutkittuihin GM-linjoihin oli siirretty useita eri kohdegeenejä. Lisäksi mukana oli linjoja, joihin oli siirretty pelkkä vektori, ei siis varsinaista siirtogeeniä.
Julkaisuista saa yleensä helposti kopioita esim. lähettämällä kirjoittajalle sähköpostia ja pyytämällä.
Vastaa
Re: Tahattomia muutoksia gm-perunan proteiineissa? Ei löydy.
Juhani:
Mutta myönnän, jos tavoitellaan ns. absoluuttista turvallisuutta, olisi nuo yhdeksänkin eroavaisuutta selvitettävä. Mutta samoin olisi tehtävä noille 1077:lle erolle myös.
Minkä ihmeen takia pitäisi selvittää eri tavanomaisten lajikkeiden välisten proteiinien erot? Juuri ne erot tekevät niistä eri lajikkeita: eri tautien ja tuholaisten keston, kasvuajan, maun ym. ym.
Juhani edelleen:
Mainostamasi "yhteenveto" ei ole julkaistu tieteellisessä, ennakkoarvioinnin läpikäyneessä julkaisussa. Miksiköhän? Tarkoitushakuinen, alkuperäisiä tutkimuksia omia tarkoitusperiään varten vääristelevä kirjoitelma. Niin kuin niin monet anti-gmo "yhteenvedot".
Ko. julkaisu lienee tarkoitettu tekniseksi paperiksi. Saman suuntainen artikkeli on juuri julkaistu Nature Biotechnologyssä: Wilson A, Latham J, Steinbrecher R. Regulatory regimes for transgenic crops.
Nat Biotechnol. 2005 Jul;23(7):785; author reply 787-9. No abstract available.
Mistä päättelet tutkimuksen olevan tarkoitushakuinen ja alkuperäisiä tuloksia vääristelevä?
Vastaa
Re: Tahattomia muutoksia gm-perunan proteiineissa? Ei löydy.
Kiitoksia Satu Lehesrannalle osallistumisesta keskusteluun ja selventävistä kommenteista!
Hannes Tuohiniitty:"Minkä ihmeen takia pitäisi selvittää eri tavanomaisten lajikkeiden välisten proteiinien erot?"
Jos tavoitellaan absoluuttista turvallisuutta, niin ihan samasta syystä kuin gm-lajikkeen erot proteiineissa täytyisi muka tutkia! Nuo 9 eroavaisuutta eivät ole mitään ulkoavaruudesta ilmestyneitä uusia vieraita proteiineja, vaan kasvilajin omia proteiineja, jotka ilmenevät tarvittaessa muuntelemattomassakin lajikkeessa.
Kuvitellaan esimerkki. Kasvinjalostaja kehittää uuden lajikkeen perinteisillä menetelmillä, vaikkapa säteilytyksellä, kauan käytössä olleesta lajikkeesta. Kun uutta lajiketta tutkitaan tarkemmin, huomataan, että hupsistahoijakkaa, 1077 proteiinia ilmentyy eri tavalla kuin lähtökohtana olleessa lajikkeessa. Mutta "kyllä se varmaan on ihan turvallinen", ei tarvitse olla huolissaan.
Kasvinjalostaja kehittää uuden lajikkeen geenimuuntelun avulla kauan käytössä olleesta lajikkeesta. Kun uutta lajiketta tutkitaan tarkemmin, huomataan, että 9 proteiinia ilmentyy eri tavalla kuin lähtökohtana olleessa lajikkeessa. "GM-lajikkeen täytyy siis olla vakava terveysriski, ei päästetä markkinoille." Ja tuhotaan varmuuden vuoksi koeviljelmät, joilla oli tarkoitus tutkia uuden lajikkeen ominaisuuksia.
Tähän on tultu...
Ai että se huuhaaraportti olikin tarkoitettu "tekniseksi paperiksi". Ja sekö oikeuttaa tekemään vääristeleviä ja tarkoitushakuisia tulkintoja?
Nature Biotechnologyssä ei ole julkaistu samansuuntaista artikkelia. Mainitsemasi Naturen viite viittaa lehden mielipideosastolla julkaistuun mielipidekirjoitukseen, jossa kritisoidaan samassa lehdessä aiemmin julkaistun oikean tieteellisen artikkelin kommentteja mainitsemastasi "teknisestä paperista". Mielipidekirjoituksen kirjoittajina ovat "teknisen paperin" kirjoittajat, Wilson kolleegoineen.
Samalla mielipideosastolla julkaistiin sitten myös mielipidekirjoitus, joka yksitellen ampuu alas Wilsonin kolleegoineen esittämät väitteet ja tulkinnat.
Tällainen Bioturvayhdistyksen tarkoitushakuinen lähteiden vääristelevä tulkinta ja esitystapa on vienyt yhdistykseltä kaiken uskottavuuden alaa yhtään seuraavien ihmisten silmissä. Mutta kyllähän sillä otsikoihin päästään, mikä on tietysti ainut tarkoituskin.
Vastaa
Borealin koe keskeytettävä
13.8.2005
Kansalaisten Bioturvayhdistys ry.
Kasöörinkatu 3B
00520 Helsinki
http://www.bioturva.org
bioturva@bioturva.org
GM-PERUNAN KOE TULEE KESKEYTTÄÄ KOKONAAN –
Nyt on aiempien kokeiden yhteenvedon paikka
Kansalaisten Bioturvayhdistys on saanut kuulla tiedotusvälineiden kautta, että Boreal Kasvinjalostus Oy:n kenttäkoe muuntogeenisellä (gm) perunalla Jokioisilla on tuhottu.
”On valitettavaa demokraattiselle keskustelulle, että koe tuhottiin tällä tavoin”, kommentoi kesämökiltään puheenjohtaja Markku Rämö.
Bioturvayhdistys paljasti gm-perunan kenttäkokeen paikan heinäkuussa 2004. Sijainti paljastettiin, koska kansalaisilla on oikeus tietää se ja kokeen turvajärjestelyissä oli pahoja puutteita. Boreal ei yhdistyksen varoituksista huolimatta lopettanut koetta tai suojannut sitä paremmin. Yhdistyksen tänä kesänä tekemien tiedustelujen perusteella turvajärjestelyjä oli parannettu vain kosmeettisesti.
Boreal ei ole tähän päivään mennessä perustellut, miksi gm-perunaa testataan avoimessa ympäristössä. Yhdistyksen sihteeri Hannes Tuohiniitty pitää koetta edelleen tarpeettoman riskin ottamisena. ”Yksi riski toteutuikin kokeen tuhonneen henkilön tai ryhmän mahdollisesti levittäessä muuntogeenistä DNA:ta,” Tuohiniitty muistuttaa.
Valtion enemmistöomisteisen Borealin tulisi keskeyttää veronmaksajien rahojen tuhlaus muuntogeenisten kasvien jalostamisessa. Koetta gm-perunalla ei tule enää jatkaa ensi vuonna.
Aiemmin Suomessa on tehty ainakin 20 gm-kenttäkoetta. Bioturvayhdistys pitää myös tärkeänä, että gm-kasveilla tehtyjen kenttäkokeiden tulokset saatetaan vihdoinkin julkisiksi. GM-koetoimintaa on harjoitettu Suomessa yli kymmenen vuotta, mutta yhteenvetoa kokeiden tuloksista ja niihin sijoitetuista panoksista ei ole tehty, ”On vaarana että rajallisia tutkimusresursseja on suunnattu ja suunnataan toimintaan joka ei hyödytä maa- ja metsätaloutta mutta tuottaa sekä ekologisia että taloudellisia riskejä”, sanoo Rämö.
Lisätietoja:
Boreal-paketti perustelee, miksi koe on riski ja pitäisi lopettaa http://www.bioturva.org/boreal/
Vastaa
Maatiasmaissi turvassa?
Eikö saastunta olekaan varteen otettava uhka? Vai onko joku nyt vedellyt "hieman" mutkia suoriksi?
Ihmeellisen epävarmoja sanavalintoja (arvelee/kenties) viljelee tiedelehti...
"Neljä vuotta sitten kaksi yhdysvaltalaistutkijaa väitti geenimuunnellun
maissin saastuttavan Etelä-Meksikossa paikalliset maatiaislajikkeet. Huoli
on nyt osoitettu turhaksi.
Ohion yliopiston professori Allison Snow työryhmineen analysoi massoittain
siemeniä vuosien 2003 ja 2004 sadoista eikä löytänyt niiden perimästä
jälkeäkään geenimuuntelusta. Kaiken kaikkiaan 153 000 siementä kerättiin
samalta Oaxacan alueelta, mistä kalifornialaistutkijat David Quist ja
Ignacio Chapela kertoivat paikallistaneensa geenimaissin saastuttamia maatiaslajikkeita.
Näytteistä etsittiin erityisesti kahta GM-maissin avaingeeniä. Snow arvelee,
että muuntogeenit eivät pärjää Oaxacan karuissa olosuhteissa, vaikka ne
pystyvätkin kenties hetkellisesti siirtymään
paikallisiin lajikkeisiin.
Geenien leviäminen GM-lajikkeista ympäröivään luontoon on herättänyt pelkoa
geenivirran mahdollisesta köydyttävästä vaikutuksesta. Se voisi mm. uhata
harvinaisia maatiaslajikkeita. Snown tutkimustulos on helpotus
meksikolaisviljelijöille, jotka eivät halua siirtogeenejä satoihinsa.
Quistin ja Chapelan vuonna 2001 Nature -lehdessä julkaisema havainto herätti
suuren kohun ja siitä raportoitiin maailmalla laajasti. Myöhemmin Nature
myönsi tehneensä virheen antaessaan palstatilaa tuloksille. Lehden mukaan
"saatavilla oleva näyttö ei riitä oikeuttamaan alkuperäisen kirjoituksen
julkaisemista". Tutkijakaksikko pysyi alkuperäisessä väitteessään."
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2204
Vastaa
Re:Maatiasmaissi turvassa?
Juu. Kyllä on todella löperöä uutisointia Tiede-lehdeltä!
Snown ryhmän tuloksista on pro-GM puoli halunnut jo heti vetää johtopäätöksen, että Meksikon asettamat gm-maissin tuonnin esteet voisi poistaa. Tällainen ei kuitenkaan ole tieteellisesti perusteltua. Chapelan ja Quistin alkuperäisen tutkimuksen lisäksi on muitakin, joista mielenkiintoisin tämä OECD: konferenssissa esitelty Meksikon viranomaisten tekemä:
http://www.oecd.org/document/18/0,2340,en_2649_34385_2509330_1_1_1_1,00.html
Tutkijat vetävät yhteen:
"These preliminary results present provocative evidence suggesting that the amplification of the 35S sequence and the T-NOS are due to the introgression of transgenic sequences into Mexican traditional maize populations. However, because our analysis was done through
PCR amplification, the possibility of false positive results cannot be totally ruled out. If these results are corroborated by a series of other analyses currently in progress, the presence of transgenic elements planted in Mexico will be definitely confirmed..."
Chapela ja Quist myös vastaavat tutkimukseen alustavasti täällä:
http://www.pulseofscience.org/pnasstatement
Vielä lisäksi rankempia väitteitä tutkimuksen osan tekijöiden sidoksisuudesta bioteollisuuteen: http://www.gmwatch.org/archive2.asp?arcid=5588
Tässä asiassa pitää antaa ajan virrata ja tutkimuksien jatkua, ennen kuin varmoja johtopäätöksiä voi tehdä gm-aineksen pysyvyydestä ja vaikutuksista maatiaisissa.
Vastaa
Järki voittaa jo Ruotsissakin
Land Lantbruk 14 oktober 2005
Swedish Meats tillåter GMO i djurfoder
Från årsskiftet accepterar Swedish Meats att leverantörerna blandar in GMO-baserat protein i djurfodret.
I de leveransvillkor som börjar gälla 1 januari 2006 har Swedish Meats tagit bort det idag gällande förbudet mot genmodifierade ingredienser i fodret.
Inga negativa reaktioner har kommit från handeln, när Swedish Meats under hösten har hört sig för med kunderna.
Kunderna tycks inte uppfatta ett mervärde i GMO-fritt foder som de är beredda att betala extra för.
Vastaa
Ahneus sokaissut järjen
On todella vahinko, että sivistysvaltion, kuten Ruotsin liha-ala aikoo ryhtyä käyttämään eettisesti ja ympäristöllisesti täysin ala-arvoista ja kaiken lisäksi verenmakuista etelä-amerikan gm-soijaa. Ja kaikki parin sentin hintaeron takia!
http://gmfoorumi.fi/forum/thread/?threadid=82#344
Vastaa
Ahneus sokaissut järjen
Asiakkaat eivät halua maksaa lisää siitä, että eläimiä ruokitaan GMO-vapaalla rehulla. Vuodessa säästetään huomattavia määriä, kun voidaan käyttää halvempia rehuja. Eikä noita GMO-rehuja ole pakko käyttää, se on vapaaehtoista. Mutta kuka haluaa hukata rahoja sellaiseen, josta kukaan ei maksa. Ja jäähän näille GMO-fundamentalisteille ultraordodokseille vielä luomu-tuotteet ostakoot niitä. Jos kerran haluavat syödä mielestään eettisesti oikeintuotettua ruokaa.
Vastaa
Ruotsin Valio sanoo ei GMO-rehulle
Avena Fatua: "Vuodessa säästetään huomattavia määriä, kun voidaan käyttää halvempia rehuja."
Ruotsin teurastamoalan hiljattain tekemä päätös sallia lihantuotannossa gmo-rehun käyttö on käynnistänyt kiivaan keskusteluun Ruotsissa. Ruotsin meijeriala on päättänyt pysyä aikaisemmassa päätöksessään käyttää pelkästään gmo-vapaita rehuja.
Ruotsiin tuodaan gmo-vapaata soijaa Brasiliasta noin 200 000 tonnia. Kun Lantmännen päätti sallia gmo-rehun käytön lihantuotannossa, uskoi se suureen läpimurtoon gmo-rehun käytössä sika- ja nautasektorilla. Se odotti myös maitosektorin seuraavan perässä. Nyt onkin kiire tilata gm-vapaata soijaa maidontuotantoa varten.
Ruotsin teurastamoalan päätöstä perustellaan halvemmalla rehun hinnalla. Nyt kysytään, onko samoilla perusteilla tarkoitus luopua myös esim. salmonellavapaudesta, koska sekin maksaa.
Onko tarkoitus kenties luopua kokonaan kotimaisen lihan tuotannosta ja tuoda kaikki liha ulkomailta, koska se saadaan sieltä halvemmalla?
Keskustelua käydään myös siitä, kuka ohjaa gmo-poliittisia päätöksiä. Onko laaja-alaisen ja monimutkaisen asian päättäminen teollisuuden asia?
Vahvasti esillä on ollut Ruotsin tarve omavaraistaa rehuntuotantoaan ja käyttää ylimääräistä peltoalaa nurmiviljelyyn ja naudanlihan tuotantoon ympäristösyistä. Myös soijan tuontia korvaavaa palkoviljojen viljelyä on alettu aktiivisesti edistää.
Esillä oleva lähiruoan suosiminen saa gmo-rehun käytöstä melkoisen takaiskun ja heikentää kotimaisten tuotteiden kilpailuasemaa suhteessa tuontituotteisiin.
Ruotsin maataloussektori kampanjoi "Kohti maailman puhtainta maataloutta" teemalla ympärsitösystävällisen ja eettisesti korkealaatuisen tuotannon puolesta. Gmo-rehun käyttöönotto sopii tätä vastaan.
Ympäristösyyt, kotimaisuus, kotimaisten tuotteiden kilpailukyky ja yhteiskunnalliset syyt ovat gmo-rehun käyttöä vastaan. Koko maan elintarviketaloutta ei tule johtaa muutaman suurtuottajan etujen mukaisesti, vaan kokonaisuus huomioonottavasti.
Lantmännenin vastuuta ja esiintuloa asiassa peräänkuulutetaankin Ruotsissa nyt vahvasti. Toivottavasti laaja-alaiset järkisyyt voittavat kapea-alaisen ja lyhytjänteisen muutamaa suurtuottajaa (lyhytaikaisesti?) hyödyttävän kruunun venytyksen.
http://www.lantbruk.com/Article.jsp?article=26239
http://www.lantbruk.com/Article.jsp?article=26241
Vastaa
Ruotsin Valio sanoo ei GMO-rehulle
http://www.lantbruk.com/Article.jsp?article=26244
Sverige är fantastiskt för mjölkproduktion. I varje fall om man är dansk.
- Billig mark, billiga arrenden och nästan gratis kvot. Perfekt, säger Robin Sørensen.
Robin Sørensen, 26, lämnade Hobro på Jylland för svenska Bohuslän.
Löjligt dyrt foder
Det finns en sak som är dyrare i Sverige säger de: Foder.
- Foder är löjligt dyrt, en förklaring är att det är GMO-fritt. Varför håller man på med det men importerar danska och tyska mejeriprodukter? Obegripligt, menar Robin.
Vastaa
Halpa juusto sano entinen hiiri
Avena fatua: Löjligt dyrt foder
Niin halpa ja niin hyvä, sano entinen hiiri, ku juustopala hiirenloukust löysi.
Vastaa
GMO-vapaa Suomi -kampanja käynnistyi
18.10.2005
GMO-vapaa Suomi –kampanja
www.gmovapaa.fi
KAMPANJA: GMO-VAPAUS SUOMEN VAHVUUDEKSI
– maatalouspoliittinen selonteko unohtaa ottaa kantaa
Tänään Helsingissä kampanjan aloittamiseen kokoontuneet järjestöt ovat sitä mieltä, että Suomessa tulisi säilyttää nykyinen suhtautuminen muuntogeenisiin organismeihin (GMO). ”Suomella on kilpailuvaltti kädessään puhtaiden ja laadukkaiden elintarvikkeiden sekä kestävän metsätalouden maana. Gm-kasvit ja niiden tuomat riskit sekä epävarmuudet eivät tähän kuvaan sovi”, esitti järjestöjen viestin kampanjan vetäjä Hannes Tuohiniitty.
Kampanja huomauttaa, että kuun lopulla eduskuntaan tulossa olevassa maatalouspoliittisessa selonteossa ei muuntogeenisiin organismeihin oteta kantaa lainkaan. Järjestöt toivovat kansanedustajien vaativan selonteon yhteydessä gmo-vapauden tietoista nostamista yhdeksi kestävän maataloutemme vahvuudeksi.
Kampanjan avauksessa puhunut vihreiden presidenttiehdokas ja kansanedustaja Heidi Hautala osallistui aktiivisesti EU:n gm-lainsäädännön tekoon. Hautalan mukaan kysymys gmo-vapaudesta on Suomen maatalouden tärkeä valinta ja uskoi sen nousevan esiin maatalouspoliittisessa selonteossa. Myöhemmin todennäköisesti tulossa oleva lainsäädäntö gm-rinnakkaiselosta herätti Hautalan kiinnostusta, koska silloin voidaan säätää myös GMO-vapaista alueista.
Valinta GMO-vapauden puolesta on tehtävä nyt, kun vielä on mahdollisuus valita. Kestävä GMO-vapaa maatalous on ilman muuta tulevaisuuden maataloutta, huomautti Pirkko Okkonen Biodynaamisesta yhdistyksestä.
Leo Stranius Maan ystävistä oli huolissaan päätöksenteon avoimuudesta. ”Vieläkään ei Suomessa olla parlamentaarisesti keskusteltu millä lailla gm-organismeihin kannattaisi suhtautua. Hallituksen edustajat ovat kyllä olleet EU-päätöksenteossa yksi huolettomimmin gm-kasveihin suhtautuvista. Kohta keskustelu on turhaa, jos gm-kasvit ovat viljelyssä”, Stranius huokaa.
Tavanomaisen viljelijän mielipide gm-kasveja kohtaan on vihtiläisen osa-aikaviljelijä Jaana Sohlmanin arvion mukaan yleisesti negatiivinen. Sohlman toivoi, että kampanja onnistuu lisäämään riviviljelijöiden tietoa aiheesta.
Kampanjaa toteuttavat alussa Biodynaaminen yhdistys, Kansalaisten Bioturvayhdistys, Maan ystävät ja Luomuliitto. Kampanja on avoin muillekin järjestöille. Tavoitteena on tuoda kysymys GMO-vapaasta Suomesta yleiseen ja poliittiseen keskusteluun sekä saada moni viljelijä, kunta, elintarvikeyritys, ravintola ja metsänomistaja julistautumaan GMO-vapaaksi.
Lisätietoja:
www.gmovapaa.fi
Hannes Tuohiniitty 044-3452111
Vastaa
GMO-vapaa Suomi -kampanja käynnistyi
Haloo.
Nykyään näiden GMO-vapaiden tuotteiden (Kaura) polttoarvo on kaksinkertainen niiden markkina-arvoon nähden.
Jos markkinoilta ei saada sitä lisäarvoa, joka aiheutuu GMO-vapaudesta. Niin mistä tuottaja saa korvauksen tästä ylimääräisestä kustannuksesta?
Vastaa
GMO-vapaa Suomi -kampanja käynnistyi
Mitä hyötyä viljelijä saa gm-kasvin viljelystä?
Jos tav.om. kaura ei mene kaupaksi ainakin itse miettisin eri vaihtoehtoja:
a) ehkä siirtyisin tuottamaan muita viljoja ja erityisesti valkuaisrehuna tarpeellista rypsiä
b)luomuviljalla on kysyntää (ainakin ulkomailla), jospa siirtyisin luomukauran tuottajaksi
Uskon, että tämä yleinen maataloustuotteiden ylituotanto-ongelma muuttuu alle 10 vuoden sisällä päälaelleen.
Vastaa
GMO-vapaa Suomi -kampanja käynnistyi
"Mitä hyötyä viljelijä saa gm-kasvin viljelystä?"
Huomattavia kustannussäästöjä. Annetaan nyt muutamia esimerkkejä, mitä voitaisiin saada esim. käyttämällä glyfosaatinkestäviä kasveja.
Viljat
Rikkakasvientorjunta 12 - 30 €/ha
Hukkakauran ja luohontorjunta 40 - 60 €/ha
Rypsi
Rikkakasvientorjunta 27 - 95 €/ha
Hukkakauran ja luohontorjunta 24 - 75 €/ha
Sokerijuurikas
Rikkakasvientorjunta 3 x(70) €/ha
Hukkakauran ja luohontorjunta 24 - 74 €/ha
Näissä kaikissa kasvinsuojelu rikkakasvien ja heinien suhteen voitaisiin hoitaa yhdellä 15 €/ha glyfosaattikäsittelyllä
"Jos tav.om. kaura ei mene kaupaksi ainakin itse miettisin eri vaihtoehtoja:
a) ehkä siirtyisin tuottamaan muita viljoja ja erityisesti valkuaisrehuna tarpeellista rypsiä"
Mietitty on ja kaura-ala on pudonnut kolmasosaan entisestä. Rypsiä ei määräänsä enempää voi viljellä. (vaatii 5 vuoden kierron)
"b)luomuviljalla on kysyntää (ainakin ulkomailla), "
Kasvintuotantopuolella luomuviljalla ei ole tulevaisuutta, menekki liian epävarmaa. Korvaus suhteessa vaatimuksiin ja työhön liian pieni. Rahti maksaa Suomessa sinne kysynnän luo senverran, että hinta tippuu liian alas.
"jospa siirtyisin luomukauran tuottajaksi"
Tuo olisikin toivottavaa teille jotka pidätte eniten huolta tästä viljelystä ja sen moraalista, että tulisitte tänne "sorvin ääreen". Tajuaisitte sitten vähän, että missä mennään.
"Uskon, että tämä yleinen maataloustuotteiden ylituotanto-ongelma muuttuu alle 10 vuoden sisällä päälaelleen."
Toivottavasti. Mutta luuletko, että jos ruuasta on silloin pula, niin sitä sitten puuhastellaan luomuna? Silloin jyrää TEHOTUOTANTO ja GMO. Silloin tuotetaan tehokkaasti, halvalla ja paljon.
Vastaa
GMO-vapaa Suomi -kampanja käynnistyi
Kysyin aiemmin: "Mitä hyötyä viljelijä saa gm-kasvin viljelystä?"
Mihin hukkakaura-mies: "Huomattavia kustannussäästöjä. Annetaan nyt muutamia esimerkkejä, mitä voitaisiin saada esim. käyttämällä glyfosaatinkestäviä kasveja..."
Laskelmasi näyttivät oikean suuntaisilta. Valitettavasti unohdat kokonaan, että gm-siemen on kalliimpaa. Maatalouskauppa ja -yritykset eivät todellakaan anna etujen valuvan pelkästään viljelijöille. P-Amerikassa viljelijöiden kate ei ole parantunut gm-soijan tai -maissin viljelyssä. Viljelyn kerrotaan ainoastaan helpottuneen, kun kemikaalien levityskertoja on vähemmän.
P-Amerikassa glyfosaatin halvennuttua RoundUpin patentti rauetessa ja aineiden hintojen alentuessa on gm-siementen hinnat nousseet samaa vauhtia.
Puhumattakaan siitä, että laaja glyfosaatin käyttö on ongelma, koska sen epäillään olevan syöpää aiheuttava ja altistavan Fusarium-sienille, mistä seurauksena voi olla ihmisillekin myrkyllisen punahomeen toksiini viljoissa.
"Tuo olisikin toivottavaa teille jotka pidätte eniten huolta tästä viljelystä ja sen moraalista, että tulisitte tänne "sorvin ääreen". Tajuaisitte sitten vähän, että missä mennään."
Kyllä tässä itsekin yhdestä luomutilasta, tosin vain 25 ha peltoa, vastaan.
Avena fatua:"...Mutta luuletko, että jos ruuasta on silloin pula, niin sitä sitten puuhastellaan luomuna? Silloin jyrää TEHOTUOTANTO ja GMO. Silloin tuotetaan tehokkaasti, halvalla ja paljon."
Luulen, että silloin on entistä tärkeämpää, että tuotanto on kestävää, maaperää ylläpitävää ja monipuoliseen viljelykiertoon tukeutuvaa.
Monokulttuuriviljelyn (jota se kovasti näyttää olevan glyfosaatin kestävillä kasveilla amerikoissa) vaikutukset ovat järkyttäviä.
terv.Hannes Tuohiniitty, myös agrologi
Vastaa
GMO-vapaa Suomi -kampanja käynnistyi
Avena Fatua:
"Huomattavia kustannussäästöjä. Annetaan nyt muutamia esimerkkejä, mitä voitaisiin saada esim. käyttämällä glyfosaatinkestäviä kasveja."
Laskelmasi perustuu toiveajatteluun -realismia siinä ei ole.
Kanadassa on asiasta jo kokemustakin -esimerkki sieltä.
Yhden vuoden gm-viljely voi jo tuoda monen vuoden (=ehkä pysyvän) harmin.
Kanadalainen viljelijä Chris Dzisiakin kokemus on, että yhden vuoden RR-rapsin viljely tuo mukanaan monen vuoden harmin, eikä hän aio enää kylvää gm-lajikkeita. Hän kylvi RR-rapsia yhtenä vuonna. Hän halusi kasvin, joka tarvitsisi vähemmän torjunta-aineita mutta kuitenkin hyvän rikkakasvien torjuntatuloksen muokkaamatta. Kylvövuoden osalta tulokset vastasivat suunnilleen odotuksia.
Mitä hän ei odottanut, olivat ne ongelmat, joita on hänellä on ollut siitä lähtien ko lohkolla. Seuraavana vuonna vehnälle kylvettyyn peltoon ilmestyi rapsia, koska se oli ollut edellisvuonna RR-rapsilla. Nämä rapsit hän sai hävitettyä 2,4-D-torjunta-aineella.
Sitten ongelma oli vielä pahempi, kun hän kylvi ko peltoon pellavaa.Ennen kylvöä tehty käsittely ei tehonnut rapsiin. Taimettumisen jälkeen pellavapelto ruiskutettiin täydellä annoksella Buctril M/Select seosta. Siitä pellava vioittui melkoisesti ja kasvoi kituutellen seuraavat pari viikkoa. Rikkakasvit valtasivat kasvuston ja sato jäi huomattavasti odotettua alhaisemmaksi.
Yksistään pellavavuoden ylimääräisiksi kustannuksiksi hän laski 4500 $, joka aiheutui sadonalennuksesta, ja ylimääräisistä herbisidikustannuksista, jotta peltoon jäänyt RR-rapsi saatiin torjutuksi. Lisäksi ongelmarikat pääsivät lisääntymään ko pellossa. Seuraavan vuonna on odotettavissa lisää ongelmia, kun peltoon on tarkoitus kylvää papua.
Hän ei ole halukas enää viljelemään Roundupia kestäviä lajikkeita, koska ongelmat ovat hyötyjä suurempia. ”En säästänyt yhtään rahaa enkä työaikaa”, hän kertoi kokemuksistaan RR-rapsin aiheuttamista ylimääräisistä torjuntatarpeista suorakylväjien koulutuspäivillä.
..Että tätä mieltä ovat "ihanuutta kokeneet" gm-lajikkeiden viljelijät...
http://www.gmwatch.org/archive2.asp?arcid=5366
Vastaa
Tutkimus gm-viljelyn taloudellisista ja ynpäristövaikutuksis
Hiljattain on julkaistu alan ammattilehdessä tutkimus gm-viljelyn vaikutuksista ensimmäisten 10 vuoden ajalta:
http://www.agbioforum.org/v8n23/v8n23a15-brookes.htm
Yksittäiset viljelijäkohtaiset kokemukset vaihtelevat, mutta keskimäärin gm-viljely on tutkimuksen mukaan tuottanut kasvista riippuen 0.6-10.5% taloudellisen hyödyn tilatasolla, torjunta-aineiden käyttö on vähentynyt 2.5-14.7%, laajemmat ympäristövaikutukset huomioiva mittari näyttää 3.4-20.7% parannusta ja viljelyn aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt ovat vähentyneet määrällä, joka vastaa 5 miljoonan henkilöauton poistamista liikenteestä vuodeksi.
Hyötyjä arvioitaessa on muistettava, että gm-kasvien viljely alkoi vasta 10 vuotta sitten, joten tutkimuksen alkuhetki vastaa nollatilannetta viljelyn suhteen.
Vastaa
Kanadan viljelijät vaativat gm-lajikkeista luopumista
Kimmo Pitkänen: "Hyötyjä arvioitaessa on muistettava, että gm-kasvien viljely alkoi vasta 10 vuotta sitten".
Mitä kustannuseriä sisältyy oheiseen tutkimukseen? Sisältääkö se myös esim. Kanadasta glyfosaattia kestävien lajikkeiden viljelyn aiheuttamat vehnän laatutappiot?
Kokemuksia on alkanut viljelijöillekin kertyä tänä aikana sen verran, että perheviljelmät haluaisivat laajalti luopua gm-viljelystä kokonaan. Sen verran kannattamatonta se on.
Juhani 26.10.2005: ”Teidän touhu tulee kaikille kalliiksi.”
Todella kalliiksi voi tulla gm-lajikkeiden kaikkien vaikutusten pintapuolinen tutkiminen ja leväperäinen säätely. Asiasta tuore esimerkki:
Glyfosaattia kestävien lajikkeiden viljely tulisi heti lopettaa Kanadassa, vaatii Kanadan Maataloustuottajaliitto 20.9.2005 Kanadan Elintarviketarkastusvirastolle tekemässään esityksessä. Viljelyyn ei tule hyväksyä uusia lajikkeita ja lajeja mukaan lukien viljelylupaa odottava sinimailanen, ja viljelyssä jo olevat lajikkeiden viljelyluvat tulee ottaa uudelleen arvioitaviksi.
Aiheen esityksen tekemiseen on antanut jokin aika sitten julkaistu kanadalainen tutkimus glyfosaatin vehnän homemyrkkyjä lisäävästä vaikutuksesta. Homemyrkkyjen lisääntyminen on aiheuttanut viljelijöille satojen miljoonien dollarien laatutappiot. Glyfosaatin on todettu lisäävän fusarium-sienten tuottamia homemyrkkyjä vehnän jyvissä merkittävästi vielä kaksikin vuotta ruiskutuksen jälkeen.
Tutkimusartikkeli "Crop Production Factors Associated with Fusarium Head Blight in Spring Wheat in Eastern Saskatchewan" on julkaistu Crop Science-lehdessä, Crop Science Society of America, elokuu 26, 2005.
Tuottajaliitto on ollut asiassa aktiivinen jo pitemmän aikaa. “Kahden vuoden aikana, jolloin tulokset ovat olleet tiedossa, Elintarviketarkastusvirasto on hidastellut, sanoo Maataloustuottajaliiton puheenjohtaja Steward Wells liiton käymien neuvottelujen kulusta. ”Ensin virasto sanoi, ettei heillä ole asiasta mitään tutkimuksia. Sitten, ettei virastolla ole käytettävissään mitään julkaistuja tutkimuksia. Lopulta virasto sanoi, ettei se ole tietoinen yhdestäkään vertaisarvioidusta tieteellisestä tutkimuksesta.”
”Pohjois-Amerikan tiedelehti Crop Science täyttää kuitenkin kaikki nämä esitetyt vaatimukset. Jos asiaan paneuduttaisiin asianmukaisella vakavuudella, niin Kanadan viljelijät säästäisivät satoja miljoonia dollareita, ja maailmanlaajuisesti kyseessä on miljardiluokan kysymys,” sanoo Wells.
Suomessakin toivoisi viljelijöiden ammattilehden kertovan, mitä veljesjärjestö Kanadassa tekee.
http://www.nfu.ca http://www.nfu.ca/Releases/NFU%20CALLS%20ON%20CFIA%20TO%20STOP%20APPROVALS%20OF%20GLYPHOSATE-RESISTAN..pdf
Vastaa
GMO-vapaa Suomi -kampanja käynnistyi
Suorakylvössä on omat murheensa näiden ylivuotisten jäämäkasvien muodossa. Mutta kun maa muokataan kunnolla ja kierrossa on kasveja joista ylivuotiset voidaan torjua "tavallisilla" myrkyillä on homma hallinnassa. Pystyäänhän esim. siementuotannossa tuottamaan eri lajia peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla ilman sekaantumisen vaaraa. Ei kylläkään suorakylvössä.
Sitä vaan en tajua vieläkään, että jos tämä GMO-viljely on näin kannattamatonta sekä taloudellisesti sekä teknisesti kuin täällä annetaan ymmärtää. Niin miksi siellä missä sen käyttö on mahdollistettu sen käyttö vain lisääntyy joka vuosi?
Jos viljelijät eivät saat tästä hommasta mitään hyötyä niin he vain itsepäisesti jatkavat. Koko touhu on vapaaehtoista, siihen ei kukaan pakota ja sen voi lopettaa jos siltä tuntuu.
Vastaa
Käykö sitten Clearfield?
Kun tuntuu olevan tietyllä taholla ankara vastus näihin GMO-lajikkeisiin. Niin kysytäänpä sitten, että miten suhtaudutaan näihin herbisidinkestäviin ei-GMO lajikkeisiin.
Maailmalla on mm. BASF:n kehittämiä Clearfield-lajikkeita, jotka ovat kestäviä tietyille herbisideille, mutta eivät ole GMO-lajikkeita. Eli ovat siis "perinteisen" jalostustoiminnan tulosta. Onko tälläinen yhtä paha kuin vastaava GMO-kummajainen?
Vastaa
Käykö sitten Clearfield?
Hyvä kysymys tosiaan. Riskit ympäristölle kun ovat näissä lajikkeissa aivan samat kuin siirtogeenitekniikoilla luoduissa herbisidikestävissä lajikkeissa, vaikka lajikkeisiin on saatu haluttu ominaisuus esim. kemiallisella mutageneesillä.
Vastaa
Käykö sitten Clearfield?
Soijapapu väittää:
"Riskit ympäristölle kun ovat näissä lajikkeissa aivan samat kuin siirtogeenitekniikoilla luoduissa herbisidikestävissä lajikkeissa..."
Ei. Riskejä ei tule katsoa eikä katsota pelkän lopputuloksen perusteella. Useampaan otteeseen on jo kerrottu, että itse geenimuuntelutekniikoilla on ja voi olla itse ominaisuutta suurempi vaikutus.
Kannatan kyllä kuitenkin mutaatiojalostuksen aikaansaamien lajikkeiden tarkempaa tutkimusta. Tosin en ole kovin vakuuttunut, että ne menisivät nyttenkään läpihuutojuttuna.
Voikohan joku kertoa tästä tarkemmin?
Vastaa
Käykö sitten Clearfield?
Voitko ehkä tarkentaa, mikä GM-prosessissa aiheuttaa erilaisia riskejä verrattuna mutaatiojalostukseen, jossa aiheutetaan satunnaisia mutaatioita kemiallisilla yhdisteillä tai säteilyttämällä?
Käytännössä tulos kuitenkin on geeni, joka antaa kasville kestävyyden rikkaruohomyrkkyä vastaan. Näillä Clearfieldin tyyppisillä lajikkeilla herbisidien käyttö on varmaankin vastaavaa kuin GM-lajikkeilla, ja kestävyysgeenin siirtyminen ympäristöön on yhtä todennäköistä. Nämä kai ovat suurimmat huolenaiheet herbisidikestävien lajikkeiden kohdalla.
Vastaa
Käykö sitten Clearfield?
Jo useampaan kertaan olen mielestäni tälläkin foorumilla tuonut esille sen, että gm-jalostuksessa käytetään promoottoreita, jotka ovat yksi riski. Toinen iso riski verrattuna mutaatiojalostukseen on, että kasviin saatetaan siirtää sinne (ja ehkä koko kasvimaailmalle) täysin tuntemattomia koodinpätkiä, jolloin kasvi ei välttämättä tunne miten niiden kanssa 'keskustellaan'. Kehotan edelleen tutustumaan tähän: http://gmfoorumi.fi/text/list/?id=37
Ei ole se ja sama minkälaisen metaboliaketjun kautta resistenssi torjunta-aineelle syntyy; sehän voi syntyä useampia eri reittejä pitkin. GM-kasvista resistenssin leviäminen on ainakin kriittiste tutkijoiden mukaan todennäköisempää. En muista onko tälle tutkimusnäyttöä jo saatu (saati etsitty).
Vastaa
Käykö sitten Clearfield?
Olen tutustunut Bioturvayhdistyksen kirjoitukseen, kiitos vain. Promoottoreista kirjoituksessa mainitaan kukkakaalin mosaiikkiviruksesta (CaMV) peräisin oleva 35S-promoottori. Virusta esiintyy hyvin yleisesti satokasvissa, jokainen meistä syö melko varmasti suuria määriä sitä elämämme aikana, eikä haittavaikutuksia ole todettu. (Ks. esim. Hodgson 2000, Nature Biotechnology 18, 13.)
En tiedä, miten geenin siirtymistä sukulaiskasveihin voi arvioida muuten kuin risteytymisen todennäköisyydellä - se vaihtelee huomattavasti eri satokasveilla, eikä liene perusteltua syytä olettaa, että siirtogeeni leviäisi yhtään sen todennäköisemmin kuin mutatoitu geeni. Jos resistenssi saadaan lajikkeessa syntymään pistemutaatiolla, voidaan olettaa, että se voi syntyä itsestään rikkakasvissakin.
Vastaa
Käykö sitten Clearfield?
Kyseessä ei ole yhdistyksen kirjoitus vaan Jeffrey Smithin ja siinäkin tapauksessa tutkijoiden haastatteluihin perustuvaa tekstiä.
Sitten Soijapapu kertaa vanhaa harhaa:
"Virusta esiintyy hyvin yleisesti satokasvissa, jokainen meistä syö melko varmasti suuria määriä sitä elämämme aikana, eikä haittavaikutuksia ole todettu. (Ks. esim. Hodgson 2000, Nature Biotechnology 18, 13.)"
Tätä väitettä jaksetaan kierrättää, vaikka CaMV:ta paljon tutkineet Mae-Wan Ho ja Terje Traavik ovat varsin selvästi korostaneet, että kokonainen kuorellinen CaMV ja siitä irrotettu 35S eivät ole sama asia; paljas koodi on alttiimpi leviämään ja siten sen käyttö gm-kasveissa on suurempi riski sekä ihmisten terveydelle että mahdollisesti muille yllättäville vaikutuksille, joita promoottori voisi aiheuttaa kiihdyttäessään jonkin geenin toimintaa.
Soijapapu:
"Jos resistenssi saadaan lajikkeessa syntymään pistemutaatiolla, voidaan olettaa, että se voi syntyä itsestään rikkakasvissakin."
Niin... Mitä sitten? Mitä tämä mielestäsi todistaa?
Vastaa
Käykö sitten Clearfield?
Ahaa. Linkin takana olevalla sivulla lukee ensimmäisenä yhdistyksen nimi ja tekstin sanotaan perustuvan Jeffrey Smithin kirjaan, joten oletin suomenkielisen tekstin olevan yhdistyksen tuotosta.
Kokonainen viruspartikkeli ja sen sisältämä DNA pilkkoutuu "paljaaksi" ihmisen ruoansulatuksessa. Samoin käy kasvisolukolle, joka sisältää siirtogeenisen promoottorin. Syömme joka päivä tuhansia erilaisia promoottoreja, joista osa voinee ainakin in vitro toimia myös ihmissolussa. Käytännössä promoottoreihin liittyviä terveyshaittoja ihmisillä ei kai ole havaittu? Jos on, voinet laittaa joitakin viitteitä?
Jos resistenssi herbisidille voi syntyä rikkakasvissa itsestään satunnaisen mutaation seurauksena, tuloksena on ko. herbisidille vastustuskykyinen rikkakasvi. Sama tulos syntyy, jos resistenssigeeni siirtyy ristipölytyksen seurauksena satokasvista (GM tai Clearfield). Yritän sanoa, että lopputulos on aivan sama rikkakasvin ja herbisidin käytön kannalta, syntyi vastustuskyky millä mekanismilla tahansa.
Vastaa
Käykö sitten Clearfield?
Tässä on kaksi klassista esimerkkiä ymmärtämättömyydestä.
kokonainen CaMV-virus sisältää viruksen perimää suojaavan kuoren, 35S -geeni ei ole minkään kuoren sisällä. Tässä on vissi ero; vai mitä? Tämän eron Ho et.al. väittävät olevan selkeä riski.
Sitä paitsi väitteesi, että DNA pilkkoutuisi elimistössä ei ole ihan totta. Eläinkokeissa on havaittu useissa tapauksissa, että GM-DNA:ta on löytynyt ulosteissa niin pitkiä (bp) pätkiä, että ne voisivat koodata jotain.
Mitä taas tulee herbisidiresistenssiin, niin spontaani mutaatio rikkakasvissa on paljon harvinaisempaa kuin risteytymän kautta tullut geenisiirtymä gm-kasvista; se on nähty Kanadassa ja Yhdysvalloissa GM-kasvien yleistymisen myötä kiistatta.
Ydin kuitenkin on, että väittäessäsi: "Riskit ympäristölle kun ovat näissä [Clearfield-]lajikkeissa aivan samat kuin siirtogeenitekniikoilla luoduissa herbisidikestävissä lajikkeissa..." et ota huomioon gm-jalostuksen (pommituksen, agrobakteerin tai promoottorin) mahdollisesti aiheuttamisa tahattomia mutaatioita, joita esim. Smith tuo esiin kirjassaan.
Vastaa
Käykö sitten Clearfield?
Tämä jankkaaminen alkaa mennä jo offtopiciksi...
Jos promoottorit ovat todellinen riski, odottaisin niistä löytyvän muitakin viitteitä kuin Ho ym. Hon todisteet spekulaation tueksi eivät ole mitenkään vakuuttavia. DNA pilkkoutuu enemmän tai vähemmän ruoansulatuksessa, mutta näin käy kaikelle DNA:lle. Miksi kasvin omat promoottorit käyttäytyisivät eri tavalla? Kuitenkaan kasvien ja kasvivirusten sekvenssien ei tietääkseni käytännössä ole havaittu aiheuttavan ihmisille turvallisuusriskejä. Ihmiset syövät myös eläinkudoksia, joiden promoottoreista osa varmasti voisi toimia myös ihmissoluissa - käytännössä niistäkään ei ole havaittu mitään haittaa!
Edelleen, jos olet perehtynyt DNA:n pilkkoutumiseen ja geenisiirtymien todennäköisyyteen, pyytäisin viitteitä väitteiden tueksi - esim miten "kiistatta" resistenssin siirtymisen riski on osoitettu.
Ydin on siis se, että GM-lajikkeiden ja Clearfieldin välinen ero on vain se siirtogeenitekniikoiden käyttö mahdollisine riskeineen. Et ole vieläkään kommentoinut, miten Clearfield-lajikkeisiin tulisi suhtautua esim. sen herbisidiresistenssin suhteen.
Vastaa
Käykö sitten Clearfield?
"Mitä taas tulee herbisidiresistenssiin, niin spontaani mutaatio rikkakasvissa on paljon harvinaisempaa kuin risteytymän kautta tullut geenisiirtymä gm-kasvista"
Kuitenkin näitäkin esiintyy jopa Suomessakin.
Saman kasvilajin sisällä on luontaisesti muuntelua, esimerkiksi alttiudessa herbisidille.
Sulfonyyliurea-valmisteilla tehty rikkakasvien torjunta on hyvin voimakas
valintamenetelmä. Britanniassa 20 testatusta pihatähtimökannasta (Stellaria media,
vesiheinä, maltta, mallasruoho, arho, muro) yhdellä oli huomattava metsulfuronikestävyys
(Collings ym. 2001). Jo 1990-luvulla Tanskasta ja Ruotsista löytyi muutama peltolohko, joissa pihatähtimö oli kehittänyt näitä aineita kestäviä kantoja.
Ja löytyy näitä muitakin
"Results of a random survey in 2002 indicate that resistant black-grass occurs on virtually every farm in England where herbicides are used regularly for its control."
"Resistant populations of both Avena fatua and Avena sterilis ssp. ludoviciana occur widely, although the number of farms affect is far less than for black-grass"
"Resistance to diclofop and tralkoxydim is an increasing problem on arable farms in some counties of England. Most of the affected farms have not sown rye-grass for many years. This weed is highly competitive and difficult to control at high populations."
"Resistance to sulfonylurea herbicides occurs in a few counties of England and Scotland, especially where there has been heavy reliance on these herbicides. Populations resistant to synthetic auxins have also been identified."
"The following species of triazine-resistant weeds have been found in the UK, usually in horticultural or non-crop situations: Chenopodium album (fat hen), Conyza canadensis (Canadian fleabane), Epilobium ciliatum (American willowherb), Matricaria discoidea (pineapple weed), Poa annua (annual meadow-grass), Senecio vulgaris (groundsel), Solanum nigrum (black nightshade). A few populations of paraquat-resistant Poa annua and Epilobium ciliatum have also been recorded."
Ja kun muutama vuosi päästää eteenpäin ja tämä suorakylvö voitaa yhä lisää jalansijaa, niin mikä ettei näitä resistenttejä heinämäisiä rikkoja löydy täältäkin.
Niin mikä on se ongelma? Resistenssi vai Geenimuokkaus?
Jos se on geenimuokkaus, niin aika hiljaa on oltu niistä 2.3 milj kg soijaa, jotka on pian jo syöty.
Jos se on resistenssi niin siihen ei tarvita välttämättä geenimuokkausta, kyllä se syntyy muutenkin. Mutta oikein agriduunaamalla sen kanssa voidaan elää ja se pysyy hallinnassa.
Vastaa
Käykö sitten Clearfield?
Se, että väitettä jaksetaan kierrättää, ei tee siitä vielä harhaa. Ko. Nature Biotechnologyn jutussa useat CaMV:ta tutkineet henkilöt esittävät saman väitteen. Mm. yksi 35S-promoottorin kehittäjistä, Roger Hull John Innes -instituutista, sanoo, että kasvien, etenkin viljojen, genomit sisältävät huomattavia määriä ns. mobiilia DNA:ta. Ihmiset syövät virusperäistä CaMV:n DNA:ta yli 10 000 kertaa suurempia määriä kuin viruksettomien GM-kasvien sisältämää promoottoria.
"Let's stop eating plants and animals altogether," sanoo Barbara Hohn NBT:n jutussa. "It's a shame we did not have this information millions of years ago. It would have been so easy to avoid the perils of life."
Vastaa
Käykö sitten Clearfield?
Nämä Clearfield-lajit eivät ole mutaatiojalostuksen tulosta, vaan aivan tavallisen jalostustyön tulosta. Kaikissa lajeissa on yksilöitä, jotka sietävät joitakin herbisidejä. Jotkut yksilöt kestävät ja säilyvät hengissä. Onhan Suomessakin jo muutamia rikkakasveja, jotka ovat kestäviä tietyille herbisideille.
Esimerkkinä esim. auringonkukan jalostus CLEARFIELD-lajikkeeksi.
"Kansas State University researchers first identified the CLEARFIELD trait for sunflowers in 1997, when it was found in a population of wild sunflowers. The wild sunflowers were growing in a soybean field with seven years of continuous ALS-inhibitor herbicide use. Using traditional plant-breeding procedures, the wild sunflower was crossed with USDA cultivated breeding stocks, and the tolerance trait was maintained through several backcross generations. "
Onhan esim. Boreal käyttänyt kaksoishaploidi-menetelmää jo vuosia. Tässä käytetään kasvin sukusoluja ei-suvulliseen kasvin kloonaukseen. Menetelmä on täysin keinotekoinen, vaikka lopputulos on luonnonmukainen kuten CLEARFIELD-lajike.
Toisaalta onhan mutaatiojalostusta käytetty jo vuosikymmeniä. Sen avulla on parannettu esimerkiksi sadon aikaisuutta, korrenlujuutta ja taudinkestävyyttä lajikkeissa, joita on käytetty ihmisravinnoksi muutaman sukupolven ajan.
Jos jalostuksen ainoaksi hyväksyttäväksi menetelmäksi jää vain nuo aataminaikaiset valinta- ja risteytysjalostus. Niin taitaa jalostustyö loppua. Tämä alkaa kuulostaa jo vähitellen Linkolan Pentin ajatusmaailmalta. "Ajattelussaan Linkola vaatii ihmistä palaamaan kapeampaan ekologiseen lokeroon siirtymällä takaisin matalampaan elintasoon sekä hylkäämällä modernin teknologian ja edistysuskon."
Vastaa
Käykö sitten Clearfield?
Nämä Clearfield-lajit eivät ole mutaatiojalostuksen tulosta, vaan aivan tavallisen jalostustyön tulosta. Kaikissa lajeissa on yksilöitä, jotka sietävät joitakin herbisidejä. Jotkut yksilöt kestävät ja säilyvät hengissä. Onhan Suomessakin jo muutamia rikkakasveja, jotka ovat kestäviä tietyille herbisideille.
Esimerkkinä esim. auringonkukan jalostus CLEARFIELD-lajikkeeksi.
"Kansas State University researchers first identified the CLEARFIELD trait for sunflowers in 1997, when it was found in a population of wild sunflowers. The wild sunflowers were growing in a soybean field with seven years of continuous ALS-inhibitor herbicide use. Using traditional plant-breeding procedures, the wild sunflower was crossed with USDA cultivated breeding stocks, and the tolerance trait was maintained through several backcross generations. "
Onhan esim. Boreal käyttänyt kaksoishaploidi-menetelmää jo vuosia. Tässä käytetään kasvin sukusoluja ei-suvulliseen kasvin kloonaukseen. Menetelmä on täysin keinotekoinen, vaikka lopputulos on luonnonmukainen kuten CLEARFIELD-lajike.
Toisaalta onhan mutaatiojalostusta käytetty jo vuosikymmeniä. Sen avulla on parannettu esimerkiksi sadon aikaisuutta, korrenlujuutta ja taudinkestävyyttä lajikkeissa, joita on käytetty ihmisravinnoksi muutaman sukupolven ajan.
Jos jalostuksen ainoaksi hyväksyttäväksi menetelmäksi jää vain nuo aataminaikaiset valinta- ja risteytysjalostus. Niin taitaa jalostustyö loppua. Tämä alkaa kuulostaa jo vähitellen Linkolan Pentin ajatusmaailmalta. "Ajattelussaan Linkola vaatii ihmistä palaamaan kapeampaan ekologiseen lokeroon siirtymällä takaisin matalampaan elintasoon sekä hylkäämällä modernin teknologian ja edistysuskon."
Vastaa
Käykö sitten Clearfield?
Presiis näin - Clearfieldin ainoa ero vastaaviin GM-lajikkeisiin verrattuna on, että kestävyyttä ei ole lisätty lajikkeeseen geeninsiirtomenetelmin.
Myös mutaatiojalostus on vanha tavanomaisen jalostuksen keino, ja Clearfield-lajikkeiden jalostuksessa on käsittääkseni käytetty juuri mutageneesiä (http://www.hc-sc.gc.ca/fn-an/gmf-agm/appro/nf-an84dec_rev2_e.html).
Luonnonmukaisuus on hyvin suhteellinen asia kasvinjalostuksessa yleensä - perinteinen kasvinjalostus on kautta aikojen käyttänyt mm. lajien välisiä risteytyksiä, mutageneesiä ym. menetelmiä geneettisen vaihtelun lisäämiseen. Aivan totta on sekin, että herbisidien kestävyys voi syntyä rikkakasveissa itsestäänkin ja yleistyä, jos herbisidejä käytetään paljon.
Minua ainakin kiinnostaisi kuulla ihan suoraan, vastustaako esim. Tuohiniitty & hänen edustamansa yhdistys kategorisesti tällaisia perinteisen jalostuksen tuotteita.
Vastaa
Käykö sitten Clearfield?
Avena Fatua:
"Nämä Clearfield-lajit eivät ole mutaatiojalostuksen tulosta, vaan aivan tavallisen jalostustyön tulosta."
Eri tietoa kyllä löysin myös. Näissä kahdessa kerrotaan nimenomaan, että mutaatiolla on valintapoolia lisätty:
” Clearfield was developed by LSU AgCenter researchers through induced mutation and conventional hybridizing and breeding practices.”
http://www.ext.colostate.edu/pubs/crops/03116.html
”In the late 1980s, BASF scientists used a chemical mutagen for wheat to induce a mutation…”
Avena Fatua:
"Jos jalostuksen ainoaksi hyväksyttäväksi menetelmäksi jää vain nuo aataminaikaiset valinta- ja risteytysjalostus. Niin taitaa jalostustyö loppua. Tämä alkaa kuulostaa jo vähitellen Linkolan Pentin ajatusmaailmalta. "Ajattelussaan Linkola vaatii ihmistä palaamaan kapeampaan ekologiseen lokeroon siirtymällä takaisin matalampaan elintasoon sekä hylkäämällä modernin teknologian ja edistysuskon."
Heh, Linkola-kortti on vedetty pöytään ;-) Tuohon sitaattiin saa varmaan mahdutettua mitä vaan Linkolan ajatuksiksi.
Enhän missään vaiheessa ole vaatinut, uudempien perinteisten jalostustapojen käyttökieltoa, vaan korostanut, että gm-jalostus ei ole niiden jatke, kuten gm-proponentit ovat usein väittäneet. GM-jalostuksessa riskit ovat aivan eri luokkaa.
Mielestäni muuten taktiikka, missä nämä muut jalostustavat yritetään rinnastaa gm-jalostuksen kanssa on karhunpalvelus luottamuksen lisäämiselle (mikä pyrkimys siinä nähdäkseni on tavoitteena).
Vastaa
Käykö sitten Clearfield?
Tuohiniitty: "Mielestäni muuten taktiikka, missä nämä muut jalostustavat yritetään rinnastaa gm-jalostuksen kanssa on karhunpalvelus luottamuksen lisäämiselle (mikä pyrkimys siinä nähdäkseni on tavoitteena)."
Onko kyse jostakin taktiikasta tai pyrkimyksestä? Mitä enemmän itse luen GM-tekniikoista ja erilaisista jalostusmenetelmistä, sitä vähemmän eroja GM-tekniikoilla tuntuu olevan muihin menetelmiin verrattuna. Mutaatiojalostus, rekombinaatio, eri lajien risteytykset, kaikki saavat aikaan hyvin suuriakin muutoksia perimässä. Toisaalta useat satokasvit ovat sisällyttäneet evoluutionsa aikana esim. virusten DNA:ta omaan genomiinsa. En näe, miksi siirtogeeni aiheuttaisi sen suurempia muutoksia.
Minusta tämä Clearfield on erityisen mielenkiintoinen tapaus siksi, että se poikkeaa vain käytetyn jalostusmenetelmän suhteen GM:stä; muut siihen liittyvät mahdolliset riskit (herbisidien käyttö, resistenssin siirtyminen esim. rikkakasveihin) ovat aivan samat kuin GM-lajikkeissa. Näitä riskejä usein siteerataan GM-lajikkeiden yhteydessä. Miksi niihin suhtauduttaisiin eri tavalla, jos lajike on tuotettu eri menetelmillä?
Tuohiniitty ei vieläkään vastannut, käykö Clearfield vai ei. Jos käy, silloin herbisidiresistenssiin liittyvät ongelmat eivät ilmeisesti ole ongelmia.
Vastaa
Viljelijän valinnanvapaus?
Gm-lajikkeiden puolestapuhujat: ”Viljelijät voivat ihan itse valita, viljelivätkö he gm-lajikkeita vai ei. Samoin he voivat vapaasti lopettaa gm-viljelyn milloin tahansa.” Viljelijät voivat ihan itse valita”.
http://gmfoorumi.fi/forum/thread/?threadid=343#356
http://gmfoorumi.fi/forum/thread/?threadid=50#296
Tätä viljelijöillä olevaa maailmanlaajuista valinnanvapautta ovat toistaneet gm-lajikkeiden puolustapuhujat tälläkin listalla useita kertoja. Millainen on tämä viljelijöiden valinnanvapaus tällä hetkellä eri puolilla maailmaa? Pitääkö gm-fanien väitteet paikkansa? Mihin suuntaan tämä valinnanvapaus on kehittymässä tulevaisuudessa? Miten tämä valinnanvapaus aiotaan säilyttää?
Vastaa
Viljelijän valinnanvapaus?
Viljelijöiden valinnanvapauden säilyttäminen viljellä perinteisiä lajikkeita silloin kuin he haluavat olisikin erittäin tärkeää.
Valitettavasti monella viljelijällä maailmalla tätä mahdollisuutta ei enää ole. Uhkakuvat tässä suhteessa ovat aika synkkiä. Muutama esimerkki näistä uhkista ja gm-alan heikkouksista:
1. Kun viljelijä kerran kylvää peltoonsa gm-lajiketta, niin useista kasveista varisee maahan siemeniä, jotka itävät seuraavina vuosina. Rapsi on tästä hyvä esimerkki, jonka siemenet voivat säilyä 15 vuottakin maassa itämiskykyisinä. Tämä voi oleellisesti rajoittaa viljelijän valinnanvapautta siirtyä takaisin perinteisten lajikkeiden viljelyyn.
2. Maailmalla on alueita, joissa viljelijän on vaikea käytännössä hankkia gm-vapaita siemeniä, koska esim. siemenmyyjät ovat gm-firmojen omistamia tai hallinnoimia tai siemen on saastunutta.
3. Etelä-Amerikan soija-alueella gm-lajikkeet ovat saastuttaneet valtaosan siemenistä. Täysin gm-vapaata siementä on monin paikoin vaikea saada. Vaikka sitä saisikin, niin siitä ei käytännössä ole kuitenkaan hyötyä, koska Monsanton siemenrojalteja peritään esim. Brasiliassa ja Paraguaissa sadon myynnin yhteydessä tietty summa satotonnia kohti. Argentiina saattaa päätyä samaan perintätapaan. Oletuksena on useimmissa myyntipisteissä, että sato sisältää gm-ainesta ja viljelijän tulee maksaa gm-teknologiamaksu. Jos viljelijä haluaa vapautua maksun maksamisesta hänen tulee todistaa satonsa gm-vapaaksi omalla kustannuksellaan. Jos analyysi näyttääkin gm-ainesta olevan mukana, niin käyttömaksu moninkertaistuu. Ymmärrettävästi näillä alueilla markkinoille tulee gm-vapaata soijaa varsin vähän. Valinnanvapautta viljelijällä ei enää ole.
4. US:n soija-, maissi- ja puuvilla-alueilla viljelijän vapautta rajoittavat monet seikat. Gm-vapaan siemenen saanti on käytännössä vaikeaa.
Jos pellosta löytyy vähänkin merkkejä gm-aineksesta (sekoittumistahan voi tapahtua monin tavoin), niin Monsanton teknologiamaksu lankeaa viljelijän maksettavaksi; siitä pitävät yhtiön omat "viljelytarkastajat" huolen. Useimmat viljelijät mieluiten vapaaehtoisesti maksavat gm-teknologiamaksun kuin alkavat käymään oikeutta Monsanton kanssa. Valinnanvapautta viljelijällä ei enää käytännössä kovinkaan paljon enää ole.
5. Kanadan ja USA:n rapsinviljelyalueella gm-ainesta on jo joka paikassa, eikä gm-vapaata siementä enää käytännössä saa. Peltoihin karisseista gm-rapsin siemenistä kasvaa vuosia viljelyn lopettamisen jälkeenkin gm-rapseja rikkakasveina. Kaikkien viljelijöiden onkin käytännössä pakko viljellä gm-rapsia - ainakin paperilla. Valinnanvapautta viljelijällä ei enää ole.
Esim Kanadan luomuviljelijät nostivatkin joukkokanteen kesällä 2005 Monsantoa vastaan, koska he ovat menettäneet gm-vapaan rapsin viljelymahdollisuudensa.
6. Tänä vuonna myös Australian rapsin siemen on saastunut gm-aineksella. Jalostajien leväperäisyys on saastumisen syynä. Hallitus muuttikin lokakuussa 2005 lakia ja sallii 0,5 % gm-ainesta siemenessä, jotta kuluvan vuoden siemensato voidaan käyttää ensi vuonna kylvöihin laillisesti siemeneksi. Siemenpakkauksiin pitoisuutta ei kuitenkaan merkitä, joten viljelijällä ei ole mitään mahdollisuutta valita gm-vapaata siementä. Ensi vuoden jälkeen laajat alueet Australiaa tulevat olemaan siis gm-aineksen saastuttamia. Rapsin siemeniä varisee runsaasti peltoon ja maassa ne voivat säilyä 15 vuotta. Viljelijät menettävät siis yhtenä vuotena gm-viljelyvapauden jalostajien ja viranomaisten vastuuttoman toiminnan seurauksena, kuten Kanadassa tapahtui muutamassa vuodessa.
Siementuottajien ja –myyjien toiminta on vastuutonta. Jatkuvasti kuulee uutisia, että gmo-pitoista siementä on myyty viljelijöille. Tänä keväänä esim. tarkuudestaan ja täsmällisyydestään tunnetussa Saksassa tuli ilmi kaksi tapausta, jossa viljelijöille oli myyty gm-ainesta sisältävää siementä.
7. Monissa (kehitys)maissa gm-viljely on karannut valvonnasta lähes kokonaan, joka sitten poistaakin viljelijöiltä valinnanvapauden. Euroopassakin esim. Romaniassa gm-soijan laiton viljely on erittäin yleistä. Gm-ainesta on laajalti liikkeellä eikä kukaan tiedä missä. Viljelijöillä ei siis enää ole käytännössä monilla alueilla valinnanvapautta tuottaa gm-vapaata soijaa.
Olisi jo gm-kannattajienkin aika tunnustaa tosiasiat eikä toistaa valheellisesti lupauksia olemattomasta viljelijän valinnanvapaudesta lopettaa gm-viljely milloin haluaa. Tämä "pakkoviljely" selittää myös suuren osan maailman gm-hehtaareista.
Meillä tämä valinnanvapaus vielä on? Kuinka se aiotaan myös todellisuudessa säilyttää pitemmällä tähtäimellä?
Vastaa
SYKEn lausunto JoY:n Biologian laitoksen tutkimus- ja kehitt
Hei
Ihmettelen että Syken lausunto jättää kokonaan käsittelemättä bakteereihin ja viruksiin suuntautuvan horisontaalisen geenisiirtymän mahdollisuuden riskeineen. Jos tätä riskiä tässä kokeessä ei ole, olisi se pitänyt mainita ja perustella.
Kukkimiseen liittyvä kontaminaatioriski aiotaan pitää hallinnassa kahden viikon välein tapahtuvalla valvonnalla. Hyvä juttu teoriassa. Mutta ollaanpa realisteja ja vastuullisia. Jos maailman maissa järjestetään tuhansia kenttäkokeita, mikä on todennäköisyys sille että joku niistä jää syystä tai toisesta valvomatta.
Se ei ole nolla, ei myöskään Suomessa.
Tällaiseen tulella leikkimiseen täytyisi olla hyvät perustelut. Mutta merkillisintä on se, että kokeelle ei ole löytynyt oikein mitään selkeää tieteellistä tai taloudellista tarvetta.
Markku Keinänen myönsi julkisessa kuulemisessa että kukkimattomuuden pysyvyydesta neljän vuoden koe ei anna mitään varmuutta. Kuitenkin kukkimattomuutta kehitetään gm puiden turvallisuutta varten. Tässä on huikea ristiriita.
Minusta koko Joensuun kokeen osalta on epäonnistuttu komeasti riskinarvioinnissa, hyötyjen ja haittojen punninnassa.
Ei ole tullut esiin yhtään seikkaa, miksi koe tuli järjestää ulkoilmassa ja samalla aiheuttaa ekologisia ja imagoriskejä.
Hannu Hyvönen
Vastaa
Australian alfa-amylaasi inhibiittorin tapaus
Tämän viikon Journal of Agricultural Food Chemistry lehdessä on raportoitu herneessä tuotetun transgeenisen alfa-amylaasi-inhibiittorin aiheuttavan hiirillä tulehdusreaktion. Artikkelin tiivistelmä on luettavissa englanniksi osoitteessa
http://pubs.acs.org/cgi-bin/abstract.cgi/jafcau/2005/53/i23/abs/jf050594v.html
Natiivi, alkuperäinen alfa-amylaasi-inhibiittorin muoto ei aiheuta reaktiota. Transgeeniseen muotoon liittyvän ilmiön taustalla lienee proteiinin erilainen muokkautuminen herneessä verrattuna alkuperäiseen isäntään eli papuun.
Tapaus on hyvä esimerkki monesta eri syystä:
- transgeeniset kasvien testaus tapaus tapaukselta on perusteltua
- kun tutkimukset tehdään ammattimaisesti ja julkaistaan esitarkastetussa lehdessä, tiedeyhteisö ja viranomaiset reagoivat
- turvallisuustutkimukset toimivat. Ko. transgeenistä hernettä ei viedä markkinoille.
Lisäksi on ymmärrettävä muutama muu asia:
- ilmiö ei johdu geenimuuntelun tekniikasta, vain siirrettävän geenin / proteiinin ominaisuuksista
- tällaista turvallisuusriskiä ei olisi havaittu uutta tavanomaista lajiketta markkinoille vietäessä.
J. Agric. Food Chem., 53 (23), 9023 -9030, 2005.
Vastaa
Australian alfa-amylaasi inhibiittorin tapaus
Kyllä nyt täytyy herrojen puolustautua! Miten niin ei liity geenitekniikkaan?? Vai voitko kertoa samantapaisesta vaikutuksesta tavanomaisella jalostuksella?
"Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa"
Vastaa
Australian alfa-amylaasi inhibiittorin tapaus
Hei vaan taas Kimmo.
Kerrot, että:
"Transgeeniseen muotoon liittyvän ilmiön taustalla lienee proteiinin erilainen muokkautuminen herneessä verrattuna alkuperäiseen isäntään eli papuun."
Tarkemmin sanottuna taustalla on (ainakin) proteiinin liittyneen osan, tässä tapauksessa sokerin liittyminen proteiiniin. Vääränlainen sokeri on liittynyt kai sokeriin ja aiheuttanut haitalliset reaktiot hiirille.
Tässä kyse muuten juuri siitä tapahtumasta, minkä Jeffrey Smith http://gmfoorumi.fi/text/list/?id=37 (kohta 2) nimeää liftareiksi ja varoittaa niillä olevan vaikutuksia.
Kimmo jatkat:
"Tapaus on hyvä esimerkki monesta eri syystä:
- transgeeniset kasvien testaus tapaus tapaukselta on perusteltua
- kun tutkimukset tehdään ammattimaisesti ja julkaistaan esitarkastetussa lehdessä, tiedeyhteisö ja viranomaiset reagoivat
..."
Oikein. Kysymys vaan kuuluu, että miksi koko kasvia on kehitetty jo kohta 10 vuotta? Mitä australialaiset saivat, mitä menettivät resurssien käytössä tuoon?
Sitten erehdyt väittämään vastoin parempaa tietoa:
"Lisäksi on ymmärrettävä muutama muu asia:
- ilmiö ei johdu geenimuuntelun tekniikasta, vain siirrettävän geenin / proteiinin ominaisuuksista"
Miten voit väittää noin? tutkijat eivät tehneet (ainakaan omien sanojensa mukaan) a) ennen siirtoa selvittäneet kohdesolun genomia b) siirron jälkeen vertailleet onko siinä tullut muutoksia; ainoastaan molekyylimassoja vertailtiin.
Vastaa
Australian alfa-amylaasi inhibiittorin tapaus
Hei vaan Hannes,
tuo viimeinen mainitsemasi kohta ei ole molekyylibiologisesti epäselvä asia. Kuten kirjoitat, kasvisolut modifioivat useimpia proteiinejaan lisäämällä niiden pinnalle esim. sokerirakenteita. Tämä ei riipu kuitenkaan siitä, onko kyseessä kasvin oma proteiini vai siirretty proteiini. Liitetyn sokeriosan koostumus vaihtelee jonkin verran eri lajien solujen välillä. Tässä tapauksessa herneen solut liittävät erilaisen sokerirakenteen tähän proteiiniin kuin pavun solut. Siirretyn geenin tarkan sijoittumiskohdan selvittäminen genomissa ei olisi tätä paljastanut.
Näillä sokeriosilla on merkitystä paitsi proteiinin oikean toiminnan kannalta, joskus myös kasvin syövän eläimen / ihmisen allergisten reaktioiden kannalta. Kovin usein näin ei näytä käyvän, mutta kuten tämäkin tapaus osoittaa, se on mahdollista, ja testaus ennen markkinoille päästämistä on paikallaan.
Jotta asia kuitenkin saadaan mittasuhteisiinsa, muistetaan nyt, että a) testausmenetelmät havaitsivat eron, b) hiirillä kehittyi vain vasta-ainereaktio, ne eivät kuolleet tms., c) markkinoille tuotavia uusia tavanomaisia lajikkeita ei edes yritetä testata tällä tavalla, vaikka molekyylibiologisesti siihen olisi paljon suurempi tarve. Testauksen puutteen vaikutuksista on perinteisten elintarvikkeiden osalta valitettavasti lukuisia esimerkkejä ruoka-allergioiden muodossa. Testaustarve on selkeä myös luomuelintarvikkeiden osalta.
Kannattiko kehitystyö sitten tehdä? Tuotekehitykseen liittyy aina epäonnistumisen riski kaikilla teknologian aloilla, tavanomainen kasvijalostus mukaan lukien. Ainakin työn myötä on saatu uutta osaamista, jota voidaan hyödyntää seuraavissa projekteissa.
Vastaa
Australian alfa-amylaasi inhibiittorin tapaus
Pitkänen:
"...tuo viimeinen mainitsemasi kohta ei ole molekyylibiologisesti epäselvä asia. Kuten kirjoitat, kasvisolut modifioivat useimpia proteiinejaan lisäämällä niiden pinnalle esim. sokerirakenteita. Tämä ei riipu kuitenkaan siitä, onko kyseessä kasvin oma proteiini vai siirretty proteiini. Siirretyn geenin tarkan sijoittumiskohdan selvittäminen genomissa ei olisi tätä paljastanut."
Mistäpä tiedät noin varmasti, että geeninsiirto (joko geenin sijoittuminen epäedulliseen kohtaan tai tekniikan aiheuttamat mutaatiot) ei olisi vaikuttanut siihen millä perusteella solu valitsee siihen liittävän sokeriosan? Tarkka sijoittumispaikan selvittäminen ei olisi välttämättä paljastanut tätä seikkaa, mutta mahdolliset muutokset genomissa olisi tarpeen tietää, että voidaan arvioida jälkikäteen olisiko se voinut aiheuttaa tuon muutoksen.
Vastaa
Australian alfa-amylaasi inhibiittorin tapaus
Ei sitä kukaan voi absoluuttisen varmasti tietää. Tieteellinen ja teknologinen tutkimus ei edes tunne käsitettä "absoluuttinen varmuus". Mutta varovaisuuden ja testausmenetelmien vieminen tarkoittamallesi tasolle ei ole missään suhteessa saavutettavaan hyötyyn ja lisätietoon. Todennäköisyys esittämillesi mahdollisuuksille on häviävän pieni, paljon pienemmäksi se ei voi biologisista ilmiöistä puhuttaessa mennä.
Huolehtuneisuutesi kuluttajien terveydestä on sinänsä positiivinen asia, mutta en ymmärrä, miksi et samalla tavalla kanna huolta uusien tavanomaisten ja luomuelintarvikkeiden turvallisuudesta, joiden kohdalla riskit ovat suuremmat?? Bioteknologisten mittausmenetelmien kehittymisen kannalta myös sillä puolella olisi paljon tehtävissä.
Vastaa
Australian alfa-amylaasi inhibiittorin tapaus
Pitkänen:
"Ei sitä kukaan voi absoluuttisen varmasti tietää. Tieteellinen ja teknologinen tutkimus ei edes tunne käsitettä "absoluuttinen varmuus". Mutta varovaisuuden ja testausmenetelmien vieminen tarkoittamallesi tasolle ei ole missään suhteessa saavutettavaan hyötyyn ja lisätietoon."
Siis jälleen kerran kielletään mahdollisuus selvittää johtuiko ko. muutos geenitekniikan työkaluista tai siirrosta. Tämä jos minkä pitäisi olla se tärkein selvitettävä seikka. Eivät tutkijat tai asiantuntijat, kuten sinä, voi jatkaa pään työntämistä pensaaseen ja vedota siihen, että epävarmuutta on siedettävä. Ei se ainakaan ole kestävä ratkaisu. Kyse ei ole pelkästään tästä ko. lajikkeesta, jos itse tekniikasta löydetään ongelmia.
Pitkänen jatkaa:
"Huolehtuneisuutesi kuluttajien terveydestä on sinänsä positiivinen asia, mutta en ymmärrä, miksi et samalla tavalla kanna huolta uusien tavanomaisten ja luomuelintarvikkeiden turvallisuudesta, joiden kohdalla riskit ovat suuremmat??"
Tuo kansainvälinen strategia siirtää keskustelu gm-tekniikasta ja -tuotteista pois on osoitus, että kritiikki tuntuu osuvan maaliinsa. Kannatan sitä, että esim. ruisvehnän tapaisia pakkoristeytyksiä ja soluplastifuusiolla tehtyjä uusia lajikkeita tulee tutkia lisää.
Mutta niiden tutkimisen tarve ei voi lakaista maton alle vastaamattomia kysymyksiä itse geenitekniikan menetelmien riskeistä.
Vastaa
Australian alfa-amylaasi inhibiittorin tapaus
Ei tässä mitään kansainvälistä strategiaa ole keskustelun ohjaamiseksi pois gmoista. Kyse on tiede- ja teknologiayhteisön valtaosan käsityksestä siitä, että gmojen riskit ovat hallittavissa. Suuremmat riskit ovat sen sijaan uusissa tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa, johtuen perinteisten jalostusmenetelmien hallitsemattomuudesta ja testauksen puutteesta. Valitettavasti tämän toistamiselta ei voi välttyä.
Siitä huolimatta gmojen riskejäkään ei ole lakaistu maton alle, osoituksena vaikka monesti mainitsemani EU:n kymmenien miljoonien eurojen rahoitus gmojen turvallisuustutkimuksiin ja tiukka eurooppalainen hyväksymismenettely. Ja vaikka tämä australialainen tutkimus.
Mutta olet oikeassa siinä, että mikäli itse tekniikkaan liitettäisiin tällaisia ongelmia, tämä koskisi kaikkia gmo-lajikkeita. Tällaisista yleisistä, ratkaisemattomista ongelmista ei kuitenkaan ole tieteellisesti kestävällä pohjalla olevaa näyttöä.
Vastaa
Turvallisuustutkimus
Kimmo Pitkänen 18.11.2005 ”turvallisuustutkimukset toimivat”
Koska kirjoitat, että ”turvallisuustutkimukset toimivat” tämän australialaisen gmo-hernelajikkeen osalta, niin kertoisitko vielä lisää taustaa tästä herneprojektista ja ko gmo-hernelajikkeen turvallisuuden testauksesta sekä miten turvallisuustutkimukset tämän lajikkeen turvallisuusarvioinnissa toimivat?
1. Milloin tämän gmo-hernelajikkeen lupahakemus on jätetty Australian viranomaisille?
2. Kuuluiko ko tutkimus niihin rutiinitutkimuksiin, jotka kuuluvat lupahakemusmenettelyyn? Vai kenen aloitteesta tämä tutkimus tehtiin? Vaativatko viranomaiset niitä? Ja kuka tutkimuksen teki? Ja rahoitti?
3. Millaisen osan lupahakemusmenettelyn aineistoa ko tutkimus muodostaa?
4. Miten Australian ja EU:n hyväksymismenettelyt eroavat tässä suhteessa toisistaan?
Vastaa
Turvallisuustutkimus
En valitettavasti tunne ko. tapausta ja australialaista järjestelmää niin hyvin, että voisin vastata kysymyksiisi. Käsittääkseni lajiketta kehitti CSIRO, suuri australialainen tutkimuskeskus, päämääränä viedä se lopulta markkinoille. Mahdollisesti itse kaupallistamisvaiheen olisi suorittanut joku kaupallinen taho lisensoimalla teknologian CSIROlta, mutta en ole varma tästä.
Vastaa
Turvallisuustutkimus
Kirjoitit kuitenkin 18.11., että "turvallisuustutkimukset toimivat".
Et siis kuitenkaan tiedä, kuuluiko ko tutkimus lakisääteiseen normaaliin turvallisuustutkimusohjelmaan vai oliko se sivusta tullut ns. ylimääräinen tutkimus?
Olen ymmärtänyt, että EU:ssa tällaisia tutkimuksia ei vaadita, eivätkä ne siis lainkaan kuulu "turvallisuustutkimuksiin".
USA:ssa tämä hernelajike olisi ilmeisesti ilman muuta päästetty markkinoille. Mutta ilmeisesti myös EU:ssakin tämä hernelajike olisi läpäissyt hakemusseulan, jollei hakija nyt ihan vapaaehtoisesti olisi itse sattunut tällaista tutkimusta tilaamaan?
Vastaa
Turvallisuustutkimus
En tosiaankaan tunne Australian tai USAn hyväksymismenettelyä sillä tarkkuudella, että osaisin vastata näitä maita koskeviin kysymyksiisi.
EU:n osalta allergeenisyyden selvittäminen on osa lupamenettelyä. European Food Safety Agency EFSA on se asiantuntijaelin, joka tämän puolen hoitaa. Eli menettely on se, että Komissio lupahakemuksen saatuaan pyytää EFSAa antamaan tieteellisen arvion terveyteen liittyvistä turvallisuusasioista. EFSAn ohjeistus tarvittavista elementeistä on luettavissa osoitteessa
http://www.efsa.eu.int/science/gmo/gmo_guidance/660_en.html
Dokumentin allergeenisyyttä koskevassa osassa kuvataan niitä menettelyjä, joiden antaman informaation perusteella EFSA mielipiteensä muodostaa. Tällaiset eläinkokeet ovat yksi osa suositeltua menettelyä. Suosituksilla ei ole lain voimaa, mutta käytännössä ilman niiden mukaisia kokeita hyväksyvää mielipidettä ei anneta.
EFSAn mielipide huomioiden Komissio sitten esittää hakemuksen hylkäämistä tai hyväksymistä. Sen jälkeen päätös on jäsenmaiden käsissä. Mikäli ne eivät päätöksentekoon pysty, Komissio päättää lopulta (monen vaiheen jälkeen) asiasta.
Vastaa
Australian hyväkysmismenettelystä
Australian ja Uuden-Seelannin viranomaistaho Food Standards Australia New Zealand FSANZ on julkaissut tiedotteen, jossa se osaltaan selventää tätä alfa-amylaasi-inhibiittoritapausta:
Tiedotteen mukaan gm-lajiketta kehittänyt tutkimuslaitos oli jo aikaisemmin kehitystyön aikana tiedustellut FSANZ:lta hyväksymiseen tarvittavia tietoja lajikkeen turvallisuudesta. Saadun opastuksen perusteella tutkimuslaitos sitten suoritti mm. tämän keskustelun aiheena olevan hiirikokeen.
FSANZ korostaa tiedotteessaan, että kokeen tuloksen perusteella ei voi vetää johtopäätöksiä allergeenisyydestä ihmisessä. Koe ainoastaan osoittaa, että hiirillä ko. proteiini aiheuttaa ko. koejärjestelyssä immuunireaktion (ei välttämättä allergiaa). Kokeen perusteella voidaan ainoastaan todeta, että allergeenisyys ihmisessä (ja hiiressä)jää avoimeksi kysymykseksi eikä sitä voida poissulkea. Tiedote myös toteaa, että tämän kaltainen tilanne ei ole millään tavalla ainutlaatuinen gmo- eikä tavanomaisten lajikkeiden kehitystyössä.
Vastaa
Australian hyväkysmismenettelystä
Kimmo Pitkänen 18.11.2005 ”Tapaus on hyvä esimerkki monesta eri syystä:
- turvallisuustutkimukset toimivat.”
1.12.2005 ”En valitettavasti tunne ko. tapausta ja australialaista järjestelmää niin hyvin, että voisin vastata kysymyksiisi.”
2.12.2005 ” En tosiaankaan tunne Australian tai USAn hyväksymismenettelyä sillä tarkkuudella,...”
Ihmetyttää, että ensin kirjoitat, että tapaus on ”hyvä esimerkki monesta eri syytä” ja ”turvallisuustutkimukset toimivat”. Sitten kuitenkin kirjoitat, ettet tunnekaan tapausta juuri lainkaan, etkä myöskään Australian turvallisuustutkimuksia!
Nyt sitten ilmeneekin, että ko lajike ei ole ollut vielä lainkaan viranomaiskäsittelyssä. On aika pitkälle menevää väittää, että ”tapaus on hyvä esimerkki siitä, kuinka turvallisuustutkimukset toimivat”.
Kimmo Pitkänen 2.12. 2005 ”Dokumentin allergeenisyyttä koskevassa osassa kuvataan niitä menettelyjä, joiden antaman informaation perusteella EFSA mielipiteensä muodostaa. Tällaiset eläinkokeet ovat yksi osa suositeltua menettelyä.”
Jos nämä tutkimukset ovat osa suositeltua menettelyä EU:ssa niin:
-Mitkä EU:ssa hyväksytyistä gm-lajikkeista on testattu yhtä perusteellisesti kuin po gm-hernelajike?
-Mitkä tutkimukset on tehty riippumattomissa tutkimuslaitoksissa?
-Mitkä tutkimukset on julkaistu tieteellisissä lehdissä, kuten tämä australialainen tutkimus?
Vastaa
Australian hyväkysmismenettelystä
Pasi, en oikein ymmärrä, mikä sinua ärsyttää.
Pasi: "Ihmetyttää, että ensin kirjoitat, että ... ”turvallisuustutkimukset toimivat”."
Niin, siis... turvallisuustutkimukset selvästikin toimivat. Lajike testattiin hiirikokeissa, hiirillä havaittiin immuunireaktio, lajikkeen kehittäminen pysäytettiin. Riskiä siitä, että lajike aiheuttaisi joillain kuluttajilla allergian, ei otettu. Onko tässä jotain epäselvää mielestäsi??
Pasi: "Nyt sitten ilmeneekin, että ko lajike ei ole ollut vielä lainkaan viranomaiskäsittelyssä."
Niin... eikös tämä ole hyvä?? Lajikkeen kehittäjä noudatti viranomaisilta saamiaan ohjeita, suoritti tutkimukset ja lopetti oma-aloitteisesti lajikkeen jatkokehittämisen tulosten osoittaessa mahdollisuuden allergian aiheuttamiseen. Miten olisi mielestäsi pitänyt toimia, jos ei näin??
Pasi:"Jos nämä tutkimukset ovat osa suositeltua menettelyä EU:ssa..."
Niin, kuten voit lukea dokumentista, jonka annoin linkkinä, ne OVAT osa suositeltua menettelyä. Varmaankin tutustuit EFSAn dokumenttiin.
Pasi:" -Mitkä EU:ssa hyväksytyistä gm-lajikkeista on testattu yhtä perusteellisesti kuin po gm-hernelajike?"
Yksityiskohtaisen vastauksen saamiseksi täytyy kääntyä EFSAn puoleen. Voinemme olettaa, että EFSA noudattaa omaa ohjeistustaan.
Pasi:"-Mitkä tutkimukset on tehty riippumattomissa tutkimuslaitoksissa?"
Yksityiskohtaisen vastauksen saamiseksi kannattaa kääntyä EFSAn puoleen.
Pasi:"-Mitkä tutkimukset on julkaistu tieteellisissä lehdissä, kuten tämä australialainen tutkimus?"
En usko, että kovinkaan moni. Jos tutkimuksissa tulee esille tämänkaltainen poikkeava tulos, se julkaistaan. Valtaosa turvallisuustutkimuksista ei osoita mitään riskiä, eikä sellaisia tuloksia julkaista, koska niillä ei ole mitään mielenkiintoa. Ei kukaan tutkija / kirjasto halua maksaa kallista tieteellisen lehden tilausmaksua, jos lehti julkaisee itsestään selviä tuloksia, ns. nollatutkimuksia.
Osaatko kertoa esimerkin tavanomaisesta tai luomuelintarvikkeesta, joka on testattu samalla tavalla ennen markkinoille päästämistä?
Osaatko kertoa esimerkkejä tavanomaisten elintarvikkeiden allergiaongelmista?
Vastaa
Australian hyväksymismenettelystä
Kimmo Pitkänen 13.12: ”Pasi, en oikein ymmärrä, mikä sinua ärsyttää.”
Kirjoitin, että ihmetyttää. Ihmetyttää mm. Suomea komissiossa edustavan gm-asiantuntijan lausunnot. Ensin esitetään vahvoja johtopäätelmiä ja sitten, ettei tiedäkään asiakokonaisuudesta juuri mitään.
Ihmetyttää mm. se, miksi Suomen asiantuntija toistaa gm-alan toimijoiden lausuntoja suoraan eikä ensin perehdy kokonaistilanteeseen, jotta voitaisiin saada ”asiantuntevampia” ja ”puolueettomampia” kannanottoja ja johtopäätelmiä.
Jos ko gm-hernelajikkeen jalostaja CSIRO on yrittänyt tuoda julkisuuteen jotain positiivista epäonnistuneesta gm-herneprojektistaan sanomalla mm, että tapaus osoittaa gm-valvontajärjestelmän toimivan, niin ei se ilman muuta tarkoita, että tämä olisi totta tai että se olisi koko totuus. Vaikka gm-ala sitä mielellään levittääkin, komission asiantuntijalta ei odottaisi samanlaista gm-jalostajia puoltavaa käyttäytymistä.
Pasi: "Ihmetyttää, että ensin kirjoitat, että ... ”turvallisuustutkimukset toimivat”."
KP: ”Niin, siis... turvallisuustutkimukset selvästikin toimivat. Lajike testattiin hiirikokeissa, hiirillä havaittiin immuunireaktio, lajikkeen kehittäminen pysäytettiin. Riskiä siitä, että lajike aiheuttaisi joillain kuluttajilla allergian, ei otettu. Onko tässä jotain epäselvää mielestäsi??”
Gm-hernetutkimushan ensisijaisesti osoittaa, että gm-lajikkeiden turvallisuustutkimukset eivät yleisesti ottaen ole kovinkaan toimivia, vaan tarvitaan paljon nykyistä käytäntöä parempia turvallisuustutkimuksia.
Väite, että ”turvallisuustutkimukset toimivat” on yleistyksessään harhaanjohtava, koska tämä oli vasta ensimmäinen näin perusteellinen ja avoin tutkimus, joka on tehty. Voidaan ainoastaan sanoa, että tässä yhdessä tapauksessa turvallisuustutkimus sattui toimimaan – ehkäpä siksi, että tutkimusten suorittajaksi valittiin riippumaton laitos, joka teki hyvää työtä. On myös huomattava, että ko hernelajikkeenkin turvallisuustutkimukset eivät kovin paljoa laajemmin kerro ko lajikkeen turvallisuudesta ihmiselle – eikä ympäristölle. Kun asiasta ei ole mitään laajempaa kokemusta, on ennenaikaista väittää, että turvallisuustutkimukset hallittaisiin tämänkään jälkeen kunnolla. Tämän hernetutkimuksen ansiosta turvallisuustutkimuksia aletaan vasta toden teolla kehittää. Itsekin olet aikaisemmin kirjoittanut, ettei tiedetä, mitä pitäisi tutkia ja miten. Etkä pystynyt antamaan yhtään viitettä asiantuntevista turvallisuustutkimuksista, etkä tuntunut tietävän EFSA:nkaan käytännöistä juuri muuta kuin suositukset. Eli Sinunkin viestisi ja ”salaperäisyys” asian ympärillä vahvistavat, että niitä ei ole tehty ja turvallisuustutkimukset eivät siltäkään osin toimi asianmukaisesti. Turvallisuustutkimusten yksi ”toimivuuden” arviointiperuste tulee mielestäni olla myös niiden avoimuus.
Laajemmin ”valvontajärjestelmän toimivuudesta??” on lukuisia esimerkkejä:
Laittomia eriä BT10 maissia tuotiin EU:hun neljän vuoden ajan.
-Kertoisitko miten hyvin valvontajärjestelmä tässä tapauksessa toimi?
-Mitä kautta tieto asiasta tuli Eurooppaan?
-Miten nopeasti USA:n valvontaviranomaiset informoivat asiasta EU:ta?
-Miten hyvin kansalliset valvontaviranomaiset ovat toimineet tässä asiassa?
Australian rapsin siemen on laajalti gm-aineksen saastuttamaa.
-Kuka saastunnan havaitsi?
-Miten hyvin valvontajärjestelmä tässä toimi?
-Miten hyvin valvontajärjestelmä pystyy estämään tällaiset tapaukset?
Seuraavassa muutamia valvontajärjestelmän toimivuutta valottavia uusia kannanottoja ja toimenpiteitä taustaksi tälle puheenvuorolleni.
CSIRO on yrittänyt saada esiin jotain positiivista epäonnistuneesta gm-herneprojektistaan sanomalla mm, että tapaus osoittaa gm-valvontajärjestelmän toimivan.
http://www.pi.csiro.au/GMpeas/GMpeas.htm
Tämä lausunto on herättänyt melkoisesti kritiikkiä. Esimerkiksi Terveys- ja ympäristöntutkimuslaitoksen johtaja tri Judy Carmen oli aivan päinvastaista mieltä Australian radion haastattelussa. Hän haluaa onnitella niitä tutkijoita, jotka tekivät tämän tutkimuksen. Se on tutkimus, joka pitäisi tehdä jokaisesta gm-elintarvikkeesta. Tähän mennessä niitä ei ole tehty, eikä valvontajärjestelmä siten ole toiminut niin kuin sen pitäisi.
http://www.abc.net.au/pm/content/2005/s1510290.htm
Gm-elintarvikkeiden valvontajärjestelmän toimivuudesta on Australiassa tehty myös eduskuntakysely. Kysyttiin mm: ”Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta riippumattomat viranomaiset ja muut tahot suorittaisivat perusteelliset turvallisuustutkimukset?”
Terveysministerin vastaus ei kuitenkaan tue väitettä gm-valvontajärjestelmän hyvästä toimivuudesta vaan ennemminkin sitä, että valvontajärjestelmä on hyvin puutteellinen. Mm: ”Nykyisin käytössä olevat stardardieläinkokeet eivät ole riittävän hyviä selvittämään gm-lajikkeiden turvallisuutta kattavasti. Gm-hernelajikkeen tutkimustulokset osoittavat, että gm-lajikkeiden turvallisuus tulee tutkia tapauskohtaisesti.
Viranomaistarkastusjärjestelmä ei pysty selvittämään gm-lajikkeiden terveysriskejä kattavasti.” http://www.non-gm-farmers.com/news_details.asp?ID=2579
Asiaa käsitteli myös New Scientist –lehti. ”Kyseinen gm-hernetutkimus osoittaa, että uudet gm-lajikkeet on tutkittava tapauskohtaisesti, sanoo Australian kansallisen yliopiston tutkija Paul Foster, joka johti kyseisen gm-hernelajikkeen immunologisia tutkimuksia. Tutkimusmenetelmiä tulee myös parantaa ja kehittää paremmiksi, jotta kattavat turvallisuustutkimukset voidaan suorittaa.”
http://www.newscientist.com/article.ns?id=dn8347
Australian gm-hernetutkimuksen tulos onkin saanut jo maailmalla aikaan paljon muutoksia suhtautumisessa gm-elintarvikkeiden turvallisuustutkimuksiin.
Esimerkiksi Länsi-Australian hallitus on päättänyt aloittaa riippumattoman tahon suorittamat pitkäkestoiset ruokintatutkimukset gm-lajikkeiden turvallisuuden tutkimiseksi.
http://www.abc.net.au/news/newsitems/200511/s1518263.htm
USA:ssa EPA (Hallinnon Ympäristönsuojeluvirasto) on toiminut nopeasti ja on juuri julistanut 3 milj. $ tutkimushaun gm-elintarvikkeiden allergeenisuuden tutkimusmenetelmien kehittämiseksi.
http://es.epa.gov/ncer/rfa/2005/2005_star_biotech.html
Johtopäätös nykyisten ”turvallisuustutkimusten toimivuudesta” onkin näin ollen monella tapaa harhaanjohtava ja johtaa keskustelun sivuraiteelle.
Keskeisiä johtopäätöksiä tutkimuksesta mielestäni onkin:
-Nykyiset turvallisuustutkimukset eivät ole kokonaisuutena riittävän hyviä ja että ne eivät kerro gm-lajikkeiden turvallisuutta luotettavasti.
-Tarvitaan parempia ja kattavampia tutkimusmenetelmiä.
-Turvallisuustutkimukset tulee tehdä riippumattomissa tutkimuslaitoksissa.
-Nykyisin markkinoilla olevien gm-lajikkeiden turvallisuutta ei ole tutkittu luotettavasti.
Vastaa
Australian hyväksymismenettelystä
Olet Pasi kiitettävällä perinpohjaisuudella selvittännyt asiaa, mutta mielestäni et aina näe laajempaa kokonaisuutta.
"Ihmetyttää mm. Suomea komissiossa edustavan gm-asiantuntijan lausunnot."
En edusta Komissiossa Suomea, olen siellä töissä. Osallistun tähän keskusteluun yksityishenkilönä, koska aihe kiinnostaa minua. Pyrin keskustelemaan geenimuunteluun liittyvistä asioista, en nimimerkkien taakse kätkeytyvistä henkilöistä.
"tarvitaan paljon nykyistä käytäntöä parempia turvallisuustutkimuksia"
Tämä on totta, mikäli halutaan edelleen poistaa epävarmuustekijöitä. GMO-lajikeet tutkitaan kuitenkin jo nyt huomattavasti tarkemmin kuin tavanomaiset tai luomuelintarvikkeet. Absoluuttiseen turvallisuuteen ei ikinä päästä, ylilyönnit sen tavoittelemisessa maksaa lopulta kuluttaja ja veronnmaksaja, puhumattakaan teollisuuden kilpailukyvyn menetyksestä, mikä taas maksaa työpaikkkoja ja murentaa yhteiskunnan hyvinvointia.
"tässä yhdessä tapauksessa turvallisuustutkimus sattui toimimaan"
Tässä yhdessä tapauksessa muunnettu proteiini sai aikaan koe-eläimissä immuunireaktion, sitä mittaava tutkimujärjestely toimii sinänsä "aina". Kuten itsekin kirjoitat, koetulos ei kerro mitään siitä, olisiko ihmisessä syntynyt allergia. Tulos ei kerro sitä edes ko. koe-eläimen osalta. Toiset näkevät tämän osoituksena menetelmän puutteista, toiset näkevät tulosten perusteella tehdyn lopettamispäätöksen turvallisuuden maksimointina. Ympäristöriskien arviointiin kokeella ei edes pyritty.
"Tämän hernetutkimuksen ansiosta turvallisuustutkimuksia aletaan vasta toden teolla kehittää."
Tämä väite ei pidä paikkaansa.
"Turvallisuustutkimusten yksi ”toimivuuden” arviointiperuste tulee mielestäni olla myös niiden avoimuus."
Näin se tietysti on ihannemaailmassa, mutta käytännössä asiaan liittyy usein myös teollisuuden liikesalaisuuksia, joten täydelliseen avoimuuteen tuskin koskaan päästään. Tähän tietysti gm-kriitikoiden on aina helppo tarttuakin, mutta voidaanko kasvinjalostusteollisuutta käsitellä viranomaisten taholta jotenkin muista teollisuuden aloista poikkeavasti? Arvelisin kyllä toisaalta, että on myös teollisuuden etujen mukaista päästä mahdollisimman avoimeen käytäntöön.
Bt-10 -maissin tapaus osoittaa mielestäni, että valvontaan liittyy suuria teknisiä haasteita. Muistetaan jälleen, että missään muualla maailmassa ei valvontaa ole viety niin tiukaksi kuin EUssa. Kukaan ei sairastunut tai kuollut tässäkään tapauksessa, kyse oli kyvystä noudattaa puhtaasti poliittisin perustein tehtyjä säännöksiä. Bt10-maissi ei myöskään poikennut turvalliseksi havaituista ja markkinointiluvan saaneista lähisukulaislajikkeista tavalla, joka antaisi aihetta epäillä sen turvallisuutta.
"Gm-elintarvikkeiden valvontajärjestelmän toimivuudesta on Australiassa tehty myös eduskuntakysely."
Poliitikoiden hereillä olo on positiivinen asia. Poliittisen toiminnan motiivit ovat kuitenkin usein poliittisia, niin kuin pitääkin, he edustavat äänestäjiään.
Puutteet allergeenisyyden tutkimusmenetelmissä koskevat myös tavanomaisia ja luomuelintarvikkkeita, kuten valitettavasti jokapäiväisessä elämässämme joudumme huomaamaan. Geenimuunnellut markkinoille hyväksytyt elintarvikkeet eivät sen sijaan ole missään koskaan todistetusti aiheuttaneet ongelmia.
Linkkiesi perusteella voi myös tehdä havaintoja tapauksen käsittelytavoista tiedotusvälineissä. Koe-eläimissä syntynyt vasta-ainereaktio onkin nyt "keuhkojen tulehduksellinen vaurioituminen".
"USA:ssa EPA (Hallinnon Ympäristönsuojeluvirasto)on juuri julistanut 3 milj. $ tutkimushaun"
Hienoa, että allergeenisyystutkimus saa lisää rahoitusta. EU Komissiohan on rahoittanut gmojen turvallisuustutkimusta vuodesta 1985 lähtien.
Mielestäni keskeiset johtopäätöksesi ovat harhaanjohtavia, koska ne tarkastelevat gmoja yksittäistapauksena, eivätkä suhteuta toimintatapoja ja riskejä tavanomaisiin ja luomuelintarvikkeisiin liittyviin riskeihin. Tämä on valitettavan usein gmo-kriitikoiden lähestymistapa. Itse en pidä sitä oikeana näkökulmana, vaan suorastaan vaarallisena kyvyttömyytenä nähdä oleelliset asiat.
Vastaa
Australian hyväksymismenettelystä
Kimmo Pitkänen 21.12. ”..mutta mielestäni et aina näe laajempaa kokonaisuutta.”
Kiitos täsmennyksestä, ettei komission asiantuntijalla ole virallisesti mitään tekemistä kotimaansa kanssa.
”Laajempi kokonaisuus” näyttää selkeytyvän: Gm-herneen jalostaja CSIRO ja ennen kaikkea ko hernelajikkeen jalostuksesta vastaava Higgins on yrittänyt saada julkisuuteen jotain positiivista epäonnistuneesta gm-herneprojektistaan sanomalla mm, että tapaus osoittaa gm-valvontajärjestelmän toimivan. Tämä hänen näkemyksensä näyttää kuitenkin perustuvan siihen olettamukseen, että kaikki gm-lajikkeet on testattu yhtä perusteellisesti kuin ko hernelajike. Valitettavasti tämä gm-hernelajike oli vasta ensimmäinen, jolle on tehty näin perusteelliset eläinkokeet allergeenisuuden testaamiseksi. Vaikka FAO/WHO eläinkokeita suositteleekin gm-tuotteille, niin se ei tarkoita sitä, että viranomaiset niitä vaatisivat.
Sen sijaan esim. kyseisen gm-hernelajikkeen immunologisia tutkimuksia suorittaneen tutkimusryhmän johtaja Paul Foster puolestaan sanoo, että kyseinen gm-hernetutkimus osoittaa, että uudet gm-lajikkeet on tutkittava tapauskohtaisesti, ja tutkimusmenetelmiä tulee parantaa ja kehittää paremmiksi, jotta kattavat turvallisuustutkimukset voidaan suorittaa.” Myös monet muut asiantuntijat ovat samalla kannalla. Eduskuntakyselyyn annettu vastauskin puoltaa tätä näkemystä.
Kimmo Pitkänen edustaa siis gm-jalostaja Higginsin esittämää näkemystä asiasta, että turvallisuustutkimukset toimivat. Ja minä edustan monen muuan lailla sitä kantaa, että turvallisuustutkimukset eivät nykyisellään ole riittävän hyviä, vaan niitä tulee kehittää paremmiksi. Jollei tarkkoja testauksia ole tehty, niin mikä tahansa markkinoilla oleva gm-lajike voi aiheuttaa samaan tapaan allergisia reaktioita kuin ko gm-hernelajike.
Jos joku gm-lajike on testattu tähän mennessä yhtä perusteellisesti, niin voisitko nimetä sen.
Pasi 20.12. "Tämän hernetutkimuksen ansiosta turvallisuustutkimuksia aletaan vasta toden teolla kehittää."
Kimmo Pitkänen 21.12. ”Tämä väite ei pidä paikkaansa.”
Tähän astihan gm-puolestapuhuvat ovat sanoneet, että nykyiset tutkimukset ovat riittäviä tai ne jopa haittaavat alan kehittämistä. Esim. gm-hernelajikkeen turvallisuustutkimuksia johtanut Paul Foster sanoo, tutkimusmenetelmiä tulee parantaa ja kehittää paremmiksi, jotta kattavat turvallisuustutkimukset voidaan suorittaa.” Myös monet muut asiantuntijat ovat samalla kannalla. Eduskuntakyselyyn annettu vastauskin puoltaa tätä näkemystä. EPAn tutkimushaku puoltaa tätä näkemystä.
Australian gm-hernetapaus näyttää saavan aikaan hyvin merkittävän muutoksen suhtautumisessa turvallisuustutkimuksiin, vaikka gm-teollisuus ja muut innokkaimmat gm-puolestapuhujat haluavat puolustaa vanhaa käytäntöä. Nyt on todellakin ”tieteellinen näyttö” siitä, että siirretty geeni voikin toimia uudessa ympäristössä odottamattomalla tavalla. Gm-puolustajien väitteet gm-tekniikan ”täsmäjalostuksesta” voidaankin tämän tutkimuksen perusteella haudata vanhentuneina.
Kimmo Pitkänen 21.12. Turvallisuustutkimusten avoimuudesta. ”Näin se tietysti on ihannemaailmassa, mutta käytännössä asiaan liittyy usein myös teollisuuden liikesalaisuuksia, joten täydelliseen avoimuuteen tuskin koskaan päästään. Tähän tietysti gm-kriitikoiden on aina helppo tarttuakin, mutta voidaanko kasvinjalostusteollisuutta käsitellä viranomaisten taholta jotenkin muista teollisuuden aloista poikkeavasti? Arvelisin kyllä toisaalta, että on myös teollisuuden etujen mukaista päästä mahdollisimman avoimeen käytäntöön.”
Jos gm-alalla halutaan päästä kestävään ja rakentavaan luottamukseen, niin mielestäni ainoa tie siihen on avoimuus. Se on myös gm-alan itsensä ja gm-teollisuuden etu pitkällä tähtäimellä. Pikavoittojen toivossa ”liikesalaisuuksien” taakse ei kannata vetäytyä asioissa, jotka koskevat sekä kuluttajia että kaikkia kansalaisia. Kyse on kaikkia koskevista asioista eikä vain ”teollisuuden liikesalaisuuksista”. EU-lainsäädäntöhän edellyttää myös gm-asioissa avoimuutta. Miksei siis EFSA noudata tätä? Miksi esim. Mon863 salainen raportti saatiin julkiseksi vasta oikeuskäsittelyn kautta, kun jo voimassaolevat säädöksetkin edellyttivät julkisuutta?
Kimmo Pitkänen 21.12. ” Bt-10 -maissin tapaus osoittaa mielestäni, että valvontaan liittyy suuria teknisiä haasteita. Muistetaan jälleen, että missään muualla maailmassa ei valvontaa ole viety niin tiukaksi kuin EUssa. Kukaan ei sairastunut tai kuollut tässäkään tapauksessa, kyse oli kyvystä noudattaa puhtaasti poliittisin perustein tehtyjä säännöksiä.”
Hyvä, että myönnetään valvonnan epäonnistuneen tässä asiassa täydellisesti. Aika gm-tuotteiden markkinoillepääsylle ei siis ole kypsä, koska valvontaan liittyy suuria ”teknisiä haasteita”. Valvonnan teknisten valmiuksien tuleekin olla valmiina ennen kuin gm-lajikkeita voidaan päästää kaupalliseen viljelyyn. Analyysimenetelmien tulee olla yksinkertaisia, halpoja ja luotettavia. Jollei tähän pystytä, niin rinnakkaisviljelystä ei voida puhua eikä gm-lajiketta ei tule päästää markkinoille. Analyysimenetelmienhän pitää toimia edullisesti jopa tilatasonkin pienissä erissä. Nyt oli vaikeuksia ”laivalasteittaisenkin” analytiikan kanssa.
Koska toiminta jatkui neljän vuoden ajan, niin EU:n ”maailman tiukin valvontajärjestelmä” ei tältä osin koko aikana toiminut, koska se ei asiaa havainnut. USA:n viranomaiset tiesivät asiasta kuukausia ennen eurooppalaisia, mutta eivät kertoneet ”ostajille” asiasta (=liikesalaisuuksia?), vaan tieto Eurooppaan tuli lehdistön kautta. Joku vuoti asian lehdelle. Valvontajärjestelmä ei kummallakaan puolella toiminut niin kuin sen pitäisi. Sen tulisi taata kuluttajille turvalliset ja säädösten mukaiset tuotteet, mutta valvontajärjestelmä joko on täysin tietämätön tai ei kerro tietojaan eteenpäin tai toimii tapausta vähätellen ”ettei kukaan kuollut tai sairastunut”. Mistä tiedetään, ettei kukaan sairastunut tai kuollut? Onko asia selvitetty?
Oudolta tuntuu myös, että säädöksiä vähätellään sillä perusteella, että ne on tehty "poliittisilla perusteilla". Eikös kaikki lait ja säädökset ole tehty ”poliittisilla perusteilla”. Sehän on länsimaisen demokratian perusasioita. Samalla laillahan ne on säädetty noudatettaviksi, oli ne sitten säädetty poliittisilla perusteilla tai ”jollain muilla perusteilla”. Tämä asenne nakertaa demokratian ja lainkunnioituksen perustaa. Havitellaanko sen vastapainoksi kenties ”gm-asiantuntijoiden diktatuuria”? Valitettavasti gm-alalla näyttävät kuitenkin määräävässä asemassa olevankin ”kaupalliset perusteet” ja ”gm-firmojen diktatuuri”. Kansalaisia, kuluttajia ja viljelijöitä ei haluta kuunnella.
Valitettavan usein valvontajärjestelmän toimivuudesta tietoa saadaan vain, kun joku ”vuotaa” asian julkisuuteen. Tähän viittasi myös Länsi-Australian ministerikin kertoessaan osavaltion käynnistämistä pitkäkestoisista turvallisuustutkimuksista, jotka tehdään riippumattomalla taholla.
Teknisten haasteiden lisäksi valvontajärjestelmän ”riippumattomuudelle” ja ”eettiselle toimivuudelle” on myös suuria kehittämishaasteita, jotta valvontajärjestelmä ajaisi myös kuluttajien etuja eikä yksinomaan teollisuuden etuja.
Kimmo Pitkänen 21.12. ” Hienoa, että allergeenisyystutkimus saa lisää rahoitusta. EU Komissiohan on rahoittanut gmojen turvallisuustutkimusta vuodesta 1985 lähtien.”
EPA haluaa kehittää menetelmiä nykytasolta eteenpäin, kun katsovat, että nykyiset menetelmät eivät riitä – Ei siis EU:kaan kehittämät. Mutta EU:n tutkimuksistahan ei olekaan tullut juuri mitään konkreettista uutta ulos.
Kimmo Pitkänen 21.12. ”Mielestäni keskeiset johtopäätöksesi ovat harhaanjohtavia, koska ne tarkastelevat gmoja yksittäistapauksena..”
Johtopäätökseni perustuvat edellä mainittujen asiantuntijoiden kannanottoihin ja seurannaisvaikutuksiin sekä muista tietolähteistä hankkimiini tietoihin ja tästä keskustelusta vetämiini kokonaisvaltaisiin johtopäätelmiin.
Keskeisiä johtopäätöksiä gm-hernetutkimuksesta mielestäni onkin:
-Nykyisin käytössä olevat turvallisuustutkimukset eivät ole kokonaisuutena riittävän hyviä ja että ne eivät kerro gm-lajikkeiden turvallisuutta riittävän luotettavasti. Toiseen lajiin siirretty geeni voi toimia ”täysin yllättävästi” uudessa ympäristössä.
-Tarvitaan nykyisiä parempia ja kattavampia tutkimusmenetelmiä.
-Turvallisuustutkimukset tulee tehdä riippumattomissa tutkimuslaitoksissa. Riippuvuus hakijan suorittamista tutkimuksista ja hakijan toimittamista tiedoista tulee poistaa. EU-lainsäädännönkin edellyttämää avoimuutta tulee noudattaa.
-Nykyisin markkinoilla olevien gm-lajikkeiden turvallisuutta ei ole tutkittu luotettavasti. Esim yhdenkään gm-lajikkeen allergeenisuutta ei ole tutkittu eläinkokein.
-Nykyisin markkinoilla olevien gm-lajikkeiden turvallisuus allergeenisuuden sekä monen muun turvallisuuden osa-alueen osalta tulisi tutkia vähintään samalla perusteellisuudella kuin ko gm-hernelajikkeella tehtiin.
Vastaa
Australian hyväksymismenettelystä
Muutama kommentti vielä, sitten lienee aika antaa muillekin puheenvuoro asiassa.
"Analyysimenetelmien tulee olla yksinkertaisia, halpoja ja luotettavia. "
Yksinkertaisuuden ja halpuuden osalta tähän on pitkä matka. Veronmaksajien ja yritysten rahoilla niitä yritetään kehittää tätä päämäärää kohti. Toivottavasti me kuluttajat, jotka kustannukset lopulta maksamme, saamme jotain vastinetta ja iloa siitä tiedosta, onko tuotteessa gmo-ainesta 0,8% vai 1,1%. Mitään tekemistä turvallisuuden kanssa sillä ei ole. Toivottavasti myös kehitysmaiden nälkää näkevät saavat jotain iloa tästä tiedosta. Niissäkin maissa on ryhdytty mm. eräiden tunnettujen ympäristöjärjestöjen myötävaikutuksella uhraamaan voimavaroja tällaisten kysymysten selvittämiseen.
Se, että säädökset on tehty poliittisin perustein, ei toki millään tavalla anna aihetta niiden väheksymiselle tai noudattamatta jättämiselle, se on aivan selvää. Mutta keskeistä tähän keskusteluun liittyen on se, että esim. erilaiset prosenttirajat gmo-merkinnälle eivät perustu mihinkään turvallisuuteen liittyvään kynnysarvoon. Markkinoilla olevat gmo-tuotteet on arvioitu ja ne ovat osoittautuneet turvallisiksi, oli gmo-aineksen osuus sitten 0,1%, 1,0% tai 100%.
"EU:n tutkimuksistahan ei olekaan tullut juuri mitään konkreettista uutta ulos."
Tämä on kyllä aika rankka väite. Koko eurooppalainen, se maailman tiukin ja tarkin turvallisuuden arviointimenettely, puutteineenkin, perustuu pitkälti EUn rahoittaman tutkimuksen tuloksiin.
Johtopäätöksistäsi:
"-Nykyisin käytössä olevat turvallisuustutkimukset eivät ole kokonaisuutena riittävän hyviä"
Niin, riippuu siitä, mikä on "riittävän hyvä". Oma käsitykseni on, että ne toimivat varsin hyvin, varsinkin tavannomaisten ja luomuelintarvikkeiden vastaavaan käytäntöön verrattuna.
Jaan avoimuuteen liittyvät näkökantasi melko pitkälle. Tosin tuo "riippumattomien tutkimuslaitosten" käyttö ei ole realistista, maksajana olisi jälleen veronmaksaja, ja käytäntö asettaisi kasvinjalostuksen eri arvoiseen asemaan monen muun teollisuuden alan kanssa. Ilman suurempia turvallisuuteen liittyviä perusteita kuin monella muullakaan elinkeinoelämän alalla.
"-Nykyisin markkinoilla olevien gm-lajikkeiden turvallisuutta ei ole tutkittu luotettavasti. "
Tiedät kuitenkin itsekin, ettet kykene osoittamaan yhtään gmo-lajikkeisiin liittyvää terveysongelmaa 10 vuoden laajamittaisen käytön jälkeen.
Se laajempi kokonaisuus, minkä itse näen tähän asiaan liittyvän, on huoli siitä, että ylivarovaisuus estää uuden teknologian käyttöönoton. Vaarana on, että uuden teknologian torjuessamme menetämme eurooppalaisen teollisuuden ja maatalouden kilpailukyvyn, tuhlaamme veronmaksajien euroja, menetämme työpaikkoja, tuhoamme luonnonvaraisia ympäristöjä, saastutamme tarpeettomasti luontoa ja estämme uuden teknologian käyttöönoton niiltä, jotka sitä kipeimmin tarvitsisivat. Ilman todellista parannusta elintarvike- tai ympäristöturvallisuuteen.
Nämä ovat aika isoja ja vakavia asioita, joita vastaan uusien teknologioiden riskejä ja ongelmia pitää itse kunkin suhteuttaa. Mielestäni ihmiskunnalla ei ole varaa jättää esim. bioteknologian tarjoamia mahdollisuuksia käyttämättä. Näin on nyt Euroopassa käymässä.
Vastaa
Australian hyväksymismenettelystä
KP kirjoitti:
"Vaarana on, että uuden teknologian torjuessamme menetämme eurooppalaisen teollisuuden ja maatalouden kilpailukyvyn, tuhlaamme veronmaksajien euroja, menetämme työpaikkoja, tuhoamme luonnonvaraisia ympäristöjä, saastutamme tarpeettomasti luontoa ja estämme uuden teknologian käyttöönoton niiltä, jotka sitä kipeimmin tarvitsisivat. Ilman todellista parannusta elintarvike- tai ympäristöturvallisuuteen."
Näinhän sitä usein pelotellaan, mutta millä perusteella maalailet tällaisia skenaarioita? Miten tilanne muuttuisi, jos omaksuisimme Amerikan mallin?
Vastaa
Australian hyväksymismenettelystä
En nyt sellaisenaan Amerikan mallia haluaisi, onhan siellä aika lailla soitellen lähdetty sotaan, etenkin kansalaiskeskustelun osalta. Turvallisuusasioiden esiintuominen järkevällä tasolla on kaikkien etu. Eurooppalainen regulaatio on kuitenkin niin monimutkainen ja raskas, ettei se todellakaan kannusta uuden teknologian käyttöönottoon. Saa tosin nähdä, mitä tapahtuu, kun / "jos" WTOn päätös kiista-asiassa on EUlle negatiivinen.
Varsin todennäköistä kuitenkin on, että muu maailma jatkaa yhä kiihtyvällä vauhdilla gm-teknologian hyväksikäyttöä. En väitä, että kaikki gm-teknologiaan liitetyt lupaukset täyttyvät tai että jokaikinen markkinoilla oleva sovellus tarjoaa merkittäviä etuja, mutta tähän asti saatu kokemus osoittaa kaikenkaikkiaan säästöjä niin kustannuksissa kuin ympäristönkin kannalta. Nämä vääjäämättä näkyvät sitten kilpailukyvyssä ja sitä kautta työpaikoissa jne. Myös laajemmin maataloudessa, esim. halvan gm-soijan tai gm-maissin ollessa rehuvaihtoehtona perinteisille muillekin lajikkeille.
Uusien (gm)teknologioiden tutkimuslaitokset ovat jo siirtynyt Euroopasta poissa, vaikka alue perinteisesti on ollut yksi vahvuutemme kilpailtaessa vaikkapa USAn kanssa. Ei ole enää. Taas yksi erä hävitty USAlle.
Laajemmista vaikutuksista käy esimerkkinä myös muu kasvipohjaisia raaka-aineita käyttävä teollisuus. Biomateriaalin hyväksikäyttäminen mitä erilaisimpien raaka-aineiden valmistuksessa on menossa kovaa vauhtia eteenpäin, ajatellaan vaikkapa biopolttoaineita tai erilaisia hienokemikaaleja. Näitä voidaan toki tuottaa perinteisistäkin lajikkeista tiettyyn rajaan saakka, mutta kasvien geenimuokkaus avaa aivan uusia mahdollisuuksia. Esimerkkinä vaikkapa puiden geenimuokkaus, tavoitteena nopea kasvu ja tautienkestävyys. Jos tuloksena todellakin on tauteja kestävät, 3 vuoden ikäisinä kaadettavat eukalyptus-puupellot (ympäristöturvallisuus huomioiden), voi vain ihmetellä, millä suomalainen tai eurooppalainen metsäteollisuus oikein kilpailee tulevaisuudessa.
Globaalisti täytyy jälleen kerran tuoda esiin myös väestön kasvu ja käsiin räjähtävä ruuantuotannon tarve. Nykyisellä väestön kasvuvauhdilla tarvitaan kaksinkertaiset sadot vuonna 2025. Onko meillä varaa ja moraalista oikeutta jättää hyväksikäyttämättä uuden teknologian mahdollisuudet, vaikka yksin bioteknologia ei ongelmaa ratkaisikaan? Jo nyt pelko kyvyttömyydestä täyttää eurooppalaiset, "poliittisesti päätetyt" gm-rajat estää kehitysmaita hyödyntämästä teknologiaa tai edes ottaa nälkäapuna vastaan samaa viljaa, mitä jenkit itse syövät joka päivä!
Eli kysymys ei ole siitä, jatketaanko gm-teknologian käyttöönottoa globaalisti, vaan siitä, onko Eurooppa mukana hyötymässä sitä.
Tämä "palopuhe" varmaan herättää kommentteja...
Vastaa
Australian hyväksymismenettelystä
Pasi 5.1.2006. "Analyysimenetelmien tulee olla yksinkertaisia, halpoja ja luotettavia. "
Kimmo Pitkänen 5.1.2006. ”Yksinkertaisuuden ja halpuuden osalta tähän on pitkä matka. Veronmaksajien ja yritysten rahoilla niitä yritetään kehittää tätä päämäärää kohti. Toivottavasti me kuluttajat, jotka kustannukset lopulta maksamme, saamme jotain vastinetta ja iloa siitä tiedosta, onko tuotteessa gmo-ainesta 0,8% vai 1,1%. ”
Gm-tuotteiden ja ei-gm-tuotteiden erilläänpidon tulee olla ehdoton kynnyskysymys gm-lajkkeiden viljelyynottamiselle. Erilläänpidon varmistaminen edellyttää yksinkertaisten, halpojen ja luotettavien analyysimenetelmien olemassaoloja ja käyttämistä. Tätä edellyttää ”rinnakkaiselon” toteutus sekä viljelijöiden ja kuluttajien oikeuksien kunnioittaminen ja valinnanvapauden turvaaminen. Kuluttajille on oleellista tietää, onko tuotteessa 0,1 % vai 0,9 % gm-ainesta. ”Puhtaiden” tuotteidenhan tulee olla mahdollisimman puhtaita eli yleensä aina paljon alle 0,9 %. Lisäksi ei-gm-tuotannolle analyyseistä ei saa aiheutua ylimääräisiä kustannuksia, vaan gm-alan on kannettava tältäkin osin vastuu kustannuksista. Gm-alahan tämän analyysitarpeen aiheuttaa.
Aika ei siis näytä olevan vielä moneen vuoteen kypsä gm-teknologian käyttöönotolle, koska analyysimenetelmät eivät täytä näitä ehtoja.
Kimmo Pitkänen 5.1.2006. ”Markkinoilla olevat gmo-tuotteet on arvioitu ja ne ovat osoittautuneet turvallisiksi, oli gmo-aineksen osuus sitten 0,1%, 1,0% tai 100%.”
Pasi 5.1.2006. "EU:n tutkimuksistahan ei olekaan tullut juuri mitään konkreettista uutta ulos.
"Kimmo Pitkänen 5.1.2006. ”Tämä on kyllä aika rankka väite. Koko eurooppalainen, se maailman tiukin ja tarkin turvallisuuden arviointimenettely, puutteineenkin, perustuu pitkälti EUn rahoittaman tutkimuksen tuloksiin.”
Mitään luotettavaa tulosta gm-tuotteiden turvallisuudesta ei ole saatu, kun niiden turvallisuutta ei ole edes kunnolla tutkittu. Yhdellekään markkinoilla ole gm-lajikkeelle ei ole tehty esim. niitä eläinkokeita, jotka tehtiin Australian gm-hernelajikkeelle. Näin ollen esim. markkinoilla olevien lajikkeiden osalta allergiaa aiheuttavasta taipumuksesta ei ole mitään perusteellisempaa tietoa. Nykyisin suoritettava muutaman valkuaisaineen arviointi bakteereissa tuotetun valkuaisen avulla ei kerro valitettavasti juuri mitään siitä, miten ko valkuaiset gm-kasveissa käyttäytyvät, tämän osoittaa mm po australainen tutkimus. Ja esim. valkuaisiahan on noin 600, joten niistä 5-20 arviointi ei paljoa kerro kokonaisuudesta. Ja vaikutuksia esim. eläinten hedelmällisyyteen ei ole juuri lainkaan tutkittu.
Kimmo Pitkänen 5.1.2006. ”Niin, riippuu siitä, mikä on "riittävän hyvä". Oma käsitykseni on, että ne toimivat varsin hyvin..”
Pasi 5.1.2006. "-Nykyisin markkinoilla olevien gm-lajikkeiden turvallisuutta ei ole tutkittu luotettavasti. "
Kimmo Pitkänen 5.1.2006. ”Tiedät kuitenkin itsekin, ettet kykene osoittamaan yhtään gmo-lajikkeisiin liittyvää terveysongelmaa 10 vuoden laajamittaisen käytön jälkeen.”
Terveysongelmia meillä on ihan tarpeeksi. Niiden syistä vaan ei oikein ole tietoa. Terveysongelmien puuttumisesta gm-lajikkeiden osalta ei ole mitään näyttöä, koska asiaa ei ole tutkittu kunnolla. ”Terveysongelmahan” löytyi esim. austral. gm-hernelajikkeen osalta vain ”nykyistä tarkemmissa” tutkimuksissa. Samat ongelmat voivat aivan hyvin löytyä mistä tahansa nykyisin markkinoilla olevista gm-lajikkeesta. Mon863-gm-maissi aiheutti ”vakavia terveydellisiä” muutoksia rotilla….
Turvallisuustutkimukset toimisivat ”riittävän hyvin”, jos käytettäisiin nykyisin käytettävissä olevia parhaita tutkimusmenetelmiä. Jos esim allergeenisuus tutkittaisiin nykyisin vähintäänkin sillä tarkkuudella kuin po austral gm-hernelajikkeella tehtiin. Ja tutkimusten tekijöinä olisi riippumattomia tutkimuslaitoksia. Lisäksi muilla osa-alueilla tulisi tehdä vähintään samantasoisia tutkimuksia, vert. esim venäläinen gm-soijan hedelmällisyystutkimus. Nykyisin ei noudateta edes FAO/WHO:n suosituksiakaan. Lisäksi tulee kehittää nykyisiä suosituksia parempia tutkimusmenetelmiä.
Esim. Italia on esittänyt vaatimuksen Euroopan ruokaturvavirastolle (EFSA) riippumattomien gm-elintarvikkeiden turvallisuustutkimusten tekemisestä.
http://www.gmwatch.org/archive2.asp?arcid=5307
http://www.gmwatch.org/archive2.asp?arcid=5121
Monet asiantuntijat ovat varsin kriittisellä kannalla gm-tuotteiden turvallisuudesta, kuten esim. äskettäin julkaista raporttikin osoittaa. ”Das unterschätzte Risiko. Interviews mit neun WissenschafterInnen zum Thema gentechnisch veränderter Pflanzen. Ökoinstitut 2005.”
http://www.genfood.at/download/greenpeace_blauen_oekoinst-freiburg2005_GVO-risiko.pdf
Vastaa
Australian alfa-amylaasi inhibiittorin tapaus
Uusin Nature Biotechnology (24[1]) kommentoi tapausta. Pääkirjoituksessa pahoitellaan, ettei julkaisussa ole todistettu sitä, olisiko alfa-amylaasi todella allergeeninen ihmisille - pelkkä immunogeenisen vasteen havaitseminen hiirillä kun ei sitä vielä todista.
Lisäksi pääkirjoitus pohtii, olisiko siirtogeeninen herne läpäissyt CODEX:in (FAO:n ja WHO:n) ruokaturvallisuusstandardeja. Kyseisen alfa-amylaasin tiedetään muistuttavan sekvenssiltään joitakin tiettyjä allergeeneja. Lisäksi proteiini kestää hyvin hajottavia entsyymejä, mikä on usein allergeenien tunnusmerkki. Siksi on epätodennäköistä, että tämä siirtogeeninen herne olisi läpäissyt riskinarviointiprosessia.
Vastaa
Miksi geenimuuntelu on teknisesti epävarmaa ja riskialtista
Kiitos tästä perusteellisesta ja hyvin perustellusta tietopaketista. Totuus on järkyttävää luettavaa...
Vastaa
Miksi geenimuuntelu on teknisesti epävarmaa ja riskialtista
Totuutena tuota näkemystä ei kannata pitää, vaikka siinä hyviä kysymyksiä esiin nostetaankin.
Tahtoisin itse lukea/kuulla asiallisia kommentteja asiantuntijoiden ja tutkijoiden taholta, koskien kyseisessä Smithin kirjassa esitettyjä väitteitä. Tämä lienee kuitenkin turha toivo.
Vastaa
Käytännön kokeita Suomessa
"KTTK:n suorittamassa valvonnassa löydettiin 31.10.2005 Rehux Oy:n valmistamasta rehusta merkintärajan ylittävä pitoisuus muuntogeenistä soijaa. Soijan gmo-pitoisuus oli 43 %. Merkinnät muuntogeenisyydestä puuttuivat. Näytteestä analysoitu muuntogeeninen soija on EU:ssa hyväksytty, joten tapausta tutkitaan merkintävelvoitteen rikkomisena. Euroopan yhteisön asetukset edellyttävät muuntogeenisen aineksen ja -rehujen merkitsemistä. Merkintöjen tarkoituksena on estää kuluttajien harhaanjohtaminen.
KTTK:n saaman selvityksen mukaan Rehux Oy on ostanut rehunvalmistukseen käytetyn muuntogeenisen soijarouheen Lounaisfarmi Oy:ltä, joka on välittänyt sitä Suomessa. Muuntogeenisen soijarouheen on tuonut maahan Avena Nordic Grain Oy joulukuussa 2004. Kokonaistuontimäärä on n. 2,7 milj. kg, josta välittäjänä toiminut Lounaisfarmi Oy on ostanut KTTK:n selvityksen mukaan n. 2,3 milj. kg ja välittänyt muuntogeenisen soijarouheen ilman lainsäädännön edellyttämiä merkintöjä rehun valmistajille ja suoraan tiloille. Muuntogeenistä soijaa on markkinoitu ilman merkintöjä lokakuuhun 2005 asti. Valmistajat, joille Lounaisfarmi Oy on KTTK:n saamien tietojen mukaan välittänyt muuntogeenistä soijarouhetta ilman lainsäädännön edellyttämiä merkintöjä, ovat Altia Oyj, Feedex Oy Ab ja Rehux Oy. KTTK:lle annettujen selvitysten mukaan edellä mainitut rehuseosten valmistajat eivät ole tienneet erän muuntogeenisyydestä."
No niin, nyt kun Suomessakin lähes vuosi käytännössä testailtu tätä GMO-pitoista rehua. Eikä kukaan ole ilmoittanut, että kakkaan on tullut raitoja.
Niin eikö kokemusten perusteella voitaisi samantien sallia GMO-rehut Ruotsin malliin.
Vastaa
Käytännön kokeita Suomessa
Avena Fatua kirjoittaa:
"No niin, nyt kun Suomessakin lähes vuosi käytännössä testailtu tätä GMO-pitoista rehua. Eikä kukaan ole ilmoittanut, että kakkaan on tullut raitoja."
Mistä tiedät ettei ole tullut. Ei varmaankaan viljelijä ole osannut yhdistää. Tällä hetkellä ei KTTK (nimim. kysytty on) tai kukaan muukaan edes tiedä kuinka monella tilalla tätä rehua on käytetty.
"Niin eikö kokemusten perusteella voitaisi samantien sallia GMO-rehut Ruotsin malliin."
Eihän ole mitään kokemuksia tullut, kuin laittomasti. Tämäkö on tapa, jolla gm-rehua ajetaan käyttöön, että vaivihkaa kyllästetään rehut jo valmiiksi gm-aineksella?
Kysymys kuuluu kuinka moni eläinten kasvattaja on valmis siirtymään samantien gm-rehuun? Olen törmännyt yksittäisiin, jotka kustannusten alentamisen (10-20 e halvempi/tn (soijaa!)) toivossa olisivat valmiita ottamaan riskin.
Vastaa
Käytännön kokeita Suomessa
Tämä on tälläinen mielenkiintoinen ennakkotapaus.
Jos toimitaan annettujen asetusten ja sertifioitujen laatujärjestelmien mukaan ei tämä jäljittäminen pitäisi olla mahdotonta.
"Yleisen jäljitettävyysvaatimuksen (178/2002) mukaan kaikkien elintarvike- ja rehualan toimijoiden tulee pystyä jäljittämään kaikissa tuotanto- jalostus- ja jakeluvaiheissa elintarvikkeet, rehut, elintarviketuotantoon käytettävät eläimet ja muut mahdolliset aineet, jotka käytetään tai voidaan käyttää elintarvikkeeseen ja rehuun.
Asetuksen 178/2002 mukaan vuoden 2005 alusta rehu- ja elintarvikeyrityksillä on oltava kattava
järjestelmä, jotta elintarvikkeita ja rehuja voidaan poistaa markkinoilta kohdennetusti ja antaa
kuluttajille tai valvontaviranomaisille täsmällistä tietoa ja siten välttää elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien ongelmien ilmetessä tarpeettoman laajat häiriöt."
Voi olla, että käy kuten Romaniassa, jossa jouduttiin nostamaan kädet pystyyn tämän GMO:n edessä
Vastaa
Romania ja muu Itä-Eurooppa
Avena Fatua:
"Voi olla, että käy kuten Romaniassa, jossa jouduttiin nostamaan kädet pystyyn tämän GMO:n edessä"
Romaniassa ei ole EU-tasoista säätelyjärjestelmää. Gm-soijaa viljellään siellä toisin kuin Suomessa. Mitään muutakaan yhtäläistä en löydä tähän tapaukseen.
Itä-Euroopan maissa pääasiassa amerikkalaiset gm-yhtiöt ovat käyttäneet tilannetta härskisti hyväksi ja kokeilleet kaikenlaisia soija- ja maissi gm-lajikkeita. Tätä käytetään todennäköisesti tietoisesti Troijan hevosena, jos nämä maat tulevat EU:n jäseniksi. Puolassa se on muuten onnistunut oikein huonosti, kuten täältä käy ilmi: http://www.gmofree-europe.org/countries/Poland.htm
Vastaa
Sveitsin kansa kielsi gemot
Äänestäjät kumosivat lainsäätäjien vuonna 2003 säätämän gmo-tekniikkalain Sveitsissä 27.11.2005 pidetyssä kansanäänestyksessä. Äänestäneistä 55,7 % kannatti gmo-kieltoa maataloudessa.
Kaikessa pelto- ja puutarhakasvien viljelyssä, metsätaloudessa ja karjataloudessa on gmo-tekniikka kielletty. Kielto koskee maataloustuotantoa Sveitsissä, mutta ei esimerkiksi gmo-rehujen tuontia maahan.
Viisivuotista gmo-kieltoa kannatti poliittinen keskusta ja vasemmisto sekä ympäristö- ja kuluttajajärjestöt. Viljelijät äänestivät yleisesti kiellon puolesta vastoin pääpuolueensa kantaa. Aloitteen tekijät esittivät, että geenitekniikka ei ole kuluttajien eikä sveitsiläisten viljelijöiden edun mukaista. Noin 70 prosenttia kuluttajista ei halua ostaa gmo-tuotteita. Hallitus, liike-elämän enemmistö ja keskusta-oikeisto sekä oikeistopuolueet olivat väliaikaista kieltoa vastaan.
Sveitsi tuleekin näin edistämään kansallista laatustrategiaa maataloudessa, jalostuksessa ja kaupassa ja toimimaan suunnannäyttäjänä Euroopassa gmo-vapaan ruuan tuotannossa ja gmo-vapaassa elintarvikkeiden jalostuksessa.
Näin Syngentan kotikentällä vanhassa omiin mahdollisuuksiin turvaavassa, itsenäisessä sivistys- ja kulttuurivaltiossa!
Meidänkin täällä Pohjolassa olisi syytä jatkaa "Puhtaalla laatustrategian linjalla" eikä lähteä seikkailemaan ja ryvettämään tuotteitamme gemo-suolla!
http://www.swissinfo.org/sen/swissinfo.html?siteSect=106&sid=6271033&cKey=1133115915000
http://www.gentechfrei.ch
Vastaa
Sveitsin kansa kielsi gemot
Mietin tässä, että mitenköhän kävisi, jos Suomessa järjestettäisiin samanlainen äänestys. Eurobarometrit väittävät, että suomalaiset suhtautuvat myönteisesti, mutta epäilen tilanteen olevan melko samansuuntainen kuin Sveitsin jakauma.
Itse oletan, että tekniikalla on potentiaalinsa tutkimuksen puolella, mutta massiiviset lupaukset mullistavista sovelluksista ovat pääosin silkkaa hypeä. Jollain keinollahan ne rahat täytyy kehitykseen repiä.
Silti luulen, että gemot tulee Suomessakin ruokapöytiin asti muutaman vuoden kuluessa. EU antaa myöden pikku hiljaa, mistä on selvät merkit olemassa.
Vastaa
Gmo-vapauskonferenssi 14-15.1.2006 Berliinissä
Toinen eurooppalainen GMO-vapaiden alueiden konferenssi
Berliinissä 14-15.1.2006
Mukana mm EU-puheenjohtajamaa Itävallan maatalousministeri
Keskustellaan mm alueellisesta itsemääräämisoikeudesta gm-tekniikan suhteen sekä useita työryhmiä.
Vastaa
Gmo-vapauskonferenssi 14-15.1.2006 Berliinissä
Runsaasti mielenkiintoisia esitelmiä ja muuta aineistoa gm-alalta.
http://www.gmo-free-regions.org/conference-2006/proceedings.html
Vastaa
2005: gm-kasvien kaupallinen kasvatus
Vuoden 2005 tiedot muuntogeenisten viljelykasvien kaupallisen kasvatuksen laajuudesta on julkaistu ISAAA:n nettisivustolla. http://www.isaaa.org/
Vastaa
2005: gm-kasvien kaupallinen kasvatus
ISAAA on muuten pääosin bioteknologiayritysten ylläpitämä.
Tässä Kansainälisten Maan ystävien raportissa http://www.foei.org/publications/pdfs/gmcrops2006execsummary.pdf kerrotaan ettei ISAAA paljasta mihin lähteisiin se perustaa lukunsa.
Tämähän ei automaattisesti ole mikään paha asia, mutta epäilyksiä se herättää niiden paikkansa pitävyydestä.
Tilastointia voisi alkaa pian FAO tekemään, niin se olisi riippumattomampaa.
Vastaa
2005: gm-kasvien kaupallinen kasvatus
Lukuja ynnä paljon muuta löytyy myös juuri julkaistulta "GMO-Compass" -sivustolta.
Vastaa
Tasapuolinen sivusto
Gm-sivustoja on mielenkiintoista vertailla.
Tämä sveitsiläinen transgen- sivusto vaikuttaa harvinaisen avoimelta ja tasapuoliselta. Kiistakysymyksetkin esitellään hyvin avoimesta molemmin puolin.
http://www.transgen.ch/
Vastaa
Miksi Suomeen gemoja, kun Itävalta panostaa gm-vapauteen?
On aika erikoista, että MMM, virallisen maatalouspolitiikan toteuttaja ja luoja, niin voimakkaasti kannattaa gm-kasvien viljelyä Suomessa. MMM:n edustajan ei liene kuultu missään esittävän edes lievästi epäileviä tai lisätutkimuksiin kannustavia mielipiteitä gm-kasveista?
MMM:n linjaa gm-asiassa on aiheellista ihmetellä. Ero Suomen ja esim. Itävallan välillä on tässä asiassa huikea, vaikka maiden maatalouden olosuhteet ovat hyvin lähellä toisiaan. Miksi Suomi on esim. EU:ssa joka kerta kannattanut gm-lajikkeiden hyväksymistä ja miksi Suomessa halutaan panostaa gm-tekniikkaan, vaikka Suomi on maailman pohjoisin, pieni maa ja maatalouden resurssit ovat erittäin niukat? Gm-jalostus on erittäin kallista, sen tulokset ovat hyvin epävarmoja ja riskialttiita. Ja riskien realisoituminen voi käydä erittäin kalliiksi. Maatalouden ongelmien ratkaisijaksi gm-tekniikasta ei ole.
Suomen selviytymisstrategiana on tähän asti ollut kansallinen laatustrategia. Gm-tekniikka on laatustrategialle aivan vastakkainen. Missä vaiheessa suunnanmuutoksesta on tehty laajaan keskusteluun ja kokonaisvaltaiseen poliittiseen arviointiin perustuva päätös?
Onko Suomesta esim. käyty perehtymässä Keski-Euroopan maiden kuten esim. Itävallan aivan toisenlaisiin strategioihin tällä sektorilla? Vertaileva analyyttinen raportti olisi mielenkiintoista saada lukea!
Eikö Suomen ja Itävallan maataloudella ole hyvin paljon yhteisiä asioita ja tiivis yhteistyö olisi hyödyllistä? Hyödyllisempää kuin hakea oppia Pohjois-Amerikan preeriamaataloudesta? Sielläkin esim. Kanadan viljelijät vaativat viranomaisia kieltämään nykyiset gm-lajikkeet, ja monet USA:n osavaltiot valmistelevat gm-viljelyn rajoituksia.
Gm-pioneeri Etelä-Afrikka on kieltänyt kaikkien gm-lajikkeiden maahantuonnin jo viime keväänä, koska gm-seikkailut ovat sekoittaneet maan elintarvikemarkkinat perusteellisesti ja ajanut viljelijät ja elintarvikeyritykset ahdinkoon. Intian viljelijät ovat kärsineet suuria taloudellisia menetyksiä gm-puuvillan viljelystä ja ajanut tuhannet viljelijät epätoivoon ja tuhansittain jopa itsemurhiin.
Maailmalla gm-tekniikka on ensisijaisesti isojen teollista maataloutta harjoittavien vientimaiden teknologiaa, jota käytetään suurtiloilla. Menetelmä näyttääkin hyödyttävän vain muutamia suuryrityksiä ja kenties joitakin teollista maataloutta harjoittavia suurviljelijöitä. Gm-jalostus on erittäin kallista, menetelmät lapsen kengissä, tulokset hyvin epävarmoja, ja se kohtelee varsin kaltoin perheviljelmiä Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa sekä myös Pohjois-Amerikassa. Gm-viljelyn laajeneminen USA:ssakin on ollut mahdollista vain hyvin runsailla verovarojen käytöllä gm-tekniikan kehittämiseen. Ja gm-tuotteita on voitu markkinoida vain rajusti kasvaneiden maataloustukiaisten avulla.
Miksi siis Suomi pyrkii seuraamaan Pohjois-Amerikan teollista maataloutta tässä maatalouden sopeuttamisen kilpajuoksussa? Miksi pyritään teollisen maatalouden menetelmillä ja strategioilla pärjäämään globaalisaatiokisassa, jossa eivät USA:n eikä Kanadankaan perheviljelmät pärjää? Eikö niillä suurilla rahasummilla, joita Suomessa upotetaan epävarman gm-tekniikan kehittämisen suohon, voitaisi saada paljon enemmän aikaan turvallisemmilla vesillä etenemällä?
Miksi Suomessa panostetaan gm-tekniikkaan, kun esim. Itävalta ja Sveitsi panostavat gm-vapauteen?
Itävallan strategiana on pelastaa maan maatalous ja maaseudun elävyys gm-vapaudella – eikä suinkaan gm-lajikkeita viljelemällä. Gm-vapautta tukee maatalousministeriö omilla kotisivuillaan esittelemällä mm. gm-vapauskampanjaa ministeriön sivustolla näyttävästi ”Unterstützen Sie die Österreichische Charta für Gentechnikfreiheit!”
http://www.lebensministerium.at/
Olisi jo Suomessakin korkea aika paneutua asiaan monipuolisesti. Itävalta tulee nostamaan gm-vapauden keskeiseksi keskusteluaiheeksi vuoden 2006 alkupuoliskolla, jolloin se toimii EU:n puheenjohtajamaana.
Vastaa
Itävalta kielsi gm-rapsin ja isännöi rinnakkaiselokokousta
Suomi voisi aivan hyvin pysyä gm-vapaana maana ja liittyä Itävallan seuraan.
Itävalta kielsi tammikuussa gm-rapsilajike GT73 viljelyn, joka on EU:n hyväksymä. Kielto astui voimaan heti ja on voimassa ainakin vuoden 2008 loppuun.
Itävallan kielto on esimerkkitapaus EU:n jäsenmaan itsenäisestä päätöksenteosta ja rinnakkaisviljelyn vaikeuksista Euroopassa. Rapsi risteytyy hyvin helposti myös rikkakasvien kanssa. Itävalta perustelee kieltoa sillä, että rinnakkaiseloa ei voida turvata rapsin helpon risteytymisen takia, sen viljely aiheuttaisi peruuttamattomia seurannaisvaikutuksia Itävallan maatalouteen. Lisäksi gm-rapsin viljelyn mahdollisia vaaroja ei ole tutkittu.
Toivottavasti Suomesta kokoukseen osallistuva ministeri Korkeaoja paneutuu toden teolla Itävallan näkemyksiin asiasta. Suomella ja Itävallallahan luulisi olevan maatalouspolitiikassa ja gm-asioissa paljon yhteistä.
http://www.heise.de/tp/r4/artikel/21/21845/1.html
Vastaa
Norjan elintarvikeketju irti gm viljelystä
Norjan maataloustuottajaliitto Norges Bondelag on sanoutunut irti geenimuuntelutekniikasta yhdessä keskeisten elintarvikeketjun toimijoiden kanssa.
Uuden linjauksen mukaan elintarvikeala sanoo ei kaikelle gm-tekniikan hyödyntämiselle viljelyssä. Gm-elintarvikkeita eikä gm-rehuja haluta tuoda maahan. siemenissä ei sallita minkäänlaista gm-aineksen sekoittumista.
Geenimuuntelu eroaa kahdella tärkeällä tavalla perinteisestä jalostuksesta. Se mahdollistaa biologisesti muutoin mahdottomat risteytymät eri lajien välillä. Toisaalta uusien organismien kehittäminen menee eteenpäin niin nopeaa vauhtia, että niitä ei ehditä kunnolla testaamaan eikä löydetä mahdollisia ongelmien aiheuttajia etukäteen ennen laajamittakaavaista viljelyä.
Tarvitaan paljon enemmän tietoa gm-lajikkeiden viljelyn pitkäaikaisvaikutuksista esimerkiksi ympäristöön ja terveyteen. Gm-vapaasta elintarvikepolitiikasta sopineet toimijat sopivat myös dokumentointi- ja raportointikäytännöistä, jotka varmistavat, että uutta linjaa myös noudatetaan käytännössä.
Kannattaisi suomalaistenkin paneutua kunnolla tähän Norjan ratkaisuun. Sivistysvaltiot tekevät tällaisia laadukkaita ja terveitä päätöksiä.
Tuottajaliiton lehdistötiedote
www.bondelaget.no/nyheter/dbafile56483.html
Koko teksti: Maatalouden suhde geenitekniikkaan ja muuntogeenisiin organismeihin
www.bondelaget.no/bibliotek/mener/dbafile56480.html
Vastaa
Miksi Suomeen gemoja, kun Itävalta panostaa gm-vapauteen?
Uusi maatalouden vaihtoehtoja ja tulevaisuuden skenaarioita käsittelevä työryhmämuistio nostaa geeniteknologian maatalouden kehittämisen tärkeäksi osa-alueeksi. (Ks. mahdollisuudet ja uhkat & lisätiedot osio)
Suora linkki muistioon:
http://www.mmm.fi/attachments/5lW4u4FlL/5lW4JhTjU/Files/CurrentFile/trm2007_1.pdf
Vastaa
Gm-tekniikan lupaukset kupla?
Kimmo Pitkänen kirjoitti "Australian alfa-amylaasi inhibiittori keskustelussa" 5.1.2006. ”Vaarana on, että uuden teknologian torjuessamme menetämme eurooppalaisen teollisuuden ja maatalouden kilpailukyvyn, tuhlaamme veronmaksajien euroja, menetämme työpaikkoja, tuhoamme luonnonvaraisia ympäristöjä, saastutamme tarpeettomasti luontoa…
Nämä ovat aika isoja ja vakavia asioita, joita vastaan uusien teknologioiden riskejä ja ongelmia pitää itse kunkin suhteuttaa. Mielestäni ihmiskunnalla ei ole varaa jättää esim. bioteknologian tarjoamia mahdollisuuksia käyttämättä. Näin on nyt Euroopassa käymässä.”
Kimmo Pitkänen 6.1.2006. ”En väitä, että kaikki gm-teknologiaan liitetyt lupaukset täyttyvät tai että jokaikinen markkinoilla oleva sovellus tarjoaa merkittäviä etuja, mutta tähän asti saatu kokemus osoittaa kaikenkaikkiaan säästöjä niin kustannuksissa kuin ympäristönkin kannalta. Nämä vääjäämättä näkyvät sitten kilpailukyvyssä ja sitä kautta työpaikoissa jne. ”
Asiaa voidaan tarkastella 30 vuoden gm-teknologian kehittelyn tuotosten ja siitä kertyneiden kokemusten kautta.
Kanadan viljelijöiden suurimmat ongelmat ovat heikko taloudellinen kehitys ja maan viljavuuden heikkeneminen. Maatilojen taloudellinen tulos oli surkea jo toisena vuotena peräkkäin. Sen sijaan suuryhtiöillä mukaan lukien gm-yhtiöt taloudelliset tulokset olivat huippuluokkaa. Kanadalaisilla viljelijöillä on nyt 10 vuoden kokemus gm-lajikkeista. Niitä on markkinoitu siellä lupauksin suurista taloudellista eduista ja edullisista ympäristövaikutuksista.
http://www.nfu.ca/briefs/Myths_PREP_PDF_TWO.pdf
Maatilakriisistä ulospääsyksi laatimassaan 16 kohdan esityksessä Kanadan viljelijäjärjestö ei mainitse gmo-teknologiaa maatalouden ahdingon pelastajana, vaan päinvastoin vaaditaan maatalouden panosteollisuuden sekä elintarviketeollisuuden tiukempaa säätelyä ja vallan ja voittojen rajoittamista. Sitävastoin esim. luomumaatalous ja lähiruoka esitetään kehittämisen arvoisiksi toimenpiteiksi.
http://www.nfu.ca/briefs/Ten_point_plan_to_end_farm_crisis_EIGHTEEN_FINAL.pdf
Kimmo Pitkänen 25.10.2005: ”Hiljattain on julkaistu alan ammattilehdessä tutkimus gm-viljelyn vaikutuksista ensimmäisten 10 vuoden ajalta:
http://www.agbioforum.org/v8n23/v8n23a15-brookes.htm
Yksittäiset viljelijäkohtaiset kokemukset vaihtelevat, mutta keskimäärin gm-viljely on tutkimuksen mukaan tuottanut kasvista riippuen 0.6-10.5% taloudellisen hyödyn tilatasolla, torjunta-aineiden käyttö on vähentynyt 2.5-14.7%, laajemmat ympäristövaikutukset huomioiva mittari näyttää 3.4-20.7% parannusta ja viljelyn aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt ovat vähentyneet määrällä, joka vastaa 5 miljoonan henkilöauton poistamista liikenteestä vuodeksi.”
Oheinen siteeraamasi raportti kertoo mm, että Kanadassa RR-gm-rapsi on tuottanut n. 10 % sadonlisäyksen ja on parantanut viljelijöiden taloudellista tulosta selvästi. Gm-rapsia pidetään raportissa myös hyvin ympäristöystävällisenä.
Pasi GMO-vapaa Suomi-keskustelussa 31.10.2005. ”Glyfosaattia kestävien lajikkeiden viljely tulisi heti lopettaa Kanadassa, vaatii Kanadan Maataloustuottajaliitto 20.9.2005 Kanadan Elintarviketarkastusvirastolle tekemässään esityksessä. Viljelyyn ei tule hyväksyä uusia lajikkeita ja lajeja mukaan lukien viljelylupaa odottava sinimailanen, ja viljelyssä jo olevat lajikkeiden viljelyluvat tulee ottaa uudelleen arvioitaviksi.”
Nyt kuitenkin Kanadan viljelijät vaativat gm-lajikkeiden kieltämistä Kanadasta, koska gm-lajikkeiden viljelystä ei ole kokonaisuutena ollut viljelijöille mitään taloudellista hyötyä – päinvastoin niiden viljelystä aiheutuu lisäkustannuksia mm. jättörapsien torjunnasta ja mm. fusarium-sienten aiheuttamien sadon laatutappioiden lisääntymistä. Torjunta-aineiden käyttö ei ole myöskään vähentynyt. Viljelijät pitävät gm-lajikkeita ympäristölle vahingollisina. Niiden viljely vähentää mm. suorakylvön mahdollisuuksia.
http://www.nfu.ca/Releases/NFU%20CALLS%20ON%20CFIA%20TO%20STOP%20APPROVALS%20OF%20GLYPHOSATE-RESISTAN..pdf
Johtopäätöksenä edellisistä Kimmo Pitkäsen siteeraama raportti lieneekin vain ”gm-teollisuuden mainosjulkaisu”, koska Kanadan viljelijät pitävät näitä gm-alan jatkuvasti toistamia ja Kimmo Pitkäsen esittämiä väitteitä kangastuksina ja suorastaan uhkana perheviljelmäperustaiselle maataloudelle Kanadassa.
Kanadan viljelijät liittävät Euroopalle esittämäsi uhkakuvat suoraan ja epäsuoraan gm-teknologiaan ja sitä hallitseviin monikansallisiin suuryhtiöihin eikä suinkaan gm-junasta poisjättäytymiseen. Sensijaan gm-tekniikan kielto on Kanadan viljelijöille keino pelastaa maan maatalous ja perheviljelmät. Tämä siis 10 vuoden viljelykokemuksen perusteella.
Kumpaa nyt siis pitäisi uskoa? Sinun epämääräisiä lupauksiasi ”tulevasta hyvästä” ja siteeraamaasi ”raporttia” ja sen perusteena olevia ”ns näennäistieteellisiä tutkimuksia” vai kanadalaisia viljelijöitä ja heidän 10 vuoden kokemuksiaan? Kumpi taho on oikeassa?
http://www.nfu.ca
Vastaa
Gm-tekniikan lupaukset kupla?
Tämäkin keskustelu junnaa tasolla, joka käsittelee parikymmentä vuotta vanhoja, ns. ensimmäisen aallon gm-sovelluksia. Ja sitä, onko joku yksittäinen lajike jonain vuonna antanut isomman vai pienemmän sadon kuin joku muu.
Siitä, millä tasolla eurooppalainen keskustelu liikkuu, saat kuvaa vaikkapa sivulta
http://europa.eu.int/comm/research/conferences/2005/kbb/index_en.html
seuraamalla sivun linkkejä eteenpäin.
Kanadalaisella maanviljelijöiden etujärjestöllä on kaikki oikeus esittää omaa etuaan parhaiten palvelevia toimia. Nämä ehdotetut toimet näyttävän sisältävän mm. maanviljelijöille annettavan takuun tietystä tulotasosta, viljeltävän pinta-alan rajoittamisen viljan hinnan nostamiseksi, lannoitteiden hintakaton, toimet viljelijälle korkeamman hinnan antavan luomuviljelyn edistämiseksi, kuljetuskustannusten alentamisen poliittisilla päätöksillä, globaalin kaupan esteitä "lähiruuan" hyväksi, jne. Lobbausjärjestölle varsin loogisia ehdotuksia, mutta kuulostavat minusta menneisyyden kaiuilta.
Mutta toivottavasti jokainen tämän palstan lukija muodostaa oman mielipiteensä tästäkin asiasta.
Kuten jokainen viljelijä tehköön itsenäisesti päätöksensä siitä, mitä viljelee. Yhä useampi näyttää valitsevan geenimuunnellut lajikkeet, jos se vain on mahdollista.
Pyytäisin, että esität jotain perusteluita, ennen kuin leimaat siteeraamani artikkelin "näennäistieteelliseksi".
Vastaa
Gm-tekniikan lupaukset kupla?
No, tottakai lupaukset ovat hype-vaiheen takia olleet massiiviset, niin kuin aina uusissa tekniikoissa. Kyllä tutkijatkin tämän myöntävät ja ovat tyytyväisiä kun rahoittajia (=töitä) on piisannut.
Sieltä labroista/innovaatioista on vain aika törkeän pitkä matka käytännön sovelluksiin saati kauppojen hyllyille. Realismi on joskus karua, jonka ovat sekä kehittäjät että rahoittajat saaneet huomata.
Mahtailevat puheenvuorot ovat vähentyneet nyttemmin, joka on hyväksi koko tilanteelle. Ehkäpä mediakin on löytänyt alasta jotain muutakin kuin sensaatiota tai skandaaleja.
Ikävä kyllä Suomestakin löytyy näitä "nojatuoliantropologeja" ynnä muita jälkijättöisiä kolonialisteja, jotka ratkaisevat kolmannen maailman nälkäongelmat ja yhteiskuntien rakenteelliset vinoutumat geenitekniikan avulla. Tällaisia päättömiä aivoituksia sitten jopa julkaistaan ja mainostetaan esimerkiksi kasvinjalostajan rautaisella pätevyydellä.
Vastaa
Gm-tekniikan lupaukset kupla?
Kimmo Pitkänen 26.1.2006: ”Tämäkin keskustelu junnaa tasolla, joka käsittelee parikymmentä vuotta vanhoja, ns. ensimmäisen aallon gm-sovelluksia. Ja sitä, onko joku yksittäinen lajike jonain vuonna antanut isomman vai pienemmän sadon kuin joku muu.”
Kimmo Pitkänen 6.1.2006. ” …gm-teknologiaan liitetyt lupaukset … tähän asti saatu kokemus osoittaa kaikenkaikkiaan säästöjä niin kustannuksissa kuin ympäristönkin kannalta. Nämä vääjäämättä näkyvät sitten kilpailukyvyssä ja sitä kautta työpaikoissa jne. ”
Omissa puheenvuoroissasi ja siteeraamassasi raportissa ”junnataan tällä tasolla”. Siinä nimenomaan korostetaan gm-teknologian tähänastisia ”erinomaisia tuloksia” - ”suurempia satoja, pienempää torjunta-aineiden käyttöä ja parempaa taloudellista tulosta, parempaa kilpailukykyä sekä ympäristöhyötyjä”.
Lisäksi gm-teknologian kehittämiseen on tähän mennessä tuhlattu satoja miljardeja veronmaksajien euroja. Välillä on syytä tehdä väliarviointia, mitä 30 vuoden jättisijoituksella on saatu aikaan. Miten gm-alan lupaukset ovat tähän mennessä toteutuneet?
Kanadalaiset viljelijät ovat nyt tehneet oman väliarviointinsa. Oleellista kanadalaisten viljelijöiden suhtautumisessa näihin siteeraamassasi raportissa esitettyihin tuloksiin on se, että perheviljelmät haluavat eroon gm-lajikkeista. Kokemukset niistä ovat sen verran karvaita.
Viljelijöiden perustelut kumoavat kohta kohdalta siteeraamassasi raportissa esitetyt tulokset: ”Gm-RR-lajikkeet eivät ole satoisampia, eivät vähennä torjunta-aineiden käyttöä, eivät paranna taloudellista tulosta kokonaisuutena, eivät paranna kilpailukykyä eivätkä tarjoa ympäristöhyötyjä.
Päinvastoin niistä on pitemmällä tähtäimellä viljelijöille suurta haittaa,joka heikentää kilpailukykyä samoin ympäristöriskit ovat erittäin suuria.”
Kimmo Pitkänen 26.1.2006. ”Kanadalaisella maanviljelijöiden etujärjestöllä on kaikki oikeus esittää omaa etuaan parhaiten palvelevia toimia.”
Huomionarvoista tässä on se, että kanadalaisten viljelijöiden etuja puolustava järjestö ei lue perheviljelmiä kehittävien toimien joukkoon gm-teknologiaa, jota gm-teollisuus ja osa gm-tutkijoista haluaa heille kuitenkin suurin lupauksin ja kaikin keinoin syöttää, ja jota myös esim. Sinä tunnut suurin lupauksin täällä Suomessa markkinoivan.
Kimmo Pitkänen 26.1.2006: ”Kuten jokainen viljelijä tehköön itsenäisesti päätöksensä siitä, mitä viljelee. Yhä useampi näyttää valitsevan geenimuunnellut lajikkeet, jos se vain on mahdollista.”
Gm-lajikkeita ja gm-teknologiaa kuitenkin markkinoidaan viljelijöille erittäin suurilla lupauksilla, eikä itsenäisestä päätöksenteosta siten voida juurikaan puhua. Kun niiden viljelyn kerran on aloittanut ja viljelijä huomannut, etteivät suuret lupaukset olekaan toteutuneet, niin viljelijä ei niistä niin vain pääsekään eroon. Tämän ovat Kanadankin viljelijät saaneet karvaasti kokea. Laajamittaisesta gm-viljelystä kertyneiden kokemusten perusteella he haluavatkin nyt kieltää gm-lajikkeet ja luopua gm-teknologian käytöstä, ja saada siten itsenäisen päätöksentekomahdollisuutensa takaisin.
Kimmo Pitkänen 26.1.2006: ”Pyytäisin, että esität jotain perusteluita, ennen kuin leimaat siteeraamani artikkelin "näennäistieteelliseksi".”
Siteeraamassasi raportissa muutamien lyhytaikaisten, tarkoitushakuisten kenttäkokeiden kapea-alaiset tulokset yleistetään kattamaan laaja-alaisesti koko maa. Sellaisiin yleistyksiin ja johtopäätöksiin ko kenttäkokeet eivät kuitenkaan oikeuta. Tämä on sitä tieteellisyyden kaapuun puettua näennäistieteellisyyttä, jonka ”tulokset” perustuvat viime kädessä kuitenkin pelkkiin oletuksiin ja kyseenalaisiin yleistyksiin eikä kokonaisvaltaisiin ja pitkäaikaisiin todellisiin ja kattaviin ja luotettaviin havaintoihin.
Esimerkiksi raportin ”tuloksia” gm-RR-rapsilla 10 % suuremmista sadoista voi suhteuttaa esim. siihen, että saataisiinko Suomessakin 10 % sadonlisäys, jos siirryttäisiin gm-RR-rypsin viljelyyn? Ko lajikkeeseenhan on siirretty Roundup-kestävyysgeeni, mutta ominaissatoisuutta ei ole parannettu. Satotason pitäisi kuitenkin koko maassa lisääntyä 10 %!? Yksittäisessä kenttäkokeessahan toki on helppoa saada tällainen 10 % sadonlisäys.
Teoreettisten tutkimustulosten luotettavuus ja käytäntöön sovellettavuus testataan käytännössä. Kanadan viljelijät ovat tämän testauksen tehneet ja haluavat kieltää gm-lajikkeet. He eivät siis pidä siteeraamasi raportin luettavuutta minkään arvoisena. Gm-alan suuret lupaukset ovat osoittautuneet kanadalaisviljelijöiden kokemusten mukaan kupliksi.
Olisikin mukava kuulla, millä perusteella itse pidät ko raporttia luotettavana?
Lisäksi olisi mukava kuulla, millä perusteella vähättelet Kanadan viljelijöiden kielteistä suhtautumista gm-teknologiaan? Eikö heidän pitäisi olla toivottamassa tervetulleeksi kaikki uudet gm-sovellukset, joita gm-ala heille suurin lupauksin tarjoilee?
Suhtautuisitko samoin, jos Suomen MTK tekisi esityksen gm-lajikkeiden kieltämisestä Suomessa?
Eikö Suomessa pitäisi nyt MTK:ta ja MMM:tä myöten hyvin vakavasti paneutua tutkimaan Kanadan tilannetta ja viljelijöiden kielteistä suhtautumista gm-teknologiaan?
Vastaa
Gm-tekniikan lupaukset kupla?
Hauskaa Pasi, että jaksat taas kommentoida. Näin työpäivän päätteeksi muutama ajatus minultakin.
En minä vähättele kanadalaisten viljelijöiden mielipiteitä, vaikka en niitä jaakkaan yleisellä tasolla. Heillä on oikeus mielipiteisiinsä, enkä väitä itse tuntevani kanadalaisia olosuhteita heitä paremmin.
Mutta jos olisin kanadalainen veronmaksaja, kavahtaisin kyllä tuota heidän esittämäänsä ehdotuslistaa veronmaksajien rahoilla toteutettavista tukitoimista, taas kerran. Eivätkä he sitä paitsi kyseisessä dokumentissa varsinaisesti torju gm-lajikkeita, vaikkakin heidän nettisivuiltaan asia kyllä tulee selväksi. Samoin globalisaation vastustamisideologia, jne.
Et tainnnut tutustua toiseen siteeraamaani dokumenttiin eurooppalaisesta keskustelusta. Jos sen teet, ymmärrät, mitä tarkoitan keskustelun "junnaamisella". Sen sijaan, että kinastellaan siitä, onko joku lajike tuottanut +5% vai -5%, voitaisiin välillä puhua laajemmista näkökulmista ja mahdolisuuksista, jotka ovat avautumassa teknologian kehityksen kautta. Kehitys ei koske vain maanviljelyä, vaan koko yhteiskuntamme tuotantorakenteita ja raaka-ainelähteitä.
Jos nyt vielä kuitenkin palataan näihin yksinkertaisiin, ensimmäisiin gm-lajikkeisiin, niin ei siteeraamani artikkeli taloudellisista vaikutuksista ole yksittäinen tutkimustulos. Katsotaan vaikka artikkelia puolalaisessa alan lehdessä:
http://www.ifzz.pl/alpha/single.php?find=phipps&id=1
Artikkeli on hieman vanha, mutta jo vuonna 2000 kirjoittajat arvioivat kasvintorjunta-aineiden käytön vähentyneen 22.3 miljoonalla kilolla gm-lajikkeiden käytön ansiosta, ja esittävät arvion, mikä olisi ympäristön kuormituksen väheneminen, jos eurooppalainen maanviljely käyttäisi gm-lajikkeita. Se on aika suuri.
Tuollaisia lukuja on tietysti vaikea hahmottaa konkreettisesti, enkä tunne ko. lehden tieteellistä tasoa. Sen sijaan tunnen erittäin hyvin Science -tiedelehden tason; lehteä suurempaa tieteellistä auktoriteettia tuskin on olemassa. Olet varmaan tutustunut artikkeliin
Science 29 April 2005: Vol. 308. no. 5722, pp. 688 - 690, Insect-Resistant GM Rice in Farmers' Fields: Assessing Productivity and Health Effects in China.
Toimiikohan tämä linkki yhteenvetoon:
http://www.sciencemag.org/cgi/content/abstract/308/5722/688
Tutkimus osoittaa gm-tekniikalla tuhohyönteisille vastustuskykyisiksi tehtyjen riisilajikkeiden hyödyttävän selkeästi etenkin pienviljelijöitä, sekä taloudellisesti että terveyden kannalta. Viljelijät osallistuivat lajikkeiden kenttäkokeisiin ennen varsinaista markkinoille tuontia.
Samansuuntaisia tuloksia on saatu gm-viljelystä esim. Intiassa tai Espanjassa,jossa jo 12% maissista on siirtogeenistä. Itse asiassa jokainen tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttävä tutkimus osoittaa samansuuntaisia tuloksia. Tämä ei ole mitään markkinointia, vaan tosiasian toteamista.
Artikkeli havahduttaa huomaamaan myös sen, ettei gm-teknologia todellakaan ole vain monsantojen hallinnassa. Kyseessä ovat kiinalaisten omat lajikkeet.
Teoreettisten tutkimustulosten luotettavuus ja käytäntöön sovellettavuus testataan nimenomaan käytännössä. Gm-lajikkeiden globaali viljelypinta-ala kasvoi viime vuonna 11%.
Vastaa
Gm-tekniikan lupaukset kupla?
Brasiliassa ovat tyytyväisiä gm-lajikkeisiin ja suorakylvöön. Ymmärrettävästi.
http://www.pellervo.fi/maatila/mp2_06/brasilia_suora.htm
Matti Pekkarinen
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa- Turvattu Luonto ry
http://tuottavamaa.org
http://kotisivu.dnainternet.net/matpekk/
ks myös http://violetit.tripod.com
Vastaa
Gm-tekniikan lupaukset kupla?
Rautaa; Roundup rules !!!!
Toivottavasti tääläkin pian herätään.
Juna meinaa mennä ohi.
Vastaa
Gm-tekniikan lupaukset kupla?
Kimmo pitkänen 7.2.2006: ”En minä vähättele kanadalaisten viljelijöiden mielipiteitä, vaikka en niitä jaakkaan yleisellä tasolla. Heillä on oikeus mielipiteisiinsä, enkä väitä itse tuntevani kanadalaisia olosuhteita heitä paremmin.”
Hyvä, että tunnustat kanadalaisten viljelijöiden tuntevan olosuhteensa parhaiten.
Mutta silti kumman pikaisesti haluat siirtyä Kanadasta Kiinaan tai muualle, missä ei vielä ole laajempaa kokemusta gm-kasvien viljelystä. Miksi Kanada ”polttaa”? Viittaat muissa maissa suoritettuihin muutamiin tieteellisiin uutuustutkimuksiin, jotka näyttäisivät puoltavan gm-lajikkeiden käyttöönottoa. Sama tilannehan se on Kanadassakin. Siteeraamasi raportin ja muutamien muiden ”tieteellisten tutkimusten” mukaan myös Kanadassa gm-lajikkeet olisivat ylivoimaisia.
Vaikka Kanadan viljelijät puhuvat ja toimivat 10 vuoden kokemuksella laajamittaisesta ”ylivertaisiksi kaupallisesti ja tieteellisesti mainostettujen gm-lajikkeiden” viljelystä, niin kumman kevyesti tunnut sivuuttavan heidän ”mielipiteensä” gm-lajikkeista.
Minusta heidän 10 vuoden kokemuksiinsa kannattaisi paneutua meillä Suomessa perusteellisesti. Nyt kun vasta mietitään gm-lajikkeiden käyttöönottoa tai siitä pidättymistä. Mielestäni kyse ei ole vain kanadalaisten viljelijöiden kevyesti sivuutettavista mielipiteistä, vaan määrätietoisesta pyrkimyksestä päästä eroon gm-lajikkeiden mukanaan tuomista ongelmista ja riskeistä sekä uudenlaisista riippuvuuksista.
Kanadan perheviljelijäjärjestön gm-kriittinen linja näkyy systemaattisesti heidän toimissaan jo useamman vuoden ajalta. Linja on kiristynyt vuosi vuodelta. Heidän vuonna 2000 julkaisemassaan gm-politiikkaohjelmassa he jo haluaisivat kokonaan eroon gm-lajikkeista. Seuraavassa poimintoja tästä ohjelmasta.
Ohjelman mukaan gm-teknologiaa tulisi arvioida hyvin laaja-alaisesti ottaen huomioon yhteiskunnalliset, historialliset, ympäristölliset, taloudelliset ja eettiset näkökohdat. Perusteellisen keskustelun jälkeen kansalaisten – ei siis gm-alaa ajavien yhtiöiden – tulee päättää gm-ruoan hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Viljelijät ovat viime vuosikymmeninä ottaneet käyttöön paljon uutta teknologiaa toivoen taloudellisen tilanteensa paranevan. Mutta pettymykseksi taloudellinen tilanne onkin vain heikentynyt. Tätä historiallista taustaa vasten myös gm-teknologian lupauksia paremmista taloudellisista tuloksista tulee tarkastella hyvin kriittisesti.
-Gm-teknologian hyödyt ovat kyseenalaisia, mutta sen riskit ja lisäkustannukset ovat todellisia. Kuluttajat suhtautuvat niihin kielteisesti.
-Gm-lajikkeet lisäävät suuryhtiöiden hallintavaltaa maatiloista ja koko ruokaketjusta. Yhtiöt ulosmittaavat mahdollisen lyhytaikaisen taloudellisen hyödyn viljelijöiltä nopeasti pois. Gm-lajikkeet raunioittavat viljelijöiden itsenäisyyden.
-Gm-lajikkeiden turvallisuutta ihmisille ei ole tutkittu luotettavasti ja perusteellisesti. Epätieteellinen ”substantial equivalence” on riittämätön syy jättää kunnolliset turvallisuustutkimukset tekemättä.
-On paljon kunnollista vastausta odottavia kysymyksiä ympäristövaikutuksista.
Kanadan perheviljelmiä edustava Tuottajaliitto katsoo, että miltei kaikkiin gm-teknologiaa koskeviin kysymyksiin on toistaiseksi vastattu riittämättömästi. Koska monialaiset riskit ovat suuria, tulee ensin tehdä perusteelliset tutkimukset ja käydä laaja keskustelu, ennen kuin gm-lajikkeita viljellään ja syödään.
Siksi Kanadan tuottajaliitto vaatiikin väliaikaista gm-lajikkeiden kieltoa, kunnes kaikki avoimet kysymykset saadaan selvitettyä. Näin Kanadan viljelijäliitto siis jo vuoden 2000 lopulla.
Viljelykieltoa odotellessa tulee heidän mukaansa toteuttaa mm. seuraavat toimenpiteet:
-Kaikkia geeniresursseja tulee hallita demokraattisesti, ne tulee omistaa yhteisesti kansallisomaisuutena.
-Kansalaisten tulee valvoa hallitustensa kautta – ei siis yhtiöiden – gm-tutkimusta ja gm-tuotteiden kehittämistä.
-Julkisen tutkimusrahoituksen tulee palvella kanadalaisten etuja; tulee kehittää kestäviä maatalouden tuotantojärjestelmiä ja parantaa ruuan laatua sekä ympäristön terveyttä ja viljelijöiden taloutta.
-Terminaattoriteknologiaa ei tule hyväksyä.
-Kanadan tulee lopettaa gm-elintarvikkeiden ja siementen vienti maihin, joista puuttuu tarvittavat valmiudet niiden hallintaan.
-On vastuutonta antaa yksittäisten yhtiöiden yksityisesti kerätä voitot eikä niitä vaadita korvaamaan kaikkia toimintansa aiheuttamia kustannuksia. Geneettinen saastunta on yksi tällainen kustannus, joka rasittaa suuresti ei-gm-lajikkeita viljeleviä viljelijöitä. Hallituksen tulee velvoittaa yhtiöt korvaamaan kaikki niiden sivullisille aiheuttamat kustannukset.
-Viljelijöillä ja kuluttajilla tulee olla oikeus itse valita ei-gm-tuotteen ja gm-tuotteen välillä.
-Gm-tuotteet on merkittävä selkeästi.
-Valtiovallan tulee turvata selkeä gm-lajikkeiden ja ei-gm-lajikkeiden erilläänpito viljelyssä, kuljetuksissa, varastoinnissa ja markkinoinnissa.
-Yhtään gm-lajiketta tai -tuotetta ei tule ottaa käyttöön ennen kuin niillä on laaja kuluttajien hyväksyntä.
-Varovaisuusperiaatteen tulee olla kaiken toiminnan lähtökohta. Ihmisen terveyden ja ruoan turvallisuuden määrittämisessä ei pidä käyttää pelkkää ”riskin arviointia”.
-Perusteelliset turvallisuustutkimukset tulee tehdä riippumattomissa tutkimuslaitoksissa.
”Substantially equivalent” –käytäntö on perusteeton menetelmä turvallisuuden määrittämisessä.
-Gm-lajikkeiden ympäristövaikutukset tulee selvittää perusteellisesti. Varovaisuusperiaatteen tulee olla toiminnan perustana. Tähän mennessä kertyneen tiedon ja kokemuksen perusteella varovaisuusperiaatetta seuraten gm-kasveja, eläimiä ja muita organismeja ei tulisi päästää biosfääriin.
Näin siis suhtautuvat gm-teknologiaan tiedeartikkelien ristiriitaisista tuloksista välittämättä Kanadan perheviljelmät, joilla on 10 vuoden kokemus gm-lajikkeiden mukanaan tuomasta ”ihanuudesta”. He pitävät sekä tieteellisiä että kaupallisia lupauksia gm-lajikkeiden ylivoimaisuudesta pelkkinä kuplina.
National Farmers Union Policy on Genetically Modified Foods. NCU. 29.12.2000.
http://www.nfu.ca/misc_files/GM_FOOD_POLICY.misc.pdf
Uusi kolmivuotinen tutkimus Kanadasta 7 lajikeparilla osoittaa, että Bt-lajikkeet tuottivat 0-12 % pienemmän sadon, osa tuleentui 2-3 pv rinnakkaislajiketta hitaammin, vaativat jopa 400 C suuremman lämpösumman kuin jalostava yhtiö oli luvannut, käyttivät typpeä heikommin, lisäsivät kuivatuskustannuksia jne… Mistään ”ylivoimaisista eduista” ei siis voida puhua. Tutkimuksesta voidaan havaita myös, että muutamissa Bt-maissilajikkeissa tapahtuneet muutokset osoittavat ”täsmäjalostuksella siirretyn yhden geenin” vaikuttavankin yllättäen varsin moneen ominaisuuteen. Näin Kanadan maatalouden tutkimuskeskuksen tutkimuksessa.
B.L. Ma and K.D. Subedi. 2005. Development yield grain moisture and nitrogen uptake of Bt corn hybrids and their conventional near-isolines. Field Crops Research Vol 93, 2-3, 14 Sept 2005, Pp 199-211.
http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6T6M-4DRBBYB-1&_user=949111&_handle=V-WA-A-W-AE-MsSAYVW-UUA-U-AAVUACVUZV-AABDDBVYZV-CECEYWDBU-AE-U&_fmt=summary&_coverDate=09%2F14%2F2005&_rdoc=9&_orig=browse&_srch=%23toc%235034%232005%23999069997%23599988!&_cdi=5034&view=c&_acct=C000049116&_version=1&_urlVersion=0&_userid=949111&md5=39e0f10ebccb1f82f1e36fc96b45e273
Tämäkin on ”yksittäinen tutkimustulos”, mutta Kanadan Maataloustuottajaliiton 10 vuoden aikana muotoutuneisiin gm-kannanottoihin kannattaisi Suomessa paneutua perusteellisesti.
http://www.nfu.ca
Vastaa
GMO tuotteet
Tarvitsisin biologian työtä varten listan eri GMO tuotteista, joita on myynnissä jossain päin maapalloa.
Kiitos auttaneille.
Vastaa
GMO tuotteet
Koko maailman kattavaa luetteloa tuskin löytyy, mutta oheisen linkin takaa löytyy EU:n alueella elintarvikkeeksi tai rehuksi hyväksytyt GM-tuotteet.
http://www.europa.eu.int/comm/food/dyna/gm_register/index_en.cfm
Se, että tuote on hyväksytty, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se olisi markkinoilla - esim. Suomessa ei geenimuunneltuja tuotteita ei juuri ole kaupoissa saatavilla lukuunottamatta joitakin urheilijoiden proteiinivalmisteita yms.
Vastaa
GMO tuotteet
Olisko sulla jotain perusteita tolle väittämälle että proteiinivalmisteet sisältää GM -ainesosia?
Vastaa
Gm-aines urheilijoiden proteiinivalmisteissa
Suomi on osallistunut erilaisiin EU:n koordinoimiin valvontaohjelmiin, joiden tarkoituksena on ollut tarkastaa,
noudatetaanko yhteisön lainsäädäntöä sellaisten elintarvikkeiden ainesosien merkinnöissä, jotka
voivat sisältää muuntogeenistä soijaa tai maissia.
Vuoden 2002 valvontaprojektissa kuntien elintarviketarkastajat keräsivät soijaa tai maissia sisältäviä näytteitä
elintarvikkeiden valmistajien ja maahantuojien luona.
Projektissa analysoitiin 183 näytettä.
Hyväksyttyä muuntogeenistä soijaa löytyi 44 näytteestä ja maissia 9 näytteestä. Raja-arvon
ylittäviä ja pakkausmerkintää siten edellyttäviä näytteitä oli 9 kpl, jotka olivat lihavalmisteita,
urheilijoille tarkoitettuja erityisvalmisteita tai proteiinivalmisteita. Valvontaviranomaiset
suorittivat analyysitulosten selvittyä valvontatoimenpiteitä. Elinkeinonharjoittajalla oli mahdollisuus korjata
päällysmerkinnät, hävittää ko. erä, viedä erä pois maasta tai muuttaa tuotteen käyttötarkoitusta
(esim. rehuksi).
Asiasta kertoo Eviran nettissivusto, www.evira.fi, kohdassa "Muuntogeeniset elintarvikkeet", "Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta". Testeissä löydettiin siis markkinoille hyväksyttyä gm-ainesta, joka on käynyt läpi turvallisuusarvioinnit. Ongelmaksi osoittautuivat kuitenkin puutteelliset pakkausmerkinnät.
Vastaa
Geenimanipulaatio on haitallista.
Geenimanipulointi, eli elävän olion solurakenteen (perimän ja toiminnan) muokkaus, tulee johtamaan ongelmiin joita ei ihmiskunta kykene hallitsemaan.
Ihmiskunta ei tiedä mitä elämä aineellisena rakenteena on.
Kuka ottaa vastuun tästä muunnosprosessista ja sen aiheuttamista haitoista, elämäämme ja lapsiemme elämää ja muita luonnossa eläviä olioita kohtaan?
Vastaa
"Vastuunotto"
Te gm-vastustajat nähtävästi otatte sitten "vastuun" siitä, mitä seuraa jos geenimuokausta EI hyödynnetä? Se vaihtoehto on minulle paljon pelottavampi. Mitä se "vastuunotto" nyt sitten onkaan.
Vastaa
Riskeistä
Geenimanipuloinnin riskeistä on tietoa pilvin pimein. Näiden valossa ei pitäisi olla epäselvää että gm-teknologian riskit ihmiskunnalle on hyvin suuret.
Mutta tosiaan, mitä riskejä on siinä jos gm-teknologiaa ei käytetä? Käsittääkseni ihminen on tullut toimeen ilman gm-teknologiaa jo pitkän aikaa...
Vastaa
Riskeistä ja missä Ermakova?
Tätä juupas/eipäs -jankkausta gmojen riskeistä on tällä palstalla turha jatkaa, koska gm-kriitikot kovin usein eivät halua huomioida tiedossa olevia faktoja ja tutkimustuloksia, vaan perustavat kantansa ideologioihin ja hokemiin. Tai mihin lie, ei oikein aina käy selväksi.
Mutta yksi esimerkki siitä, mitä seuraa, jos uusien teknologioiden mahdollisuudet jätetään selvittämättä, löytyy vaikkapa Hesarin Tiede&Luonto-palstalta viime tiistailta. Taudit vaivaavat banaaniviljelmiä, ja perinteinen jalostus on voimaton.
Ei ratkaisuja eri mahdollisuuksien hyväksikäytöstä tai -käyttämättömyydestä voi tehdä vain tuijottaen riskejä ja ongelmia, vaan ne on suhteutettava saavutettavissa olevaan hyötyyn. Näinhän toimii kaikki inhimillinen toiminta.
Asiasta toiseen, tietääkö kukaan, missä tiedelehdessä se viime syksyinen Irina Ermakovan tutkimus on nyt viimein julkaistu? Se venäläinen tutkimus, jonka gm-kriitikot toivat torvet soiden esiin ja joka muka osoitti, että gm-soijan syöntäminen emolle tappaa rottasikiöt. En ole ainakaan itse sitä löytänyt. Muistuu muuten mieleen myös se aikaisempi Ermakovan tutkimus, jossa hän väitti gmojen aiheuttavan ilmastonmuutosta.
Eli siis johtopäätös on = huijari.
Vastaa
Vastuu olemattomista menetelmistä?
Juhani: "Te gm-vastustajat nähtävästi otatte sitten "vastuun" siitä, mitä seuraa jos geenimuokausta EI hyödynnetä?"
Tämä vastuunotto ja "moraalinen velvollisuus" kehittää gm-tekniikkaa onkin mielenkiintoinen kysymys!
Mitä vastuunottoa sellainen tarvitsee, mitä ei ole vielä edes kehitetty?
Vastuun ottamisessa olisi kyllä syytä ensin käydä läpi olemassa olevat keinot ja kantaa huolta niiden käyttämisen "vastuista".
-Ruokaa maailmassa on tarpeeksi kaikkien ihmisten tarpeisiin, miksei sitä sitten jaeta kaikille tarvitseville? Kuka kantaa vastuun oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta?
-Nälkäisistä valtaosa asuu maaseudulla, miksei heille anneta maata ja viljelymahdollisuuksia tuottaa oma ruokansà? Kuka kantaa vastuun tästä?
-Kuka kantaa vastuun siitä, että paikalllisia, omavaraisia, ekosysteemipalveluihin perustuvia menetelmiä ei oteta käyttöön?
-Kaikki gm-fanit ovat varmaankin esimerkillisiä, ovat luopuneet esim. yksityisautoilusta,ja ajavat polkupyörillä esim kasvihuoneilmiön hidastamiseksi?
-Samoin gm-fanit ovat varmaankin esimerkillisiä kasvissyöjiä, kun siten resursseja kulutetaan paljon vähemmän?
Täytyyhän kaikki mahdollinen olla jo tehtynä, kun peräänkuulutetaan tulevaisuudessakin mahdollisesti kehitettävien erilaisten menetelmien käyttöönoton moraalisesta velvollisuudesta?
-Gm-ala edustaa keskitettyä teknokraattista harvainvaltaa, joka näyttää johtavan vain ojasta allikkoon. Ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäviä ratkaisuja ei siltä puolelta näytä olevan tulossa. Kuka ottaa vastuun tällaisesta kehityksestä ja sen seurauksista?
-Jos gm-muokkausta ei hyödynnetä, niin maailma olisi paljon parempi, varsinkin jos kehitettäisin paikallisia, hajautettuja ja demokraattisia menetelmiä paikallisten yhteisöjen kanssa ja niiden omista lähtökohdista käsin eikä ylhäältä päin pakkosyötettäisi keskitettyjä, kalliita ja keinotekoisia ratkaisuja.
Tyvestä puuhun vastuissakin!
Vastaa
Hienoja periaatteita
Luettelet hienoja periaatteita, joita vastaan ei varmaan kenelläkään ole mitään. Ei minullakaan. Ne vain pitää yhdistää geenimuuntelun tarjoamiin mahdollisuuksiin riskit harkiten. Eiköhän tähän mennessä ole jo tullut selväksi, etteivät vanhat keinot riitä! Voit mennä puhumaan omavaraisista ekosysteemipalveluista niille sadoille tuhansille kehitysmaiden lapsille, jotka sokeutuvat vuosittain A-vitamiinin puutoksen takia.
Tuo jatkuvasti esitettävä hokema "teknokraattisesta harvainvallasta" on täyttä puppua. Gm-lajikkeita kehitetään ja otetaan käyttöön maailmanlaajuisesti, sekä yritysten kehittämänä että kansallisten tutkimusohjelmien kehittämänä.
Mutta onneksi gm-vastustajien toimissa on vain kyse epätoivoisesta viivytystaistelusta. Maailman kehitys menee eteenpäin, ja eurooppalaistenkin päättäjien kohdalla on järki voittamassa äänekkäiden painostusryhmien myötäilyn. Jopa gm-vastustajienkin onneksi, loppujen lopuksi.
Mutta onko se Ermakovan tutkimus nyt julkaistu vai ei? Ja jos ei, niin miksi?
Vastaa
Salattu raportti: GM-perunalla syöpää ja muita sisäelinmuuto
Salattu raportti: GM-perunalla rotille syöpää ja muita sisäelinmuutoksia
Gm-peruna aiheutti rotilla kasvaimia ja muita vakavia muutoksia maksassa, munuaisissa ja paksusuolessa, osoittaa salaisena pidetty Monsanton gm-perunatutkimus, joka Venäjällä on viimein kahdeksan vuoden oikeustaistelun jälkeen saatu julkisuuteen. Puoli vuotta jatkuneessa tutkimuksessa 40 % rotista kärsi vakavista sisäelinmuutoksista.
Venäjän tiedeakatemian ravitsemustutkimuslaitos on kahdeksan vuoden ajan kieltäytynyt julkistamasta Monsanton tilaamaa salaista gm-perunatutkimusta huolimatta kahden oikeudenkäynnin päätöksestä.
Viimein julkisuuteen saatu gm-perunatutkimuksen raportti vahvistaa Pusztain vuonna 1998 saamat tulokset gm-perunan vakavista terveyshaitoista.
Tri Ermakovan mukaan gm-peruna on kaikkein vaarallisin gm-kasvi terveydelle.
http://news.independent.co.uk/uk/health_medical/article2278044.ece
http://www.netcomuk.co.uk/~brianj/gm1.html
Vastaa
Liisa Kuusipalon argumentteja
Täältä löytyy hyvä (lähdeviitteellinen) kirjallisuuskatsaus siitä miksi gm-kasvien suhteen niin monet ovat huolissaan: http://www.gmovapaa.fi/kurssianti.html
Kirjoittajana FT Liisa Kuusipalo, joka on yhtenä harvoista alan sisältä uskaltanut puhua kriittisesti. On myös sitten kärsinyt 'kerettiläisyydestään' apurahojen jaossa.
GM-riskeistä on aloitettu emeritusprofessori Pekka Nuortevan aloittamana keskustelu myös biologien ammattilehdessä Luonnontutkijassa.
Asian vierestä. Oli kiinnostava kirjoitus jossain suurimmassa sanomalehdessämme (AL, HS??) siitä, kuinka tieteen erimielisyyttä on siedetty paremmin viktorian ajan englannissa, kuin nykyään.
Liisa Kuusipalon väittely viime vuoden Tieteen Päivillä Tapio Palvaa (HY) vastaan on myös kiinnostavaa katseltavaa. Löytyy täältä: http://kraken.it.helsinki.fi/ramgen/Content1/TP2005/130105/Sali1/pp_kasviengeenimuuntelu.rm
Vastaa
Liisa Kuusipalon argumentteja
Kuusipalon argumentteja löytyy nyt myös GM-foorumin aineistoista.
http://gmfoorumi.fi/text/list/?id=97
http://gmfoorumi.fi/text/list/?id=98
Vastaa
Liisa Kuusipalon argumentteja
Liisa Kuusipalo ei ole "alan sisältä". Hän työskentelee sairaalassa eikä tee geenitutkimusta. Hänen tahallisesti tai tahattomasti harhaanjohtavat argumenttinsa eivät saa tukea nyky-luonnontieteestä.
Vastaa
Liisa Kuusipalon argumentteja
On jotenkin kuvaavaa, että näitä "vääriä argumentteja" ei viitsitä oikaista, vaikka lienee yleisesti tiedossa, että perusta johon Kuusipalo kritiikkinsä pohjaa on melko lailla hatara.
Kritiikin esittämiselle on kuitenkin paikkansa, joten ei Kuusipalo mitenkään jäävi ole, vaikka ei geenitutkimuksen eturintamassa työskentelekään.
Huvittavaa oli se, että ykkösen keskusteluohjemassa parhaiten argumenttinsa esitti henkilö, joka on luomuviljelijä/taiteilija. Huonoiten asiansa esittämisessä onnistuivat herra tutkija ja teollisuusliiton edustaja.
Vastaa
Liisa Kuusipalon argumentteja
Liisa Kuusipalo ei pääsisi väitteillään edes ensimmäisen vuoden peruskurssin tentistä läpi! Minäkin opin nuo perustiedot vähän eri lailla 20 v sitten, silloinkin kuitenkin jo 1. vuosikurssilla!
A-Talkissa valitettavasti todellakin näkyi, että tutkijat eivät ole välttämättä parhaita kommunikoijia. Kuusipalo ja luomuviljelijä/taiteilija vetivät pidemmän korren huuhaallaan.
Vastaa
Liisa Kuusipalon argumentteja
Aikoinaan Iisalmessa Biohurman propaganda-tilaisuudessa me opiskelijat nauroimme joukolla Kuusipalon argumenteille, joissa ei ollut päätä eikä häntää. Aivan perustiedotkin olivat virheellisiä, todellakin ensimmäisen vuoden tiedoilla jo pystyi ampumaan alas hänen väitteitään.
On aika kuvaavaa että keskustelun taso Suomessa pyörii tällaisten asiantuntemattomien henkilöiden varassa, koska asiaa ymmärtävät eivät ole huolissaan näistä riskeistä. Kuusipalo ei näemmä ole oppinut 5 vuoden aikana ajamansa asian tieteellisestä puolesta, saamastaan kritiikistä tai teknisestä edistyksestä mitään. Ei mene lujaa.
Vastaa
Liisa Kuusipalon argumentteja
Minua myös harmittaa kovasti tämä bioteknologi/gmo-keskustelun taso suomessa. Olin GMO-vapaa suomi info-tilaisuudessa tampereella tänä talvena, ja esitelmää oli pitämässä sosiologian opiskelija, jonka tietojen mukaisesti aminohappo (tryptofaani) kykenee erittämään myrkkyä... Kävi oikein sääliksi kun luonnontieteilijät kysyivät perusteita hulluimmille väitteille. Mielestäni kaivattaisiin asiallista keskustelua, jossa myös luonnontieteilijät voisivat jakaa huoliaan ilman että "aktivistit" irrottavat ne heti yhteydestä, ja kääntävät koko alaa vastaan. En itsekään usko bioteknolgian ym. parantavan kaikkia maailman ongelmia, mutta koen aivan järjenvastaiseksi sen, että asiasta yhtään mitään ymmärtämättömät huutelevat kaduilla bioteknologian tuhoavan maailman, terveytemme ja tuhoavan yhteiskuntamme. Kaipaan jäitä hattuun molemmille puolille ja varsinkin sitä että kritiikkä annetaan vasta kun asiat ymmärretään.
Vastaa
Aminohappokoostumukseltaan muunnetun maissin lupahakemus EUn
EU on saanut käsiteltäväkseen lupahakemuksen koskien maissia, jonka aminohappokoostumusta on muokattu (korkeampi lysiinipitoisuus). Uutinen tästä löytyy esim. sivulta
http://www.gmo-compass.org/eng/news/messages/200601.docu.html#11
Tämä nettisivusto on varsin kattava ja mielestäni myös tasapainoinen tietolähde, perustuen kuitenkin tieteellisiin tuloksiin ja arvioihin. Unohtamatta kuitenkaan muihinkaan seikkoihin perustuvia mielipiteitä.
Tämä lysiinipitoisuudeltaan muokattu maissi tuo myös uusia näkökulmia esim. rinnakkaiseloon (coexistence), eli siihen, kuinka varmistetaan viljelijän mahdollisuus valita haluamansa tuotantomenetelmä ja kyky pitää lajikkeet erillään. Herää kysymys, kuinka voidaan varmistaa, etteivät (lysiinimaissin tapauksessa)ravintoarvoltaan heikommat tavanomaiset lajikkeet sekoitu gm-lajikkeeseen. Tulevaisuudessa tällainen kontaminaatio saattaa aiheuttaa taloudellisia menetyksiä gm-viljelijälle.
Tavanomaisten lajikkeiden sekoittuminen gm-lajikkeisiin saattaa tulevaisuudessa aiheuttaa myös terveysriskejä. Ajatellaan vaikka kehitteillä olevaa gluteiinitonta gm-vehnää tai allergeenisyydeltään parannettua gm-soijaa. Jotta tuotetta voidaan myydä kuluttajille gluteiinittomana tai vähemmän allergeenisenä, on todellakin pidettävä huolta siitä, etteivät tavanomaiset lajikkeet pääse kontaminoimaan gm-tuotteita.
Esim. Kanadan viranomaiset ovat ottaneet asiaan tasapuolisen kannan. Kanadalaiset suositukset koskien merkintöjä määrittelevät puhtauskriteerit "gm-vapaalle" tuotteelle, mutta myös sille, milloin tuotetta voidaan markkinoida "gm-tuotteena".
http://www.pwgsc.gc.ca/cgsb/032_025/standard-e.html
Vastaa
Aminohappokoostumukseltaan muunnetun maissin lupahakemus EUn
Korvausvelvollisuus mahdollisessa kontaminaatiossa lienee mielenkiintoinen juttu. Tähän asti on painotettu seikkaa jossa muunneltu perimä tai tuote on siirtynyt "puhtaaseen" tuotteeseen. On keskusteltu ja vaadittu korvausvelvollisuutta. Samalla periaatteella täytyisi ajatella, jos perimää tai tuotetta siirtyy rajan yli GMO:n joukkoon. Syntyykö siinäkin korvausvelvoite?
Jos molemmissa tapauksissa on viljelty samoin viljelytavoin ja menetelmin. Niin miksi korvausvelvoite toimisi vain toiseen suuntaan? Jos kummassakin tapauksessa on viljelty noudattaen normaaleita hyviä viljelytoimenpiteitä. Ja naapurilohkolle tapahtuu perimän siirtoa, niin toisessa tapauksessa syntyy korvausvelvoite ja toisessa ei. Entä jos naapuri tahallisesti toimii niin, että perimää siirtyy GMO:n joukkoon syntyykö korvausvelvoite?
Voidaanko määrätä suojaetäisyyksiä myös ”tavalliselle” tuotannolle? Jos tietyllä lohkolla tuotetaan GMO:lajiketta ja siitä ilmoitetaan etukäteen, kuten ilmeisesti nämä säädökset tulevat vaatimaan. Niin voidaanko rajoittaa tietyn suoja-alueen sisällä muita olemaan viljelemättä sellaista, josta voi tapahtua kontaminaatiota?
Vastaa
Rinnakkaiselo konferenssi 4-6.4.2006 Wienissä.
Rinnakkaiselo konferenssi 4-6.4.2006 Wienissä.
EU:n rinnakkaiselon mahdollisuuksia ja rajoituksia EU:ssa pohtiva konferenssi.
Co-existence of genetically modified, conventional and organic crops,
"The Freedom of Choice", Itävalta, Wien
http://www.europa.eu.int/comm/agriculture/events/vienna2006/index_en.htm
http://www.gmo-freeregions.org/political-discussion-events.html
Vastaa
Rinnakkaiselon haasteita Kanadasta
Rinnakkaiselo näyttää olevan melkoisen vaikeaa Kanadassa. Tässä viljelijän kokemuksia asiasta.
Kannattaisi Wienin kokousedustajien todella ottaa vakavasti tämä rinnakkaiselon mahdottomuus.
http://www.percyschmeiser.com/RRCanola%20Returns-2.htm
Vastaa
WTO:n mukaan EU rikkoo kauppasopimuksia
WTO: EU’s GMO Policies Violate Trade Agreements
"The World Trade Organization (WTO) ruled in favour of the United States, Canada, and Argentina in a battle against the EU’s policies on GMOs. The three countries filed complaints that the EU’s restrictive policies on GMOs have created an unjustified impediment to trade. According to WTO agreements, a country can only block imports if some kind of scientific evidence suggests the product is unsafe. The decision was released on February 7th in an interim document issued to the parties. An elaborated, final report is expected near the end of March. (...) The ultimate outcome is not expected until the end of 2006. If the WTO stands by its current opinion, the EU will have a fixed period of time to adjust to the demands. If the EU fails to conform, it could face economic sanctions."
http://www.gmo-compass.org/eng/news/messages/200602.docu.html#13
Tämmöstä meneillään tuolla poltiikan suunnalla. WTO ottamassa aika kovaa roolia itselleen.
Vastaa
WTO päätös oli Amerikan suunnitelma pakottaa maailma syömään
USA tähyää muiden maiden markkinoille. Jutulla USA hankki paljon uusia vihollisia. Eurooppalaiset eivät suostu pakkosyöttöön, vaan haluavat säilyttää itsenäisen päätäntävallan mitä syövät. Moni EU-maa on päätöksen jälkeen kieltänyt EU-komission sallimat gm-kasvit. Juttu saattaa johtaa koko WTO-järjestelmän remonttiin tai hautajaisiin.
Guardianin artikkelin poiminnot valaisevat tilannetta:
The reason the US took Europe to the WTO court was to prise open
lucrative markets elsewhere.
The WTO court's latest ruling will greatly increase the number of people
who believe the organisation needs radical reform, if not burial.
In fact the US has mostly won a lot of new enemies. Rather than going
away, as the biotech companies and Washington fervently hoped, the
opposition to GM foods seems to have been growing since 2004 when the
case was brought to the WTO. Europe, its member states and its consumers
all rejected the ruling last week, making the WTO look even more out of
touch and incompetent to rule on issues about the environment, health and consumer choice.
The European commission, which has been trying to force GM crops into
Europe over the heads of its member states, says the ruling is
"irrelevant" because its laws have already been changed. Meanwhile,
individual countries who dislike being told what to eat or grow by the EC
as much as the WTO say they will resist any attempts to make them accept GM.
In the past few days Hungary has declared that it is in its economic
interests to remain GM-free, and Greece and Austria have affirmed their
total opposition to the crops. Italy has called the WTO ruling
"unbalanced" and Poland's prime minister has pledged to keep the country GM-free. Local government is even more opposed: more than 3,500 elected councils in 170 regions of Europe have declared themselves GM-free.
It is now clear that the real reason the US took Europe to the WTO court
was to make it easier for its companies to prise open regulatory
doors in China, India, south-east Asia, Latin America and Africa, where
most US exports now go.
Within hours of the WTO decision, José Bové, the French farmer who has
led European protests, arrived in New York to give an invited talk to
Cornell students about GM food - and was immediately sent back to France
by the US government.
http://business.guardian.co.uk/story/0,,1708781,00.html
Vastaa
WTO:n mukaan EU rikkoo kauppasopimuksia
Mylläri: Tämmöstä meneillään tuolla politiikan suunnalla. WTO ottamassa aika kovaa roolia itselleen.
WTO on väittänyt, että se teki EU:ta koskevan gmo-päätöksensä yksinomaan olemassa olevan lainsäädännön perusteella ilman mitään politiikkaa.
Kuitenkin päätöksessä ei lainkaan huomioitu YK:n Cartagenan Pöytäkirjaa, joka antaa jokaiselle maalle itsemääräämisoikeuden gmo-asioissa. Pöytäkirjan on allekirjoittanut 132 maata, mutta valittavat eivät.
WTO:n kanta olikin näppärästi, koska valittavat eivät ole allekirjoittaneet Cartagenan Pöytäkirjaa, niin sitä ei tarvitse ottaa ratkaisussa huomioon. Näin yksinkertaista se! Juridista politiikkaa? Vai poliittista juridiikkaa?
Samalla logiikalla: Minäkään en hyväksy nopeusrajoituksia, ne eivät siis koska minua!
Miksi muuten WTO asettuu YK:n yläpuolelle? Tällaiset asiat kuten gmo-asiat kuuluisivat YK:n ratkaistaviin asioihin. WTO:n kaltaisilla jättiyhtiöiden etujärjestöllä ei pitäisi olla asiaan mitään sanomista.
Oheinen mielenkiintoinen artikkeli asiasta kannattaa lukea.
http://www.mondaq.com/article.asp?articleid=41950&searchresults=1
The Panel took a firm and arguably inconsistent approach to the effect of other international treaties on its interpretation of WTO rules. The Panel ruled that it only had to rely on other treaties if it found them useful, and that it was under no circumstances obliged to do so. Despite the fact that the Cartagena Protocol, ratified by 132 countries (although, as noted above, not by the Complaining Parties), is a comprehensive agreement specifically addressing genetically modified organisms, the Panel found that it did not need to consider it in interpreting the SPS Agreement. As part of its reasoning, the Panel found that, because the Complaining Parties were not parties to the Cartagena Protocol, the treaty was not applicable in their relations as WTO members.
A significant international legal debate exists regarding the relationship between the WTO and multilateral environmental agreements, such as the Cartagena Protocol. In previous WTO case law, such international agreements have been considered as part of the WTO-compliance analysis. The EC – Biotech ruling may signal that other treaties are only relevant when all parties to the dispute, or even possibly all WTO members, are parties to the other treaties. One strategy to minimize exposure to other countries' trade restrictions would therefore be to withdraw from, or not sign on to, treaties which contemplate trade-limiting obligations or powers.
http://www.mondaq.com/article.asp?articleid=41950&searchresults=1
Vastaa
WTO:n mukaan EU rikkoo kauppasopimuksia
"Ruotsista ja Ranskasta on löydetty geenimuunneltua riisiä, jota on tuotu USA:sta. Ruotsin elintarvikeviraston mukaan yli 30 000 kilon riisierä lähetettiin takaisin.
Ruotsiin tuodusta geenimuunnellusta LL 601 -riisistä saatiin vihje USA:n maatalousministeriöstä.
Myös Ranskasta on löydetty samaa gm-riisiä, jolla ei ole EU:n hyväksyntää, kertoi nimettömänä pysytellyt ranskalaisviranomainen.
Ruotsin elintarvikeviraston mukaan Euroopan satamissa on tuhansia tonneja samaa riisiä.
EU vaatii, että tuontiriisi on osoitettava puhtaaksi LL 601 -riisistä, jolla ei ole virallista hyväksyntää. EU:n markkinoille tarkoitettujen geenimuunneltujen tuotteiden on läpäistävä tarkka tieteellinen arviointi ja hyväksyntä."
Näin kerrotaan bioteknologia infossa.
Paljonkohan tuota on jo tullut läpi? Onko Gm-vapaus täyttä huuhaata, eli kuinka paljon gm-ainesta tuontielintarvikkeista oikein löytyisikään, jos sitä alettaisiin tutkimaan tiukalla ja puolueettomalla seulalla?
Vastaa
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
Olen seurannut maatalouden ammattilehtiä: Käytännön Maamies, Maatilan Pirkka, Maatilan Pellervo, jo usean vuoden ajan.
Niissä geenitekniikasta ja gm-kasveista kerrotaan hyvin paljon niitä kehittävien näkökulmasta ja haastatellaan gm-kasveista kiinnostuneita viljelijöitä. Yhtäkään mainintaa en edes muista ns. gmo-vapaista alueista tai niiden peustamisesta tai ylipäänsä gm-kritiikin asiallista läpikäyntiä.
Samaan aikaan, noin 5 vuoden ajan, samoissa lehdissä Boreal Kasvinjalostus Oy on mainostanut paljon ja mainoksissa on alkanut korostua heidän "tietämyksensä ja osaamisesta geenitekniikassa".
Viimeisin Maatilan Pellervo on kyllä taas huippuveto. Siinä on haastateltu Jari Valkosta Helsingin yo, Sari Peltosta ProAgriasta ja Borealin Nissilää.
Mielestäni on huolestuttavaa kuinka yksipuolista kuvaa viljelijöille syötetään. Kyse on aivan selvästä mielipidemuokkauksesta, kun mitään toisenlaista mielipidettä ei päästetä esille.
Huomattavaa on, että näissä lehdissä geenitekniikasta kirjoittavat ovat laskettavissa muutamissa: Esa Mustonen, Jussi Knuuttila, Silja Vuori.
Toivottavasti ovat esimerkiksi haastatelleet näitä gmo-vapaa suomi kampanjan suomeen kutsumia www.gmovapaa.fi/kiertue.html saksalaisia kokemuksistaan.
Vai onko niin, että lehdissä paljon mainostavien yritysten: Syngenta, Boreal Kasvinjalostus Oy, Monsanto yms. mielipide painaa päätoimittajien journalistiikkaa enemmän.
Olisi oikein kiva kuulla ko. lehtien päätoimittajiltakin jotain kommentteja. Vihjatkaapa ylläpito, että tulisivat foorumille!
Vastaa
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
Vaivaakohan suomalaisiakin sama värisokeus, joka on levittynyt mm USA:n hallintoon?
Clintonin maatalousministeri on virkakautensa jälkeen valottanut tämän sokeuden syitä, sitä miksi hallitus oli niin gm-myönteinen, eikä kriittisiä kysymyksiä tai näkemyksiä voinut tuoda esiin.
Haastattelussa entinen maatalousministeri Glickman sanoi, jos teki epäileviä kysymyksiä koskien gm-tekniikkaa, niin sitä pidettiin lähes moraalittomana USA;n maatalousministeriössä. Jos siellä oli kriittisiä näkymyksiä esiin tuova, niin hänet leimattiin typeräksi. Tunsit olevasi muukalainen ja epälojaali, jos yritit tuoda esille avarakatseisempia näkemyksiä geenitekniikan osa-alueista.
http://www.biotech-info.net/new_attitude.html
Tulee mieleen satu keisarin uusista vaatteista. Kaikki olivat hyvin lojaaleja ja ihastelivat keisarin hienoja vaatteita….
Geenitekniikassa on ainakin yksi asia yksiselitteisen selvä: Kysymyksiä tulee esittää.
Ja olisi ihan mukava saada myös asiallisia vastauksia.
Siispä odottelemme vastauksia, miksi ammattilehdet ovat yksisilmäisiä gm-ihannoijia ja pitävät suomalaisia viljelijöitä uutispimennossa?
Puhumattakaan, että kirjoitettaisiin oikein kunnolla kriittistä tutkivaa journalismia, joka käsittääkseni on yksi lehdistön perustehtävistä?
Vastaa
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
Luulen, että ammattilehtien ihannointi johtuu siitä, että ne ovat AMMATTIlehtiä. Eli tuntevat alan ja teknologian ja siihen liittyvät avoimet kysmykset. Ja suhteuttavat sitten kantansa tasapainoisesti edut ja haitat huomioiden, painottaen sitä puolta, jonka arvioivat painavammaksi.
Kommenteistanne saa sen kuvan, että arvelette taustalla olevan jonkun salaliiton taas...!
Vastaa
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
Geenimuuntelussa ei ole kysymys muusta kuin puhtaasti suusyritysten rahanteosta!
Siksi ei haluta haitoista puhua mitään. Päästetään julkisuuteen vain se mikä on hyödyllistä rahan tekemiselle.
Vastaa
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
Näin ei todellakaan ole. Tutkimus on hyötynyt suuresti geenitekniikan innovaatioista ja tämä kehitys jatkuu.
Tietoa karttuu, mutta kovin epäselvää on, että osataanko sitä hyödyntää järkevästi. Geenitekniikan glorifiointi jonain ihmelääkkeenä on totaalisen typerää, niin kuin on sen hylkääminenkin.
Sovellusten maailma on toki toisenlainen ja siellä joudutaan kovin usein huomaamaan, että odottamattomat vaikutukset voivat sotkea tehdä innovaatiosta kehityskelvottoman.
Vastaa
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
Taisi mennä taas termit päin häränpyllyä.
Geenitekniikka sisältää todella paljon muutakin kuin vain siirtogeenisten eläinten tuoton. Geenitekniikan avullla ollaan löydetty useille taudeille altistavien geenimutaatioiden halpoja ja yksinkertaisia geenitestejä, joiden seurauksena voidaan esim. ruokavaliolla estää kivuliaan taudin puhkeaminen. Lääketieteellisessä tutkimuksessa, jossa meillä länsimaissa kuitenkin kovasti koitetaan parantaa ihan kaikkien ihmisten elämänlaatua (esim. kehittämällä H1N1 (sikainfluenssa)-rokotetta tai HIV-rokotetta) käytetään huimasti geenitekniikkaa. Jos sinun mielestäsi geenitekniikalla ei ole saatu aikaan mitään hyvää, olet vain yksinkertaisen tietämätön.
En sano ettei haittojakin ole saatu ja esim. lääkkeiden ja lääkintämuotojen ollessa kokeiluvaiheessa on esim. SKID-lapsille aiheutettu leukemiaa. Totuus kuitenkin on, että jos tutkimuksessa pelätään liikaa ei ikinä ikinä saada uusia lääkkeitä markkinoille. Vastuullisella ja säädellyllä pelillä myös elintarvikepuolella vältyttäisiin ylilyönneiltä ja kärsimykseltä, mutta ahneus ajaa mitä karmivimpiin tekoihin liian arveluttavilla tuotteilla.
Vastaa
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
Todellakin ihmetyttää miksi Suomen maatalouden ammattilehdistö on auttamattoman sinisilmäinen ja yksipuolinen gm-asiasta kirjoittaessaan?
Miksi osuustoimintalehden etelä-amerikan gm-soijan viljelyä ihannointiin helmikuun numerossa?
Miksei edes osuustoimintalehtikään kirjoita Etelä-Amerikan perheviljelmien näkemyksistä ja kohtalosta asiassa? Sehän oli äskeisessä YK-kokouksessakin laajasti esillä.
Miksi osuustoimintalehti esittelee ihaillen etelä-amerikkalaista suurtilaa, joka on laajentanut pinta-alaansa nopeasti 6000 hehtaariin ja jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa pinta-alansa seuraavan kymmenen vuoden aikana? Ketkä ovat häviäjiä tässä kisassa ja mikä on heidän kohtalonsa?
Olisi kyllä kohtuullista, että suomalaisetkin viljelijät saisivat tasapuolisempaa infoa, siitä mistä olosuhteista soija tulee. Ja mikä on "tehokkuuden hinta"?
Perheviljelijöiden näkemyksiä löytyy esim täältä.
Human and environmental rights violations related to GM soy expansion Report launched at U.N. Biodiversity summit. 2006. Grupo de Reflexión Rural, Argentina
http://aseed.tuxic.nl/index.php?option=com_content&task=view&id=200&Itemid=127
Koko Raportti
http://www.aseed.net/images/stories/agrocadabra/soy/paraguay-humanrights-report-300dpi.pdf
Vastaa
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
Niinpä niin. Ei kuulu päätoimittajia palstalla.
Uusimmassa Maatilan Pellervossa oli taas kahden aukeaman juttu, missä ei ollut mitään uutta. Otsikot: "Muuntogeeninen ruoka testatuinta ja valvotuinta" sekä "Kehitysmaat torjuvat nälkää gm-kasveilla".
Haastateltavina Jari Valkonen, Leena Mannonen ja Jussi Tammisola. Se tasapuolisuudesta.
Mikä ihmeen tarkoitus näiden lehtien päätoimittajilla on näin yksipuolisen näkemyksen esittämisessä?
Vastaa
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
Luulen, että päätoimittajat haluavat tarjota lukijoilleen parasta mahdollista alan asiantuntemusta. Tiedotusvälineillä on vastuu siitä, mitä kirjoittavat.
Vastaa
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
"Asiantuntemuksesta ja sen taustoista"
Clintonin maatalousministeri on virkakautensa jälkeen valottanut gm- vauhtisokeuden syitä, sitä miksi hallitus oli silloin (ja on edelleenkin) niin gm-myönteinen, eikä kriittisiä kysymyksiä tai näkemyksiä voinut tuoda esiin.
Haastattelussa entinen maatalousministeri Glickman sanoi, jos teki epäileviä kysymyksiä koskien gm-tekniikkaa, niin sitä pidettiin lähes moraalittomana USA;n maatalousministeriössä. Jos siellä oli kriittisiä näkymyksiä esiin tuova, niin hänet leimattiin typeräksi. Tunsit olevasi muukalainen ja epälojaali, jos yritit tuoda esille avarakatseisempia näkemyksiä geenitekniikan osa-alueista.
Näin siis ministeri omassa ministeriössään!
Ministerikään ei saanut esittää epäileviä kysymyksiä!
Jossakin gm-alalla on palaneen käryä ja pahasti!
http://www.biotech-info.net/new_attitude.html
Vastaa
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
\"Luulen, että päätoimittajat haluavat tarjota lukijoilleen parasta mahdollista alan asiantuntemusta. Tiedotusvälineillä on vastuu siitä, mitä kirjoittavat.\"
Aivan oikein. Pitäisi kantaa vastuuta siitä mitä kirjoittavat!.
Nyt on vain niin, että gm-alalta puuttuu käytännössä lähes kokonaan riippumaton tieteellinen tutkimus.
Gm -sektorin perustus on hiekalle rakennettu. Gm-tutkimus on valjastettu palvelemaan yksinomaan gm-suurteollisuuden etuja.
Onneksi joukko gm-tutkijoita on tullut \"ulos kaapista\" ja jättänyt asiaa koskevan yhteisen lausunnon USA;n Ymäristövirastolle.
GM-tutkijoiden lausunto: Gm-teollisuuden vaatima teknologiasopimus, jotta voidaan hankkia gm-siementä, estää ykiselitteisesti tutkimuksen tekemisen. Nämä sopimukset estävät julkisin varoin toimivia tutkijoita toimimasta julkisen hyvän hyväksi, koska teollisuus hyväksyy tutkimuksen. Rajoitettujen mahdollisuuksien takia todellista riippumatonta tutkimusta ei voida laillisesti suorittaa monista tärkeistä kysymyksistä koskien teknologiaa, sen kilpailukykyisyyttä, sen käyttöön liittyviä kysymyksiä, IRM ja sen kytkennöistä hyönteisbiologiaan. Tämän takia EPA:n Tieteellisen Asiantuntijapaneelin saamat tiedot julkiselta sektorilta ovat kohtuuttoman rajoitettuja.
26 johtavaa maissin hyönteistutkijaa julkisista tutkimuslaitoksista 16 osavaltiosta USA:ssa
Vastaa
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
Ihmetyttää suomalaisten maatalouslehtien gm-tekniikkaa vain sen valonhohtoiselta puolelta valottava kirjoittelu.
Viime aikoina se on ollut erityisen silmiinpistävää.
Maaseudun tulevaisuuskin antoi peräti kahtena eri päivänä gm-viljelyyn lepsuja pelisääntöjä puolustaville \\\"asiantuntijoille\\\".
Mutta peräti kummallista on, että tavanomaisen jalostuksen saavutuksista ei kerrota mitään.
BASF:n gm-perunalajikkeen perään haikaillaan, mutta Eurplantin tavanomaisin menetelmin jalostamasta amylopektiiniperunasta ei olla kuultu halaistua sanaa.
On mitä ilmeisintä, että Europlantin tavanomaisesti jalostama amylopektiiniä sisältävä tärkkelysperuna tulee viljelyyn Suomessakin 1-2 vuoden kuluttua.
Siirtogeenistä amylopektiiniperunaa ei ilmeisestikään tulla koskaan tarvitsemaan.
http://www.luomu.fi/alkutuotanto/uutisarkisto2009.htm#34
Vastaa
GMO vs Luomu (Ormus)
Katsokaapa miten paljon isompia, maukkaampia, tuottavampia ja säilyvämpiä kasveja tulee ilman lannotteita ja GM:ää.
http://www.subtleenergies.com/ormus/tw/oranges.htm
http://www.subtleenergies.com/ormus/tw/ormusplants.htm
http://www.subtleenergies.com/ormus/tw/c-groplants.htm
http://www.subtleenergies.com/ormus/tw/pears.htm
http://www.subtleenergies.com/ormus/tw/alfalfa.htm
http://www.subtleenergies.com/ormus/tw/walnuts.htm
http://www.subtleenergies.com/ormus/tw/plants.htm
Kuvakokoelma.
http://www.subtleenergies.com/ormus/tw/pictures.pdf
Ormuksen edut:
Cellular respiration is increased
Phototropism is increased
Increases photosynthesis
Increases carbohydrate content of sap
Increases soil micro flora
Increases nitrogen fixing bacteria in soil
Increases phosphorous leaching fungi
Improves soil tilth and aeration
More resistant to insects and disease
Has saved diseased orchards
Less need for pesticides
More drought tolerant
More transplant tolerant
Fruit is larger and better tasting
Produce lasts longer on the shelf
Mineral and vitamin content increased
Plants produce sooner
Crop yields are increased
Application is easy
Application is inexpensive
Organic
^^^^^
Non-toxic
More resistant to freezing
Mitä on ormus:
http://www.subtleenergies.com/ormus/ormus/ormus.htm
Ormus FAQ:
http://www.subtleenergies.com/ormus/faq.htm
Kuinka tehdä ormusta kotikonstein:
http://www.subtleenergies.com/ormus/ormus/ormus2.htm
Vastaa
GMO-tutkimuksen tieteellisyys?
Olen tässä alkanut ihmettelemään, voidaanko GMO-tutkimuksen kyseessä ollen puhua lainkaan tieteellisesti objektiivisesta ja puolueettomasta tutkimuksesta?
Kyseessähän on jättiyhtiöiden ja sijoittajien voitot, joita gmo-teknologian avulla pyritään kasvattamaan. Ja kaikkien tutkimustulostenhan tulee tukea yhtiöiden voittojen kartuttamista! Myös julkinen tutkimusrahoitus ohjataan tukemaan tätä tavoitetta.
"Epäilyttäviä tutkijoita" ei rahoiteta.
Ja jos joku tutkija "erehtyy" julkaisemaan gmo-kriittisen artikkelin, niin heti on mustamaalaus ja leimaaminen vastassa, jatkorahoituksia ei tällainen tutkija saa ja tutkijanura on siten loppu. Jopa kriittinen yliopiston professori potkitaan ulos yliopistosta, ja lupaava tiedeura uhkaa katketa kesken.
Hallitukset ovat vain suurteollisuuden juoksupoikia. "Ei niille vuorineuvoksille mitään (ministeri ja hallitus) mahda", totesi entinen suomalaisministerikin.
USA pyrkii elintarvikesektorin hallintaan ja "maailmanherruuteen" gmo-teknologian avulla.
Ja EU:n gmo-strategiana on pyrkiä pärjäämään kisassa USA:n kanssa.
Suomessakin on pieni gmo-fanien "työryhmä" päättänyt "Suomen geenitekniikkastrategiasta".
Ja Suomenkin maataloustutkimusta jo johdetaan Daniscon pääkonttorista käsin.
Eikös näinollen olekin "itsestään selvää", että vain tätä valittua linjaa tukevia tutkimuksia rahoitetaan. Mitään gmo-kriittisiä tutkimuksia ei edes saa julkaista "aiheuttamaan levottomuutta kansassa".
Oheinen kuva kuvannee gmo-tutkijan uralla etenemistä aika hyvin
http://www.ucsusa.org/assets/images/scientific_integrity/Finalist3.jpg
"You are completely free to carry out whatever research you want, so long as you come to these conclusions".
Vastaa
GMO-tutkimuksen tieteellisyys?
Kasvinviljelytutkijat sanovat, että gm-yritykset uhkaavat tutkimusta
Biotekniikkayritykset rajoittavat yliopistotutkijoiden mahdollisuuksia tutkia vapaasti siirtogeenitekniikalla jalostettujen lajikkeiden viljelyominaisuuksia ja ympäristövaikutuksia.
Näin sanovat kasvinviljelytutkijat USA:n ympäristövirastolle jättämässään valituksessa.
Todellista riippumatonta tutkimusta ei voida laillisesti tehdä monista tärkeistä kysymyksistä, kirjoittavat tutkijat valituksessaan. Ympäristövirasto EPA oli pyytänyt lausuntoja siirtogeenisistä lajikkeista. Tutkijoiden valitus vahvistaakin gm-lajikkeisiin kohdistuvaa kritiikkiä.
Valituksen tehneet 26 maissin tuholaisten torjunnan tutkimukseen erikoistunut tutkijaa eivät halua nimiään julkisuuteen, koska pelkäävät työnsä vaikeutuvan entisestään.
Ongelma riippumattomalle tutkimukselle on esimerkiksi se, että gm-siementen ostajien ja viljelijöiden tulee tehdä lisenssisopimus gm-lajikkeen omistajan kanssa. Sopimuksella viljelijä sitoutuu kunnioittamaan jalostajan/patentin haltijan oikeuksia. Sopimus myös estää gm-lajikkeiden tutkimisen ja viljelyn tutkimustarkoituksiin.
Tutkijat voivat vapaasti hankkia torjunta-aineita ja tavanomaisten lajikkeiden siemeniä tutkimustarkoituksiin. Mutta he eivät voi tehdä samaa gm-lajikkeilla. Tutkijoiden tulee ensin saada lupa gm-lajikkeen jalostajalta/patentin haltijalta. Luvan saaminen ei aina onnistu, tai yritys estää tutkimuksen tulosten julkaisemisen.
Tällaiset sopimukset ovat jo pitkään olleet ongelma, mutta tutkijat tekevät nyt valituksen, koska mitta alkaa olla täysi.
Mikäli yritys voi valvoa julkisesti tehtävää tutkimusta, ne voivat vähentää negatiivisten tulosten julkaisemista omistamistaan gm-lajikkeista, sanoi Minnesotan yliopiston tutkija Ken Ostlie, joka on yksi valituksen allekirjoittajista.
Tällä tavalla julkinen tutkimus ei voi palvella viljelijöiden tarpeita. Eivätkä tutkijat voi toimittaa valvontaviranomaisille kattavia ja riippumattomia tutkimustuloksia gm-lajikkeiden säätelyn perustaksi.
Näin ollen gm-lajikkeita ei voida kunnolla verrata toisiinsa eikä tavanomaisiin lajikkeisiin.
Professori Mark Boetel Pohjois-Dakkotan yliopistosta sanoi, että ennen kuin gm-sokerijuurikas laskettiin viljelyyn viime vuonna, hän yritti saada ko lajikketta kokeisiinsa. Mutta se ei onnistunut, koska hän ei päässyt sopimukseen jalostajan kanssa.
Tuholaistutkija Chris DiFonzo sanoi, että kun hän tutkii maatiloilla tuholaisia, hän ei uskalla mennä lähellekään gm-lajikkeilla kylvettyjä peltoja, koska se voi saattaa viljelijän vaikeaan asemaan; tutkijan liikkuminen gm-lajikkeita kasvavalla pellolla voidaan tulkita sopimusrikoksi, josta viljelijä joutuu vastaamaan gm-lajikkeen jalostajalle.
Tilanteen tekee erityisen ongelmalliseksi myös se, että julkinen tutkimusrahoitus on vähentynyt ja yritysten tutkimusrahoitus yliopistoille on lisääntynyt. Näin monet yliopiston tutkijat ovat tulleet riippuvaisiksi yksityisestä rahoituksesta.
Tutkijat pelkäävät joutuvansa mustalle listalle. Jo koko työ on tutkia maissin tuholaisia ja tarvitset tutkimuksiin uusia lajikkeita ja yritykset kieltäytyvät antamasta niitä sinun tutkimuksiisi, niin et voi tehdä työtäsi, sanoi tri Shields Cornellin yliopistosta.
http://www.nytimes.com/2009/02/20/business/20crop.html?_r=1
Vastaa
GMO-tutkimuksen tieteellisyys?
Tästä linkistä löytyy näiden suoraselkäisten gm-tutkijoiden kaapista ulostulo.
Gm-tutkimuksen tila on siis se, että riippumatonta tutkimusta ei voi laillisesti tehdä. Patentin haltija päättää tutkimussuunnitelman sisällön ja julkaistavan aineiston sisällön.
Lisäksi siemenen patentin haltija voi milloin tahansa selkeyttää menossa olevan tutkimuksen, jolloin koko tutkimus yleensä on käyttökelvoton eikä sitä ole mieltä jatkaa.
Gm-tutkijoiden lausunto: 22.2.2009:
Gm-teollisuuden vaatima teknologiasopimus, jotta voidaan hankkia gm-siementä, estää ykiselitteisesti tutkimuksen tekemisen. Nämä sopimukset estävät julkisin varoin toimivia tutkijoita toimimasta julkisen hyvän hyväksi, koska teollisuus hyväksyy tutkimuksen. Rajoitettujen mahdollisuuksien takia todellista riippumatonta tutkimusta ei voida laillisesti suorittaa monista tärkeistä kysymyksistä koskien gm-teknologiaa, sen kilpailukykyisyyttä, sen käyttöön liittyviä kysymyksiä, IRM ja sen kytkennöistä hyönteisbiologiaan. Tämän takia EPA:n Tieteellisen Asiantuntijapaneelin saamat tiedot julkiselta sektorilta ovat kohtuuttoman rajoitettuja.
26 johtavaa maissin hyönteistutkijaa julkisista tutkimuslaitoksista 16 osavaltiosta USA:ssa
Vastaa
Intian gm-tutkimuksen uskottavuus vaakalaudalla
Intian huippututkimuslaitokset ovat toimineet ennenkuulumattomasti. Kuusi tutkimusyksikköä on syyllistynyt räikeään kopiointiin, kun ne ovat poimineet oleelliset asiat gm-teollisuutta puoltavan järjestön uutiskirjeestä laatiessaan riippumattomat lausuntonsa gm-munakoisan soveltuvuudesta viljelyyn. Tällaisilla perusteilla riippumattomat tutkimuslaitokset puoltavat gm-lajikkeen viljelyn sallimista. Koko Intian tiedemaailman uskottavuus on nyt joutunut vaakalaudalle.
Intian ympäristöministeri Ramesh pyysi maaliskuussa riippumattomia tutkimuslaitoksia antamaan riippumattomat, tieteelliset lausuntonsa gm-munakoison soveltuvuudesta viljelyyn. Ne toimittavat lausuntonsa ympäristöministerille syyskuun lopulla suositellen gm-munakoison viljelyn sallimista Intiassa.
Ilmeni, että riippumattomat akateemiset tutkimuslaitokset olivat kopioineet oleelliset asiat mm. gm-myönteisestä Biotech News joulukuun 2009 uutiskirjeestä ja gm-alan lobbausjärjestö ISAAA:n uutiskirjeestä.
Kopioinnin paljastuttua ympäristöministeri heitti lausunnot roskakoriin todeten, että näissä ei ole mitään uutta laajempaa tieteellistä näkökulmaa. Ministeri hyväksyi vain yhden lausunnon – Intian biotekniikan tutkimuslaitoksen johtaja Kumarin lausunnon. Sen hän oli tosin julkaissut gm-myönteisessä uutiskirjeessä jo joulukuussa 2009. Muut tutkimuslaitokset olivat kopioineet Kumarin esittämät näkemykset omiin lausuntoihinsa. Ministeri kuitenkin tunsi tämän Kumarin joulukuussa julkaistun artikkelin, kun hän maaliskuussa pyysi laajempaa tieteellistä lausuntoa kuudelta riippumattomalta tutkimuslaitokselta. Hän olikin hyvin pettynyt riippumattomien tutkimuslaitosten lausuntoihin, koska ne toistivat vain yhden gm-myönteisen asiantuntijan jo aikaisemmin esittämiä mielipiteitä. Yhteensä 90 asiantuntijaa osallistui näiden raporttien laatimiseen. Osa näistä suhtautuu kriittisesti gm-munakoison viljelyn sallimiseen. Gm-kriittisten asiantuntijoiden näkemyksiä ei laitosten lausuntoihin kuitenkaan otettu mukaan.
Kopiointi heijastelee suurempaa tragediaa Intian tutkimuslaitoksissa. Tutkimuslaitoksista puuttuu kokonaan sosiaalinen herkkyys, objektiivisuus ja julkinen rehellisyys. Tämä Leikkaa liimaa -harjoitus osoittaa, kuinka hyödyttömiä tieteelliset tutkimuslaitokset ovat, sanovat kriittiset tutkijat Intiassa.
http://www.thehindubusinessline.com/blnus/07271906.htm
http://timesofindia.indiatimes.com/india/NAMS-distances-itself-from-pro-Bt-brinjal-report/articleshow/6645035.cms
http://www.nature.com/news/2010/100929/full/news.2010.503.html
Vastaa
Intian gm-tutkimuksen uskottavuus vaakalaudalla
Asia on 15 v käytännössä testattu, ja yli miljardilla ihmisellä päivittäin testataan.
Mielestäni voidaan luottaa aiemmin todettuun ja lausuttuun, jos uusia havaintoja ei ole.
Törkeämpänä pidän maatalouspolitiikan sotkemista nälkäisten hätäapuun. http://yle.fi/mot/mb010304/kasikirjoitus.htm
Päivitttäin kuolee noin 30000 ihmistä nälkään.
Matti Pekkarinen
Vastaa
Intian gm-tutkimuksen uskottavuus vaakalaudalla
\"miljardi ihmistä 15 v ajan koekaniineina\"
Intiassa ei ole hyväksytty viljelyyn yhtään gm-lajiketta.
Vain gm-puuvillaa viljellään siellä.
Gm-puuvillan viljelyn haitallisista seurauksista on kuitenkin varoittavia esimerkkejä tarpeeksi, joten ei mikään ihme, etteivät intialaiset halua gm-ravintokasveja harvalukuisan gm-alan bisnes-sektorin rajusta painostuksesta huolimatta.
Vastaa
EVIRA & muuntogeeninen riisi
Evira selvitti hyväksymättömän muuntogeenisen riisin esiintymistä kotimaan markkinoilla olevissa elintarvikkeissa ja rehuissa
05.10.2006
Pistokoeluontoisissa tutkimuksissa löydettiin hyväksymätöntä LL RICE 601 -riisiä kuudesta USA:sta peräisin olevasta elintarvikekäyttöön tarkoitetusta riisierästä ja yhdestä kissanrehusta. Näytteet analysoitiin Tullilaboratoriossa.
Elintarvikkeet
Elintarvikevalvonta otti maahantuojien varastoista pistokoeluontoisesti yhdeksän näytettä USA:sta peräisin olevista pitkäjyväisistä riiseistä. Hyväksymätöntä muuntogeenistä riisiä löydettiin seuraavista eristä:
* suurkeittiöille tarkoitettu Uncle Ben’s tumma riisi 9,07 kg (parasta ennen 1.5.2007 ja 31.8.2007), maahantuoja Masterfoods Oy
* suurkeittiöille tarkoitettu Menu tumma riisi 10 kg (parasta ennen 6.3.2007), maahantuoja Ruokakesko Oy
* suurkeittiöille tarkoitettu Menu villiriisisekoitus 5 kg (parasta ennen 16.5.2008 ja 8.6.2008), maahantuoja Ruokakesko Oy
* vähittäismyyntiin tarkoitettu Pirkka villiriisisekoitus 1 kg (parasta ennen 16.6.2008), maahantuoja Ruokakesko Oy
Lisäksi Ruokakesko Oy on omavalvonnassaan havainnut muuntogeenisen riisin esiintymisen vähittäismyyntiin tarkoitetussa Pirkka pikariisissä 4 x 125 g (parasta ennen 16.6.2008 ja 1.9.2008).
Kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset ovat asettaneet toimijoiden varastoissa olevat erät luovutuskieltoon ja toimijat ovat käynnistäneet muuntogeenistä riisiä sisältävien valmisteiden poistamisen markkinoilta.
Rehut
Rehuvalvonta otti markkinoilta pistokoeluontoisesti näytteitä yhdeksästä riisiä sisältävästä rehusta, joista yhdestä löytyi muuntogeenistä riisiä. Positiivinen näyte oli Akvaario Piekkala Oy:n maahantuoma Nutro Choice Adult Chicken -kissanrehu. Maahantuontierä on asetettu myynti- ja markkinointikieltoon Suomessa ja maahantuojaa on edellytetty vetämään rehu pois markkinoilta.
Taustaa
EU:n komissio sai elokuussa USA:n viranomaisilta tiedon, että muuntogeenistä riisiä LL RICE 601 oli USA:ssa mahdollisesti sekoittunut kaupallisen riisin joukkoon ja päässyt sekä elintarvike- että rehuketjuun. Muuntogeeniselle riisille LL RICE 601 ei ole haettu hyväksyntää EU:ssa eikä USA:ssa. Euroopan yhteisössä ei muuntogeenisiä elintarvikkeita eikä rehuja saa markkinoida ellei niille ole myönnetty lupaa. Evira tiedotti asiasta 25.8.2006 päivätyllä tiedotteella.
Komissio antoi päätöksen (N:o 2006/601/EY) riisiin LL RICE 601 liittyvistä toimenpiteistä 23.8.2006 ja täydensi sitä 5.9.2006. Päätöksen mukaan epäilyksen alaisia riisituotteita saa tuoda markkinoille vain siinä tapauksessa, että lähetyserän mukana on analyysiraportti, joka osoittaa, että tuote ei sisällä muuntogeenistä riisiä LL RICE 601. Lisäksi jäsenvaltioiden on kohdistettava valvontatoimenpiteitä jo markkinoilla oleviin tuotteisiin, sen varmistamiseksi, että tuotteet eivät sisällä muuntogeenistä riisiä LL RICE 601. Epäilyksen alaisia riisituotteita ovat USA:sta peräisin olevat pitkäjyväiset riisit.
Muuntogeenisen riisin ei oleteta aiheuttavan terveyshaittaa
USA:n viranomaiset ovat lausuneet, että muuntogeeninen riisi LL RICE 601 ei aiheuta turvallisuushaittaa ihmisille, eläimille eikä ympäristölle. Myös Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA arvioi sille toimitetun riisiin liittyvän turvallisuusaineiston. EFSA ei kuitenkaan pystynyt tekemään täyttä riskinarviointia, koska aineisto ei ollut riittävää. Saatujen tietojen perusteella ja riisiin sekoittuneen muuntogeenisen aineksen pienen määrän vuoksi, EFSA toteaa, että LL RICE 601 -riisin ei oleteta aiheuttavan terveyshaittaa ihmiselle eikä eläimelle. Tilannetta ei täten pidetä terveyshaittana, vaan lainsäädännön vastaisena, koska yhtään muuntogeenistä riisiä ei ole hyväksytty EU:ssa.
Vastaa
EVIRA & muuntogeeninen riisi
Yllä oleva lainaus Elintarviketurvallisuusviraston omilta sivuilta.
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/?id=270
Aiheessa varmasti runsaasti keskusteltavaa.
Vastaa
EVIRA & muuntogeeninen riisi
"EFSA toteaa, että LL RICE 601 -riisin ei oleteta aiheuttavan terveyshaittaa ihmiselle eikä eläimelle"
Eikös EFSA todennut, että LL RICE 601-riisin ei oleteta aiheuttavan välitöntä terveyshaittaa ihmisille?
Sillä on kyllä aika oleellinen ero, puhutaanko terveyshaitasta vai välittömästä terveyshaitasta!
Ja kyseessähän on oletus, koska mitään kunnon tutkimuksia ei asiasta ole tehty.
Tapaus osoittaa jälleen, että GMO-lajikkeita ei saada pysymään aisoissa, vaan ne karkailevat hallitsemattomasti milloin minnekin.
Tämä onkin yksi selkeä peruste luopua koko gm-jalostuksesta.
Vastaa
Geenitekniikka kylkiäisenä bioterroria?
Kun geeniteknologian tutkimus laajenee ja teknologia tulee yhä useamman ulottuville, tama lisää potentiaalisia ja tahallisia harmien mahdollisuuksia eksponentiaalisesti, varoittaa YK:n pääsihteeri Kofi Annan.
Jos Geenitekniikan ja virusten tutkimus tulee vääriin käsiin, voivat seuraukset olla katastrofaalisia.
Jopa aloittelijat voivat tehdä pienissä laboratorioissa geenisiirtoja. Mahdollisuudet bioterrorismiin kasvat suuresti, jos geenitekniikan kehittäminen jatkuu hallitsemattomasti. Maailmasta puuttuu turvajärjestelmät hallita näitä riskejä.
ANNAN WARNS OF CATASTROPHIC BIOTECH DANGER
http://www.planetark.com/dailynewsstory.cfm/newsid/39070/story.htm
UN Secretary-General Kofi Annan warned that potential dangers from the rapidly growing biotechnology industry were increasing exponentially and urged creating global safeguards.
Annan, speaking on Saturday in the Swiss university town, warned of "catastrophic" results if recent advances in biotechnology, including gene manipulation and work with viruses, fell into the wrong hands.
"As biological research expands, and technologies become increasingly accessible, this potential for accidental or intentional harm grows exponentially," he said in the text of a speech.
"Even novices working in small laboratories will be able to carry out gene manipulation."
Annan's warning comes after he called in May for a global forum on biological terrorism, saying current treaties were too weak and governmental and commercial initiatives too scattered.
Annan likened the current consensus-building phase over life-sciences rules to the debate around nuclear technology in the 1950s that preceded the creation of the International Atomic Energy Agency and the Nuclear Non-Proliferation Treaty.
"We lack an international system of safeguards to manage those risks. Scientists may do their best to follow rules for responsible conduct of research. But efforts to harmonize these rules on a global level are outpaced by the galloping advance of science itself," he said.
Annan was speaking at an event where he received the Max Schmidheiny Freedom Prize.
Vastaa
Lentokonetekniikan kylkiäisenä lentokoneterroria
Tietotekniikan kylkiäisenä voi tulla haittaohjelmia. Muovitekniikan kylkiäisenä voi syntyä muoviräjähteitä. Sotatekniikka voi olla sodassa hengenvaarallista.
On mukavaa että löytyy yhä vähäpätöisempiä asioita, joista tiedostavat kansalaiset voivat olla huolissaan.
Vastaa
Lentokonetekniikan kylkiäisenä lentokoneterroria
Gm-terrorismin riskit, kuten gm- teknologian riskit ylipäätään, lienevät hieman toisessa mittakaavassa kuin esimerkiksi muovin tai lentokoneiden. Jotenkin tämä asioiden suhteuttaminen näyttää olevan vaikeata innokkaimmille teknologian puolustajille.
Sama ilmiö toistuu ydinenergian puolustajilla: nähdään lyhyen tähtäimen edut, mutta sivuutetaan täysin pitemmän aikajänteen haitat. Tämä on oire kulttuurimme yleisestä harhaisuudesta, niistä suuruuden ja rajattomuuden harhoista, joihin teollinen massayhteiskunta meitä suorastaan päämäärähakuisesti kasvattaa.
Vastaa
Lentokonetekniikan kylkiäisenä lentokoneterroria
Jos kysyisimme maailman nälkäisiltä sitä, saako kasvinjalostuksessa käyttää kaikkia tuotannontehostamiskeinoja, saisimme vastauksen, että niitä pitää käyttää. Akuutti hätä on aina päällimmäisenä.
Samaa se on energiapuolella: hiilidioksidilla on peloteltu niin, että mielipiteet kääntyvät ydinenergian puolelle. kasvihuoneilmiön äiti lieneekin Margaret Thatcher, joka halusi edistää ydinvoimaa )ja oli kyllästynyt hiilityöläisten lakkoiluun Englannissa.) Tämä mainittiin eräässä TV-dokumentissa.
Vastaa
Geenitekniikka kylkiäisenä bioterroria?
Nyt tuli YLE 1 Ulkolinjassa geenitekniikan riskeistä bioaseiden kehittelyssä tuhti annos asioita, joista Suomessa ei ole puhuttu ennen.
Kannattaa katsoa
Ulkolinja: Bioaseet, vaiettu uhka
Vuonna 2001 Yhdysvalloissa tapahtuneen pernaruttoiskun myötä paljastui pelottava, mutta vaiettu totuus. Tutkimus johtaa mm. Siperiaan ja paljastuu, että bioaseita on oletettua enemmän, mutta kenen hallussa ne ovat?http://areena.yle.fi/video/797794
LÄhetys 25.2.2010, Areenassa katsottavissa 1 kk ajan.
Vastaa
Geenitekniikka kylkiäisenä bioterroria?
Juu, katsoin osan ohjelmasta. Vaiettu asia on. Kaikesta riskejä sisältävästähän pitää Suomessa vaieta. Oli kyse sitten gm-viljelystä tai bioaseista (samoin kuin Suomen pohjavesien/maaomaisuuden myynnistä ulkomaille).
Kyse on kuitenkin Suomea laajemmasta asiasta, se tulisi jo silmälappuja pitävienkin ymmärtää. Kyse on koko maailman ruokatuotannosta ja tottahan myös bioaseet koskevat koko palloa, ei vain tätä meidän lintukodoksi luulemaamme Suomea.
Vastaa
gm-puut
Voiko itse puuainetta muuttaa? Kun katselen Puun kuva-kirjaa, tulee vaan mieleen miten hienoa jälkeä luonto tekee. Istuttakaa johonkin valtapuuhun toisen puun geenejä niin saadaan valtapuistakin arvokkaita.
Vastaa
Tutkimuslaitos ajaa kieltoa gm-maissille
Arvostettu ranskalainen tutkimuslaitos vaatii EU:n hyväksymän geenimuunnellun maissilajikkeen pikaista kieltämistä. Tutkimuslaitos CRII-GEN on tehnyt oman puolueettoman selvityksen MON863-koodilla tunnetusta maissilajikkeesta, jonka on kehittänyt yhdysvaltalainen Monsanto-konserni. Tutkimuslaitoksen puheenjohtaja professori Gilles-Eric Seralini sanoo Svenska Dagbladetille antamassaan haastattelussa, että heidän tutkimustuloksensa riittävät vaatimaan MON863:n ja kaikkien sen risteytysten kieltämistä ravintona.
Suomalaistutkija, kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tolonen tyrmää väitteet geenimaissin vaarallisuudesta. Häneen mukaansa kyseessä on sama rehumaissi, jonka ominaisuudet käsiteltiin EU:ssa jo vuonna 2004, jolloin maissin tuonti Eurooppaan hyväksyttiin. Tolosen mukaan gm-maissin viljely tulisi sallia myös Euroopassa, koska se estäisi juurikuoriaisen leviämisen.
Mielenkiintoinen uutinen, mutta onko kellään tietoa näiden tulosten sisällöstä?
Vastaa
Vaatii vähintäänkin lisätutkimuksia
Tämä on aika mielenkiintoinen tapaus. Asiasta on ilmestynyt tieteellinen artikkeli sarjassa nimeltä Archives of Environmental Contamination and Toxicology. En ole toksikologian tai ravitsemuksen asiantuntija, mutta Web of Sciencen mukaan lehti vaikuttaa luotettavalta; sitä kustantaa Springler ja impakti on 1.4, mikä näkyy olevan alalla keskitasoa. Artikkeli on ilmestynyt vasta pre-printtinä, (DOI 10.1007/s00244-006-0149-5), mutta se tulee ulos maaliskuun numerossa.
Artikkeli perustuu Monsanton maissin MON863 kaupallista hyväksymistä edeltäviin kokeisiin. Työ on siis tämän datan uudelleenanalysointi eikä siihen liity uusia empiirisiä kokeita. On sinänsä kiinnostavaa, että tämä data on julistettu hyväksymisprosessissa salaiseksi, ja se on ilmeisesti vasta oikeudenkäynnin kautta saatu tarkemmin analysoitavaksi.
Mielestäni analyysit on tehty huolellisesti ja selvästi ammattitaitoisemmin kuin aiemmat analyysit. Pääsääntöisesti analyyseissä on pyritty yhdistämään hyvin monien eri kokeiden tulokset monimuuttujamenetelmin. Lisäksi tilastollisten menetelmien oletuksiin on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota.
Analyysien perusteella tehdyt päätelmät sopivat varsin hyvin tuloksiin, enkä todellakaan osaa pitää tätä minään hihhuli-työnä. Lienee vain niin, että Greenpeacen kustantama tiede ei voi koskaan olla yhtä luotettavaa kuin Monsanton kaltaisen yrityksen maksama.
Ehkä kiinnostavinta tässä koko asiassa on MMM:n ja suomalaisten tutkijoiden asenne: juttu nuijitaan sitä lukematta. MMM:n virkamiehillä on kiire osoittaa työ mitättömäksi viittaamalla aiempiin tuloksiin ja 'aktivistojärjestöön'. Sanomalehdissä tutkijat puhuvat vain 'tilastollisista vippaskonsteista'. Erityisesti Hesari kunnostautuu taas lainaamalla asiantuntijoiden lausuntoja.
Kuten sanottu, en ole alan asiantuntija. Väitän kuitenkin, tämä artikkeli osoittaa ainakin tarpeen lisäanalyysien teolle; artikkelissakin viitataan liian pieneen yksilömäärään. Eri asia sitten on, kenen kuuluu lisäkokeet maksaa. Epäilen, että maksajaksi taitaa taas joutua EU:n veronmaksaja.
Olen tähän asti ajatellut, ettei gm-ruoka voi suoraan olla ongelma, koska ihmisravinnoksi hyväksyminen edellyttää niin monia etukäteisselvityksiä. Jos ravintokokeissakin on näin suuria ongelmia, mitä pitäisi ajatella odotettavissa olevista ympäristöongelmista!
Vastaa
Vaatii vähintäänkin lisätutkimuksia
Kyllä tähän varmaan viranomaisten täytyy kiinnittää huomiota. Tosin lähtökohtahan on se, että kyseessä on Greenpeacen tilaustutkimus tutkimuslaitokselta, jonka johtaja on tunnettu geenimuuntelun vastustaja. Näitä asioitahan ei ruotsalaislehti mainitse ollenkaan. Joten ei voi välttyä mielikuvalta, että tässä on tiettyä tarkoitushakuisuutta puolueettomuuden kustannuksella. Tässähän on tarkasteltu Monsanton vanhaa dataa uudella tavalla, ja ensimmäiset asiantuntijakommentit maailmalta ovat todenneet, etteivät nämä uudetkaan tulokset ole tilastollisesti merkittäviä.
Irmalle komentti. Mainitset, että Hesari kunnostautuu asiantuntijoiden lainaamisella... eikös se ole hyvä asia?? Ketä sitten pitäisi lainata? Kyllä Hesarikin on kritiikittömästi "tasapuolisuuden" nímessä antanut runsaasti palstatilaa kaiken maailman mystikoille. Jopa siinä määrin, että Hesarin palstatilan tasapaino lienee pahasti laiminlyönyt asiantuntijoiden näkemykset!
Vastaa
Vaatii vähintäänkin lisätutkimuksia
Petri,
tuo viittaus Hesariin oli huonosti muotoiltu. Tarkoitan sitä, että Suomessa on onneksi enemmän kuin 1-3 geenimuuntelun asiantuntijaa, joiden käsitykset saamme Hesarista lukea. Silloinkin kun käsitellään selvästi ravitsemukseen tai ympäristöön tai evoluutioon liittyviä asioita, gm-asiantuntijana esiintyy aina molekyylibiologian tai kasvinjalostuksen asiantuntija. Biotieteet ovat kovin laaja-alaisia, joten monikaan biokemisti voi pitää itseään vaikkapa ornitologian asiantuntijana. Jää sitten tutkijan oman harkintakyvyn varaan, miten kaukaa omasta asiantuntemuksesta kannattaa ainakaan virkaansa korosten asiaasa esittää. Tämä johtaa osaltaan yhteen gm-keskustelun perusongelmaan eli siihen että pääosa ympäristöön, ekologiaan tai evoluutioon suuntautunieta biologeista kokee oman tietämyksensä molekyylibiologiasta tai gm-kasvien yhteiskunnallisita vaikutuksista olevan varsin kaukana omasta asiantuntemuksestaan. Kuitenkin molekykyylibiologian näkemyksen vastapainoksi juuri tällaisten ihmisten kannannottoja ja vakamielistä gm-kasvien tutkimusta kaivattaisiin.
Vastaa
Vaatii vähintäänkin lisätutkimuksia
Petri,
tuo viittaus Hesariin oli huonosti muotoiltu. Tarkoitan sitä, että Suomessa on onneksi enemmän kuin 1-3 geenimuuntelun asiantuntijaa, joiden käsitykset saamme Hesarista lukea. Silloinkin kun käsitellään selvästi ravitsemukseen tai ympäristöön tai evoluutioon liittyviä asioita, gm-asiantuntijana esiintyy aina molekyylibiologian tai kasvinjalostuksen asiantuntija. Biotieteet ovat kovin laaja-alaisia, joten monikaan biokemisti voi pitää itseään vaikkapa ornitologian asiantuntijana. Jää sitten tutkijan oman harkintakyvyn varaan, miten kaukaa omasta asiantuntemuksesta kannattaa ainakaan virkaansa korosten asiaasa esittää. Tämä johtaa osaltaan yhteen gm-keskustelun perusongelmaan eli siihen että pääosa ympäristöön, ekologiaan tai evoluutioon suuntautunieta biologeista kokee oman tietämyksensä molekyylibiologiasta tai gm-kasvien yhteiskunnallisita vaikutuksista olevan varsin kaukana omasta asiantuntemuksestaan. Kuitenkin molekykyylibiologian näkemyksen vastapainoksi juuri tällaisten ihmisten kannannottoja ja vakamielistä gm-kasvien tutkimusta kaivattaisiin.
Vastaa
Vaatii vähintäänkin lisätutkimuksia
Lehtijutut ja ympäripyöreät ennakkokommentit sikseen, artikkelin julkaisu alan lehdessä nostaa sen painoarvoa rutosti. Luulenpa, että vastaavanlaisia tuloksia ilmaantuu lisää, kunhan tutkimukset tehdään ilman "Monsantojen" ohjausta.
Kiitokset Irmalle huomiosta ja artikkelin tulevasta julkaisukanavasta.
Vastaa
Vaatii vähintäänkin lisätutkimuksia
En kyllä usko, että tämä ranskalaisten artikkeli muodostuu kovin merkittäväksi virstanpylvääksi, sen verran intoutumattomia ovat kommentit maailmalta olleet. Mutta lienee turha omista uskomuksistaan kovin paljon puhua, katsotaan nyt, mitä tämä synnyttää. Ja olisivathan ongelmat jo tulleet esiin ihmisilläkin, niin laajaa on tämänkin maissin käyttö jo ollut.
Hauska lukea tuo Irman täsmennys asiantuntijoiden kuulemiseen, siihen on helppo yhtyä.
Vastaa
Vaatii lisätutkimuksia
On kyllä aika suuri ero Suomen ja vaikapa Ruotsinkin välillä siinä, miten tästä asiasta julkisuudessa uutisoidaan.
Suomalaiset asiantuntijat tyrmäävät suoralta kädeltä ko tiedeartikkelin sitä lukemattakaan viitaten vain jo kertaalleen tehtyyn turvallisuusarviointiin.
Sen sijaan Ruotsin maatalousyliopiston tiedotteessa tuodaan avoimesti esiin kummankin puolen (gmo-teollisuuden ja gmo-kriittisen järjestön) puutteet tutkimuksessa.
SLU:n kanta poikkeaakin melkoisesti suomalaisen gmo-asiantuntijan kannasta: Ruotsissa vaaditaan koko MON863-maissin turvallisuustutkimusten uudelleen tekemistä. Näin Ruotsalaisten kanta itse asiassa tukee ranskalaistutkimuslaitoksen tekemiä johtopäätöksiä.
SLU vill ha nya tester av genmajsen
http://www.ja.se/nyheter/visanyhet.asp?nyhetID=7936
Vastaa
Eipä ole mitään kuulunut tästäkään...
Niin vain on toista vuotta vierähtänyt tästäkin "kohututkimuksesta", eikä vieläkään ole ketään kuollut geenimaissiin! Mitenhän tämä on selitettävissä?? Kun muistetaan nyt vaikka ne parin vuoden takaiset "ennakkotiedot" venäläisistä tutkimuksista, joissa puolet rotista muka kuoli siltä seisomalta geenimaissia vähän nuuhkaistuaan. Nekin luvattiin julkaista jossain oikeassa tiedelehdessä, onkohan joku nähnyt sellaista julkaistun...? Kertokaa nyt bioturvayhdistykset, miksei vieläkään kukaan ole kuollut! Tai missä viipyy venäläisen tutkimuksen julkaisu!
Vastaa
Eipä ole mitään kuulunut tästäkään...
Kukas täällä nyt jo kuolemiakin on ennustanut? Onhan se hyvä, että asioista/tutkimuksista uutisoidaan, vaikkei kukaan kuollutkaan.
Vastaa
Objektiivinen Gm-tutkimus
Lukiessani eri kannanottoja Gm-muuntelusta, kaikissa jätetään huomioimatta eräs perusasia, jolle ei oikeastaan voida mitään: jokaisessa gm-muuntelussa on perässä merkintä US-patent xxxx. Tämä on oikeastaan täysi kielto kaikenlaiselle tutkimukselle. Patentin haltijalla on oikeus määritellä tutkimusmenetelmät, tutkijat ja tulokset. Jos joku tekee muunlaisen tutkimuksen, syyllistyy hän patenttirikkomukseen, ja siitä on tietenkin säädetty USA:n lainäädännössä kovat rankaisut (CIA saa hakea vaikka Suomesta tutkimuksiin, terrorismisopimusten mukaan). Kaikki muut mielipiteet joutavat romukoppaan, ellei patenttilainsäädäntöä saada muuttumaan.
Vastaa
Objektiivinen Gm-tutkimus
Käsityksesi patentista ja patenttilainsäädännöstä on osittain virheellinen. Patentti antaa yksinoikeuden keksinnön hyödyntämiseen kaupallisesti (tai oikeuden haastaa oikeuteen patenttia rikkovat...!). Patentin haltijalla ei ole oikeutta millään tavoin rajoittaa keksinnön käyttöä tutkimuksessa; patentti on itse asiassa yksi julkaisumuoto, joka paitsi kuvaa keksinnön myös mahdollistaa sen käytön muiden tutkimuksessa. Eli patentti on kompromissi keksinnön kehittäjän etujen ja tutkimuksen etujen välillä. Se mahdolllistaa sen, että innovaation kehittäjällä on mahdollisuus kattaa kehitystyön kustannukset ja hyötyä taloudellisesti keksinnöstään tietyn, rajatun ajanjakson ajan.
Ilman patenttijärjestelmää ei olisi juuri innovaatiotoimintaa; ei uusia dvd-soittimia, ei uusia lääkkeitä eikä uusia gm-kasvilajikkeita.
Tänä päivänä gm-kasvinjalostus on hyvin vilkasta ympäri maailmaa USA:sta Afrikkaan, Kiinaan ja Intiaan. USA oli ensimmäinen liikkeelle lähtijä, siksi usalaiset gm-lajikkeet ovat tällä hetkellä niitä, joiden markkinalupia EU:ssa käsitellään. Koska markkinalupaprosessi EU:ssa on tehty niin vaikeaksi ja kalliiksi, että se kestää 10 vuotta, eivät muut ole vielä ennättäneet mukaan. Jos muilla kuin suuryrityksillä nyt edes on varaa tähän eurooppalaiseen systeemiin.
Vain yksi alue loistaa poissaolollaan: EU itse. Muut ovat jo menneet menojaan... (käsittelyssä oleva amylopektiiniperuna on kylläkin poikkeus, se kai perustuu ruotsalaiseen innovaatioon).
Vastaa
Objektiivinen Gm-tutkimus
Jaksaisipa olla yhtä sinisilmäinen patenttiasioissa ,kuin Nikke. Ei tarvitse kuin mennä Microsoftin ohjelmiston patentteja kysymään kehittelymielessä, niin seinä on vastassa... Oletkos yrittänyt saada tietoa Monsanton patenteista tai torjunta-aineista (patentilla suojattuja) vaikkapa miksi ne muuttuvat maahan joutuessaan? Minä olen yrittänyt, ja tietoja ei saa. Ei saa edes Suomen Maa ja metsätalous- ministeriö, kysytty on. Tänä päivänä patenttilainsäädäntö toimii (kuten moni muu innovaation lisäämiseksi tarkoitettu lainsäädäntö) salailuprosessina. Myöskin rajattu aika on suhteellinen, esim USA:ssa ei ole jokasuhteessa rajoituksia ja niitä sallitaan kiertää.
Aina pitäisi katsoa taakseen ja ottaa oppia. Ehkäisypillerit eivät vieläkään ole turvallisia, kuin auivan pienelle osalle naisia, Talidomiini oli kai hyvä lääke raskaana oleville naisille, erää tsärkylääkkeet ovat hengenvaarallisia , DDT ja Lindaani hyviä aineita jne, jne
Tämä tekniikka oli vielä yksinkertaista verrattuna geeneihin. Emme tiedä eikä vielä kukaan tiedä kuinka geenit ohjaavat kasvua ja miten ne rytmittävät kasvuvaiheet. Solun ikääntyminen geneettisestiei ole hallinnassa. Katson tämänhetkisen kehitystilanteen samaksi kun Takahikiäläinen koulujakäymätön maanviljelijä pntaisiin jubojetin ohjaimiin ja sanottaisiin, että alahan lentää...
Vastaa
Patentti
Ei tämä nyt ole sinisilmäisyysasia, vaan ihan lainsäädännössä määritetty asia (silmäni ovat kylläkin siniset, mistähän tiesit??)
Ei niitä patentteja tarvitse microsoftien toimistoilta kysellä, senkun hakee netistä. Kaikki patentit julkaistaan patenttitietokannoissa; patenttidokumentti kuvaa keksinnön tekniikan, aiotun käytön, keksinnöllisyyden jne.
Jälleen pitää ajatella vaihtoehtoa, joka olisi se, että uudesta keksinnöstä ei julkisteta yhtään mitään. Kuten sanottu, patentoitua keksintöä voi vapaasti käyttää tutkimuksessa.
Vastaa
Patentti
\"Tämä on oikeastaan täysi kielto kaikenlaiselle tutkimukselle. Patentin haltijalla on oikeus määritellä tutkimusmenetelmät, tutkijat ja tulokset.\"
Täyttä puppua. Patentista huolimatta tutkimusta saa tehdä täysin vapaasti, ainoastaan kaupallinen hyödyntäminen on kielletty patentin ollessa voimassa. Sen jälkeen myös hyödyntäminen onnistuu.
Mm. Kiina ennen liittymistään WTO:hon kopioi suurimmat länsimaiset lääkekeksinnöt omille markkinoilleen ja kehitti kopioimalla merkittävän bioteollisuuden. Tämä heidän silloisten lakiensa mukaan täysin laillisesti. Halpojen lääkkeiden on arvointu pelastaneen miljoonia mm. rokoteohjelmien muodossa.
Vastaavasti EU:n tutkijat voivat täysin laillisesti patenttien tultua julki kopioida USA:n patentteja ja menetelmiä sekä julkaista dataa aivan vapaasti. Vain kaupallinen hyödyntäminen on kielletty. Ihme puppua täällä suolletaan.
Vastaa
Patentti estää gm-tutkimuksen
\\\"Tämä on oikeastaan täysi kielto kaikenlaiselle tutkimukselle. Patentin haltijalla on oikeus määritellä tutkimusmenetelmät, tutkijat ja tulokset.\\\"
\"Täyttä puppua. Patentista huolimatta tutkimusta saa tehdä täysin vapaasti, ainoastaan kaupallinen hyödyntäminen on kielletty patentin ollessa voimassa. Sen jälkeen myös hyödyntäminen onnistuu.
On se kumma, miten paljon gm-fanit syöttävät täyttä puppua!
tai sitten ovat täysin tietämättömiä reaalimaailman pelisäännöistä.
Kumpikin on valitettavasti suomalaiselle gm-tutkimukselle häpeäksi.
Gm-tutkimuksen tila on siis se, että riippumatonta tutkimusta ei voi laillisesti tehdä. Patentin haltija päättää tutkimussuunnitelman sisällön ja julkaistavan aineiston sisällön.
Lisäksi siemenen patentin haltija voi milloin tahansa keskeyttää menossa olevan tutkimuksen, jolloin koko tutkimus yleensä on käyttökelvoton eikä sitä ole mielekästä jatkaa.
26 Gm-maissitutkijan lausunto 22.2.2009 on varsin valaiseva:
Gm-teollisuuden vaatima teknologiasopimus, jotta voidaan hankkia gm-siementä, estää ykiselitteisesti tutkimuksen tekemisen. Nämä sopimukset estävät julkisin varoin toimivia tutkijoita toimimasta julkisen hyvän hyväksi, koska teollisuus hyväksyy tutkimuksen. Rajoitettujen mahdollisuuksien takia todellista riippumatonta tutkimusta ei voida laillisesti suorittaa monista tärkeistä kysymyksistä koskien gm-teknologiaa, sen kilpailukykyisyyttä, sen käyttöön liittyviä kysymyksiä, IRM ja sen kytkennöistä hyönteisbiologiaan. Tämän takia EPA:n Tieteellisen Asiantuntijapaneelin saamat tiedot julkiselta sektorilta ovat kohtuuttoman rajoitettuja.
26 johtavaa maissin hyönteistutkijaa julkisista tutkimuslaitoksista 16 osavaltiosta USA:ssa
Vastaa
gm-soija boikottiin
Jos haluaa noudattaa henkilökohtaista vakaumustaan ja pisttää gm-tuotteet boikottiin, niin kuinka se onnistuu. Tämä on tätä arkielämän realisimia ja pieniä vailintoja, millä ehkä voimme edes hitusen jarruttaa tuohon kierrettä.
Eli näin Suomen näkökulmasta, nythän on hirveä kohu, että possuja aletaan suomessa ruokkia gm-soijalla. Minusta tämä on vain pintavaahtoa. Soija on vegaanien \'liha\' haluaako tällainen aatteelinen yhteisö ruokkia geenimuuntelua ja globalisaatiota, se askaruttaa minua todella. Itse haluasin tehdä elämässäni edes pieniä valintoja eli karttaa geeni muuntelua niin paljon kuin mahdollista. Ja tällä ruoka puolellahan se on käytänössä soija ja maissi. Eli kertokaapa nyt viisaammat miten voin vältää geenimuuneltua kasvis ruokaa Suomessa, jos niin haluan. Sikaa en muutenkaan syö, piilomuslimi siis ;-)
Vastaa
gm-soija boikottiin
Itse en gm-soijaa rupea boikotoimaan, ja syön sillä syötettyä possua niin kuin tähänkin saakka. Soijaa voisi toki boikotoida muistakin syistä, sillä se ei ole luontaisenakaan selkeästi \"eettisempi\" elintarvike kuin vegaanien paheksuma liha. Soijan viljely Etelä-Amerikassa ei ole lainkaan kestävällä saati eettisellä pohjalla.
Luomussahan gm-kielto on kategorisen jyrkkä, joten se lienee tällä hetkellä vegaanille/gm-boikotoijalle ainoa vaihtoehto.
Vastaa
Soija ja liha
Myllärin kommenttiin vielä:
Syömällä lähinnä soijalla ruokitun eläimen lihaa tulee kyllä välillisesti kuluttaneeksi enemmän soijaa kuin syömällä soijaa.
Vastaa
gm-soija boikottiin
Tietääkseni missään Suomessa nyt laillisesti myytävässä elintarvikkeessa ei ole käytetty geenimanipuloidusta kasvista peräisin olevaa valmistusainetta. Näin ollen myös elintarvikkeena, ei siis eläinten rehuna, myytävä soija lienee gmo-vapaata.
Sen sijaan eläinperäisiä tuotteita sisältävät elintarvikkeet voivat sisältää gmo-rehua syöneistä eläimistä peräisin olevia aineita. Kotimaisista tuotteista tällaisia tosin lienevät ainakin toistaiseksi vain sianlihaa tai muuta sian osaa sisältävät.
Vastaa
gm-soija boikottiin
Taisin äsken kirjoittaa virheellistä tai epätarkkaa tietoa. Olisi siis pitänyt kirjoittaa, että rajan ylittäviä määriä gmo-kasveista peräisin olevia aineosia sisältävät elintarvikkeet on merkittävä, joten mainitsemani tulisi päteä elintarvikkeisiin, joissa ei ole erillistä mainintaa gm:sta.
Vastaa
gm-soija boikottiin
Luomu siksi, että jos ja kun kyse on vakaumuksesta, niin tuskin silloin luetaan mitään raja-arvoja.
Vastaa
gm-soija boikottiin
Suomenkin markkinoilla on useita soijaa sisältäviä tuotteita, joita ei myydä luomuna, mutta joiden pakkauksissa vakuutetaan, ettei tuotteeseen ole käytetty gm-soijaa. Eräässä tuotteessa on jopa selostettu käytettyä seurantajärjestelmää, jolla varmistetaan, ettei gm-soijaa ole mukana.
Vastaa
gm-soija boikottiin
Sianlihan lisäksi myös siipikarjan rehut sisältävät gmo-soijaa. Kannattaa välttää kaikkia eläintuotteita, jos haluaa välttyä gm-soijalta.
Direktiivi 1329/2003 sallii alle 0,9 %:n osuuden mitä tahansa gmo-kasvia, mm. soijaa. Vasta 0,9%:n osuudessa gmo-teksti tulee näkyviin.
Luomu on kaikkein varmin keino välttää gmo-elintarvikkeita.
Vastaa
Arvio Kuusipalon väitteistä
Valitettavasti Kuusipalo ei hallitse geenitekniikan alkeita. Vaihtoehto on, että hän tietoisesti johtaa lukijoita harhaan. Kumpikaan vaihtoehto ei tunnu kovin mukavalta, kun ottaa huomioon hänen saamansa julkisuuden.
Jokainen voi lukea Suomen ympäristökeskuksen arvion Kuusipalon väitteistä täältä:
http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/syke05.pdf
Vastaa
Arvio Kuusipalon väitteistä
Juuri näin esitettyyn kritiikkiin tulee vastata. Samanlaista lisää tänne ja heti. Isot aplodit SYKE:n väelle!!!
Vastaa
SYKE monessa mukana
SYKE on monessa mukana, ja mukana on monenlaisia ihmisiä: http://mattipekkarinen.net/grammaa.htm
Matti
http://mattipekkarinen.net
Vastaa
SYKE monessa mukana
Eiköhän ylläoleva sekavaa ja yksipuolista "informaatiota" sisältänyt aihe/linkki nyt kuulu jonnekin toisaalle kuin tähän ketjuun.
Vastaa
Maapähkinän allergeenisyyteen merkittävä helpotus
Tutkijat ovat onnistuneet hiljentämään maapähkinän tärkeimmän allergisoivan proteiinin ns. RNA-interferenssitekniikalla. Tulos on julkistettu Plant Biotechnology Journalin online-versiossa (Dodo et al), ja julkaistaan myös tulevassa lehden paperinumerossa:
http://www.blackwell-synergy.com/doi/abs/10.1111/j.1467-7652.2007.00292.x
Eli bioteknologia osoittaa mahdollisuutensa merkittävästi parantaa ruokamme laatua. Toivottavasti me kuluttajat saamme tästä lajikkeesta valmistettuja elintarvikkeita mahdollisimman nopeasti kaupan hyllylle.
Mutta näinhän ei tietenkään tapahdu Euroopassa, jossa mammuttimainen säätelyjärjestelmä estää käytännössä tuotteen tulon markkinoille tai lykkää sen vähintään 10 vuoden päähän. Sillä välin eurooppalaiset kärsivät ja jopa kuolevat allergiaoireisiin.
Esitänkin tässä saman tien gm-kriitikoiden vakiovastaukset tällaisiin tutkimustuloksiin, niin heidän ei tarvitse itse vaivautua, ja vastaan niihin puolestani itse saman tien (ehkä näin saadaan keskustelua nopeutettua ellei peräti vietyä eteenpäin?):
- \"menetelmä ei poista kokonaan allergeenisyyttä\"; ei niin, mutta tuo merkittävän helpotuksen ja osoittaa tekniikan potentiaalin. Soijastahan on jo sammutettu 3 tärkeintä allergioita aiheuttavaa proteiinia, ja lisää on työn alla.
- \"menetelmän kaikkia vaikutuksia ei tunneta, voi aiheuttaa myös ei-toivottuja vaikutuksia\"; kyllä teoriassa, käytännössä gm-tuotteet tutkitaan ennen markkinoille pääsyä tarkemmin kuin mikään muu elintarvike ikinä on tutkittu historiassa juuri näiden ei-toivottujen vaikutusten eliminoimiseksi
- \"gm-tekniikka perustuu vanhentuneeseen tietoon\"; ei pidä paikkaansa, tieto päinvastoin lisääntyy koko ajan
- \"kyseessää on tutkijoiden ja teollisuuden salaliitto ja pr-temppu, jolla käännetään huomio pois gm-tekniikan todellisista vaaroista\"; minun mielestäni on hyvä, että joku yleensä tekee jotain allergiaongelmien lievittämiseksi
- \"mie en usko sinua\"; tulos on kuitenkin julkaistu vertaiarvioidussa tiedelehdessä ja esitetty myös alan konferenssissa.
Nyt kun tämä ensimmäinen keskustelun vaihe on käyty, olisi mielenkiintoista kuulla gm-kriitikoiden näkemys tästä tekniikasta.
Vastaa
Maapähkinän allergeenisyyteen merkittävä helpotus
En kyllä usko, että tuollainen sarkasmi/ vinoilu edesauttaa keskustelua millään tavalla.
Itse tutkimustapaukseen voinen todeta, että nähdäkseni juuri tämän kaltainen edistys tutkimuksen taholta on toivottua. Tuskin kellään on mitään sitä vastaan, että allergeenien vaikutuksia kyetään minimoimaan kasvin omia geenejä hienosäätämällä.
Toki olisi mukava kuulla tapauksesta lisää selvällä suomen kielellä, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua ja ottaa kantaa.
Vastaa
Maapähkinän allergeenisyyteen merkittävä helpotus
No, eipä tietenkään edistä, olet aivan oikeassa. Puuskahdukseni vain kuvastaa gm-vastustajien asenteisiin turhautumista. Kourallinen ihmisiä dominoi keskusteluja ja julkisuutta, ja he kuittaavat kaikki tutkimustulokset samoilla copypeistatuilla, perättömillä argumenteilla. Yleensä ensimmäiseksi niillä, jotka luettelin edellisessä viestissäni. Tämänkoin sivuston keskustelua lukee, että kyllä he vastustavat myös gm-tekniikan käyttöä allergeenien poistoon, riisin ravintoarvon kohottamiseen, jne.
Tutkimuksessa käytettiin suht uutta tekniikkaa, joka estää solun tietyn geenin \"kääntämisen\" proteiiniksi. Sitä käyttämällä onnistuttiin kehittämään pähkinä, josta on poistettu tärkein allergiaa aiheuttava pähkinän proteiini. Eli todennäköisesti suurin osa pähkinälle allergisista ei saisi allergiaoireita tästä pähkinästä. Oireet saattavat olla joskus hengenvaarallisia.
On kuitenkin muistettava, että tähänkin pähkinään jää vielä muita allergeenisiä proteiineja, mutta niidenkin poistamista voidaan yrittää jatkamalla tätä työtä. Ko. proteiinin poistaminen ei näyttäisi vaikuttavan pähkinän kasvattamiseen tai ravinnoksi käyttämiseen liittyviin ominaisuuksiin.
Vastaa
Maapähkinän allergeenisyyteen merkittävä helpotus
"Tämänkin sivuston keskustelua lukee, että kyllä he vastustavat myös gm-tekniikan käyttöä allergeenien poistoon, riisin ravintoarvon kohottamiseen, jne."
Onkohan tosiaan näin. Vaikea uskoa, että jalostus, joka oletettavasti perustuu kasvin koko genomin läpikotaiseen tuntemiseen olisi automaattisesti samalla viivalla kuin laboratoriossa rakennettujen sekvenssien siirtäminen uuteen geneettiseen "ympäristöön".
Takaisin aiheeseen, eli kyseisen allergeenin "sammuttamismetodista" olisi toki mukava saada lisää selvyyttä. Samalla kiinnostaa myös, se että mitkä ovat innovaation näkymät sovelluksissa.
Vastaa
Maapähkinän allergeenisyyteen merkittävä helpotus
Kriitikoiden näkemyksiä aiheesta olisi myös mukava lukea, vai onko niin, että heidän argumenttinsa alkavat olla vähissä, koska ovat viime aikoina - muutamaa mediatempausta lukuunottamatta - olleet varsin passiivisia.
Kuka muuten on suomalaisten kriitikoiden leirissä se, jonka asiantuntemukseen ja auktoriteettiin he näissä asioissa yleensä tukeutuvat?
Vastaa
Maapähkinän allergeenisyyteen merkittävä helpotus
En päässyt blackwellin sivuille, kun en laiskuuttani viitsinut kääntää keksejä päälle, mutta ilmeisesti ihan sama tutkimus löytyy täältä:
[url=http://people.uleth.ca/~selibl/Biol4100/Dodo%20et%20al%202005.pdf]A Genetic Engineering Strategy to Eliminate Peanut Allergy[/url]
Tutkimuksen lopussa sanotaan toiveikkaasti:
[quote]The next step is to grow the transgenic plants to full maturity and to optimize seed formation.[/quote]
Voitanee kysyä, onko geenimuunneltuja pähkinöitä sitten jo saatu markkinoille? Ovatko ne läpäisseet edes valmistajan omia turvallisuustestejä?
Tai josko ei ole vielä markkinoilla?
Tai on, mutta niitä ei haluta avoimesti markkinoida yleiseurooppalaisen gm-vastustuksen takia?
Vastaa
Maapähkinän allergeenisyyteen merkittävä helpotus
Hei,
toimin Biotekniikan neuvottelukunnan puheenjohtajana ja aikaisempiin tehtäviini Sosiaali- ja terveysministeriössä liittyen olin myös Geenitekniikan lautakunnan jäsen, joten pystynen vastaamaan kysymyksiisi yleisellä tasolla. Tosin olen nyt virkavapaalla, joten minulla ei ihan täysin ajantasalla olevaa tietoa ole.
Mutta varsin varmaa on, ettei ko. pähkinöitä ole saatu vielä markkinoille missään, eikä missään tapauksessa Euroopassa; edes markkinointilupahakemusta ei vielä ole jätetty. EU:ssa markkinointiluvan edellytyksenä on, että gm-lajikkeen turvallisuus ihmisille, tuotantoeläimille ja ympäristölle (mikäli haetaan viljelylupaa) on selvitetty lainsäädännön mukaisesti.
Edellytetyt turvallisuustutkimukset ovat varsin kalliita ja aikaavieviä, joten vain suuryrityksillä on niihin mahdollisuus. Pienillä yrityksillä on harvoin resursseja tuoda gm-tuotteita eurooppalaisille markkinoille, joten pähkinät saattavat jäädä tänne tulematta.
Markkinointiluvan saanut gm-tuote on merkittävä gm-tuotteeksi, jotta kuluttajat / loppukäyttäjät voivat olla gm-tekniikan käytöstä tietoisia.
Hyvä tietolähde mm. markkinointilupahakemuksien tilanteesta löytyy täältä:
www.gmo-compass.org
Vastaa
Maapähkinän allergeenisyyteen merkittävä helpotus
\"Nyt kun tämä ensimmäinen keskustelun vaihe on käyty, olisi mielenkiintoista kuulla gm-kriitikoiden näkemys tästä tekniikasta.\"
No tässä tulee jotain kommentteja.
\"- \\\"menetelmä ei poista kokonaan allergeenisyyttä\\\"; ei niin, mutta tuo merkittävän helpotuksen ja osoittaa tekniikan potentiaalin. Soijastahan on jo sammutettu 3 tärkeintä allergioita aiheuttavaa proteiinia, ja lisää on työn alla.\"
Henk.koht en oikein usko menetelmän menestykseen. Olen itse sairastanut monia allergioita, joten tiedän sikäli, mistä puhun.
Jos ihmisellä on allerginen taipumus reagoida, hän kyllä tulee allergiseksi usein niille ruoka-aineille, joita hän käyttää paljon (kun oma dieettini oli tosi rajoitettu allergioiden takia, lopulta verestäni alkoi löytyä yhä enemmän vasta-aineita lehtisalaatille(!), jota söin joka pv, kun en oikein muitakaan kasviksia voinut käyttää). On tietenkin olemassa ihmisiä, joilla on se yksi paha allergia, jopa hengenvaarallinen, mutta usein allergia on lievempi ja allergiat elävät omaa elämäänsä - eli jotkut allergiat voimistuvat ja jotkut heikkenevät. Ja kaikkeen vaikuttaa stressi ym ympäristötekijätkin. Ruoka-aineet ovat monimutkaisia, enkä usko, että koskaan voidaan tarkkaa koostumusta tuntea. Olen lukenut Allergia ja astma-lehdestä, kuinka on taas löydetty uusia proteiineja ananaksesta. Uskon, että jos nyt joku \"tunnetuin allergiaa aiheuttava\" proteiini sammutetaan kasvista, pian löydetään joku uusi proteiini, joka allergiaa aiheuttaa. Ja ihmiset tulevat allergiseksi jollekin toiselle proteiinille.
Lisäksi jos sellainen jatkuu, että gm-kasveja jalostetaan kestämään yhä enemmän erilaisia torjunta- tms kemikaaleja, se on itseni ja laajan tuttavapiirin mukaan paljon haitallisempaa allergikoille. Allergikoilla on herkempi elimistö, kuin muilla ja he reagoivat helposti erilaisiin myrkkyihin ja kemikaaleihin. Tiedän monen monta allergista ihmistä, joilla oireilu vähenee tai on poistunut, kun on siirrytty luomuruokaan ja jätetty lisäaineet pois.
Eli minun mielestäni tämänkaltaisessa kalliissa teknologiasssa ei ole järkeä, se hyödyttäisi vain pientä ryhmää ja mahdollisesti vain lyhytaikaisesti. Mielestäni pitäisi ennemmin keskittyä siihen, miten allergiataipumuksen omaavilta ihmisiltä voidaan poistaa taipumus allergiseen oireiluun (nykylääketieteellä tosin ei ole tähän keinoja, mutta onneksi muitakin hoitomuotoja on).
\"- \\\"menetelmän kaikkia vaikutuksia ei tunneta, voi aiheuttaa myös ei-toivottuja vaikutuksia\\\"; kyllä teoriassa, käytännössä gm-tuotteet tutkitaan ennen markkinoille pääsyä tarkemmin kuin mikään muu elintarvike ikinä on tutkittu historiassa juuri näiden ei-toivottujen vaikutusten eliminoimiseksi\"
Nimenomaan teoriassa.
Itse tahtoisin mahdollisimman hyvin suojatut ja pitkäaikaiset tutkimukset myös \"kentällä\", ei pelkästään labrassa. Eikä niin suuressa mittakaavassa, että yhtäkkiä aletaan kylvää isoja peltoja gm-ainesta eri puolilla maapalloa. Vaan pienemmässä mittakaavassa, jotta jos joku menee pahasti vikaan, ei ole täysi katastrofi päällä.
Syövänkin kehittyminen elimistössä voi kestää kymmeniä vuosia - en missään tapauksessa tahtoisi syödä gm-ruokia, joita on testattu vasta muutama vuosi tms.
\"- \\\"gm-tekniikka perustuu vanhentuneeseen tietoon\\\"; ei pidä paikkaansa, tieto päinvastoin lisääntyy koko ajan\"
No tuohon mulla ie ole sanottavaa, ihan varmasti tieto lisääntyy koko ajan.
\"- \\\"kyseessää on tutkijoiden ja teollisuuden salaliitto ja pr-temppu, jolla käännetään huomio pois gm-tekniikan todellisista vaaroista\\\"; minun mielestäni on hyvä, että joku yleensä tekee jotain allergiaongelmien lievittämiseksi\"
Ja minusta, kuten jo sanoin, tämä ei missään nimessä ole allergian parantavaa kehitystä, eikä tuo sille saralle pitkäaikaisia parannuksia.
\"- \\\"mie en usko sinua\\\"; tulos on kuitenkin julkaistu vertaiarvioidussa tiedelehdessä ja esitetty myös alan konferenssissa.\"\"
Mie en sano, etten sinua usko.
Mutta olen vain tyystin eri mieltä asiasta.
Vastaa
Et Afrikan kirkot gm kriittisiä syystäkin
Useat kirkot eri puolilla maailmaa ovat ottaneet gm-teknologiaan hyvin kriittisen ja varauksellisen kannan.
Esim. Etelä-Afrikan kirkkojen yhteisen gm-kokouksen julkilausuma 28.5.2004 on tässä suhteessa varsin valaiseva:
Olemme huolissamme:
1. Siitä tavasta, jolla gm-teknologian puolestapuhujat käsittelevät monimutkaisia gm-alaan liittyviä kysymyksiä ja lainsäädäntöä vain puhtaasti teknisenä kysymyksenä, erottaen tieteen etiikasta, arvoista, taloudesta ja poliittisesta ideologiasta, sekä meidän afrikkalaisesta elämää ja ruokaa koskevasta yleisestä hengellisyydestä.
2. Kytkennöistä gm-teknologian edistämisen ja uus-liberaalin taloudellisen globalisaation välillä, sekä valtavan epätasapainoisista voimasuhteista.
3. Tieteellisestä epävarmuudesta koskien gm-tekniikan pitkän aikavälin taloudellisia, ravitsemuksellisia, terveydellisiä ja ekologisia riskejä, kun olemme tekemisissä palautumattomien ilmiöiden kanssa.
4. Luonnontieteilijöiden ja yhteiskunnan palvelijoiden valitsemisesta asiantuntijoiksi ja avustajiksi gm-asioissa myös silloin, kun asia koskee inhimillistä elämää sekä ympäristön ja hengellisyyden suhdetta elämään.
5. Asianmukaisten tieteenalojen (myös etiikka) riittämättömästä edustuksesta hallitusten neuvoa-antavissa elimissä, ja ilmeisen ei-riippumattomista hallituksen ja hallinnon neuvonantajista gm-politiikan kehittämisessä ja toimeenpanossa.
6. Yleisen tietoisuuden ja keskustelun puutteesta koskien gm-teknologiaa, myös kirkkojen osanoton puuttumisesta gm-politiikan kehittämisessä.
7. Voitontavoittelun ja markkinoiden hallitsevuuden ylivallasta suhteessa sellaisiin asioihin kuin ihmisten ja ympäristön turvallisuus ja terveys sekä ruuan tuotanto.
8. Kansallisten valtioiden itsemääräämisoikeuden, demokratian ja avoimuuden rapautumisesta.
9. Elämän kaupallistamisesta ja tiedon monopolisoinnista.
Arvostamme niiden kirkon ulkopuolisten ihmisten ja organisaatioiden roolia, jotka ovat ryhtyneet taisteluun sosiaalis-taloudellisen oikeudenmukaisuuden puolesta vastustamalla hillitöntä gm-teknologian ja sen tuotteiden käyttöönottoa ja käyttöä.
http://www.wcc-coe.org/wcc/what/jpc/gmos.html
Vastaa
pyhät kirjat
Ymmärrän kysymyksen siten, että onko uskontojen perusteissa kielletty kasvinjalostusta.
Kyllä Raamatussa on salliva kanta: ihminen asetettiin muiden luontokappaleiden yläpuolelle, Jumalan kuvaksi.
Tämän päivän papit ja piispat kyllä kirjoittavat ihan niin kuin kirkollisveron maksaja sanelee.
Vastaa
pyhät kirjat
Ihminen asetettiin viljelemään ja varjelemaan maata, eikä tuhoamaan sitä 1.Moos.2:15.
GM aiheuttaa ennen näkemättömän sotkun luomakunnassa jota ihminen ei pysty itse enää korjaamaan.
\"Maa tyhjentämällä tyhjennetään ja ryöstämällä ryöstetään. Sillä Herra on tämän sanan puhunut. Maa murehtii ja lakastuu, maanpiiri nääntyy ja lakastuu; kansan ylhäiset maassa nääntyvät. Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton. Sentähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat syystänsä kärsivät; sentähden maan asukkaat kuumuudesta korventuvat, ja vähän jää ihmisiä jäljelle. Jes. 23:4-6
Raamattu antaa selvän varoituksen, että syylliset joutuvat vastuuseen teoistaan!
\"aika tuomita kuolleet ja maksaa palkka sinun palvelijoillesi profeetoille ja pyhille ja niille, jotka sinun nimeäsi pelkäävät, pienille ja suurille, ja turmella ne, jotka maan turmelevat.\" Ilm.11:18
Jos olet jollakin tavalla sotkeutunut GM:n niin tee parannus tässäkin asiassa ennen kuin on liian myöhäistä. Jeesus toimii vielä Taivaan Pyhäkössä välittäjänä meidän syntisten puolesta.
Vastaa
pyhät kirjat
Ihminen asetettiin viljelemään ja varjelemaan maata, eikä tuhoamaan sitä 1.Moos.2:15.
GM aiheuttaa ennen näkemättömän sotkun luomakunnassa jota ihminen ei pysty itse enää korjaamaan.
\"Maa tyhjentämällä tyhjennetään ja ryöstämällä ryöstetään. Sillä Herra on tämän sanan puhunut. Maa murehtii ja lakastuu, maanpiiri nääntyy ja lakastuu; kansan ylhäiset maassa nääntyvät. Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton. Sentähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat syystänsä kärsivät; sentähden maan asukkaat kuumuudesta korventuvat, ja vähän jää ihmisiä jäljelle. Jes. 23:4-6
Raamattu antaa selvän varoituksen, että syylliset joutuvat vastuuseen teoistaan!
\"aika tuomita kuolleet ja maksaa palkka sinun palvelijoillesi profeetoille ja pyhille ja niille, jotka sinun nimeäsi pelkäävät, pienille ja suurille, ja turmella ne, jotka maan turmelevat.\" Ilm.11:18
Jos olet jollakin tavalla sotkeutunut GM:n niin tee parannus tässäkin asiassa ennen kuin on liian myöhäistä. Jeesus toimii vielä Taivaan Pyhäkössä välittäjänä meidän syntisten puolesta.
Vastaa
pyhät kirjat
Varsinkin ryöstöviljelystähän (siis luomusta) tuossa tekstissä varoitetaan... Maata pitää hoitaa lannoittamalla.
Vastaa
pyhät kirjat, hömpät opit
... mutta kylä kirkossa on ymmärtämättömiä huuhareita.
Koulutyön ohessa jouduin hakemaan höppänäoppien tekstejä, hakusanoilla: \"humuspreparaatti sarvessa\" (kun tiesin, miten mittaamattoman arvokas ja voimakas lantalitku valmistetaan biodyn-viljelyyn). Yllätyksekseni törmäsin kivikirkkoon: http://www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/steiner.htm . Onneksi en sinne enää maksa: http://mattipekkarinen.net/kirkosta.htm
Kaiketta kunnioituksetta, Matti
http://mattipekkarinen.net
PS: Raamatustahan tuo pyhän lantalitkun ohje ei olekaan.
Vastaa
pyhät kirjat
Kiitos mielenkiinnosta. Tasapuolisuuden nimessä luettehan myö Vihreitten tekstit sieltä: http://mattipekkarinen.net/ylevisadot.htm
Vastaa
Mitä mieltä uskonnot on?
Kaikki eliöt on jumalan luomia ja siksi täydellisiä. Jokainen joka niihin kajoaa on ikuisesti tuomittu kerettiläinen, joka pitäisi hirttää vaihtoehtoisesti kiveksistään/munasarjoistaan. Jeesuskin söi luomua.
Vastaa
Onko geeniteknologia vaarallista?
Otan kantaa vain geeniteknologian vaikutuksista ympäristöön.
1. Teknologia on perustana koneissa, rakenteissa, liikennevälineissä ym. Jos teknologiassa on virhe,vahingoissa menetetään kenties ihmishenkiä ja ne korjaantuvat nopeasti. Ei ole suurta vaaraa ihmiselämän jatkumiselle ja luonnolle.
2. Kemian teknologiassa virheet tulevat näkyviin viivästyneinä, kymmeniä vuosia. DDT, PCP, ilmakehän otsonikerrosta vahingoittavaien freonien vaikutus tuli esiin vuosikymmenien kuluttua ja vaurioiden korjaantumiseen tarvitaan satoja vuosia. On aiheuttanut uhkia, joihin on varauduttu maailmanlaajuisesti.
3. Geeniteknologian mahdolliset vahingot oletettavasti ilmenevät satojen vuosien kuluttua. Niiden korjaantuminen voi kestää satoja tuhansia vuosia.
Koska eri teknologioissa aina on syntynyt myös vahinkoja, on ilmeistä, että vieläkin monimutkaisempi geeniteknologia aiheuttaa ongelmia. Epäilen, että geeniteknologien innnostuneisuus työssään estää varautumisen virheisiin. Vaikutukset???
Vastaa
Onko geeniteknologia vaarallista?
Tottakai geenitekniikassakin piilee asioita, joita ei pystytä etukäteen ennustamaan tai edes kuvittelemaan. On kuitenkin väärin ajatella, että juuri ympäristövaikutukset olisivat pääosiltaan negatiivisia.
Jos rehellisiä ollaan, niin negatiivissävyinen skenaario on kuitenkin todennäköinen. Tähän on historialliset perusteet, kuten edellä totesit.
EU:n pidättyvä politiikka on tässä kohtaa täysin kohdallaan, vaikka markkinavoimat aiheuttavat sen, että ovia on pakko avata. Tutkimus tuo koko ajan lisää tietoa, mutta on kuitenkin järkevää miettiä, että mihin tekniikkaa on ylipäätään järkevä soveltaa.
Tutkijoiden motiiveja en kuitenkaan kyseenalaistaisi, sillä geenitekniikan ympärille rakennettu suojajärjestelmä on ymmärtääkseni innovaation kehittäjistä lähtöisin. Enemmänkin tuntuu siltä, että kaikkein lyhyt-/putkinäköisimmät gm-intoilijat istuvat erilaisten ministeriöiden/neuvottelukuntien viroissa, vaikka juuri heidän tulisi omata kykyjä sekä osoittaa voimavaroja erilaisten kansalaisnäkökulmien huomioon ottamiseen.
Vastaa
Onko geeniteknologia vaarallista?
Mielestäni vanha sanonta maltti on valttia on erityisen hyvä ohje nykyäänkin. On hyvä muistaa,että ihminen ei ole kaikkivoipa, siitä todistavat sodat ym. ja erityisen ajankohtainen ilmiö nimeltään ilmastonmuutos. Olen erityisen huolissani siitä, että tällainen kaikkivoipainen asenne hallitsee nykyihmisen ajattelua, puuttuu nöyryyttä myöntää ettemme tiedä kaikkea. Lisäksi rahanahneus on sokaissut monet tutkijat ym., tosiasioita ei haluta myöntää koska se ei ole suosittua ja siitä ei makseta. On valitettavan paljon esimerkkejä siitä kuinka raha ohjaa liian paljon valintoja ja toimintaa. Toiseksi geenimuuntelu perustuu tavanomisille viljelymenetelmille jossa maa köyhtyy. Mielestäni geenimuuntelu on uhka niin kauan kuin meillä ei ole riittävästi tutkittua tietoa ja kokemusta pitemmältä ajalta sekä viljelymenetelmät joita käytetään köyhdyttävät maata ja ekosysteemiä.
Vastaa
Onko geeniteknologia vaarallista?
Luomun ylivertaisuuteen en menisi vannomaan. Kyllä teknologiaa on pakko hyödyntää ja uusia lajikkeita kehittää, mutta kuten todettua, järki ja maltti pitäisi olla mukana.
Toistan myös sen, että tutkimusta tarvitaan, eikä se auta mitään, että aletaan haukkumaan alipalkattuja ja ylityöllistettyjä tutkijoita rahanahneudesta.
Vastaa
Luonto luontona.
Teollisuudella on tavoitteena kehittää tuotteitaan,joka voi samalla vaarantaa ihmisten terveyden ja olemassaolon sekä tuhota luontoa.
Ruokaperunan geenimuuntelu mahdollistaa perunan tärkkelyksen muuntumista niin, että siitä tulee paperi- ja muoviteollisuudelle paremmin sopiva tuote.
- Kuinka käy ihmiselle syödessään \"muoviperunoita\"?
- Sekoittuuko luomuperunat ja myrkkyperunat keskenään ja onko sen jälkeen katastrofi valmis?
Vastaa
Toivoa on
Ennen kuin tärkkelyskoostumukseltaan muunnettu peruna päästetään markkinoille, myös sen terveysvaikutukset on tutkittu siltä varalta, että sekoittumista ruokaperunan kanssa kaikesta huolimatta tapahtuisi. Eli markkinoille todennäköisesti Komission päätöksellä tuleva muunnettu peruna on turvallista jopa syödä.
Uskokaa nyt vihdoin, että gm-lajikkeiden turvallisuus tarkistetaan paljon tarkemmin kuin tavanomaisten tai luomun! Ko. gm-perunan markkinoille sallimisen puolesta äänesti muuten lukumääräisesti enemmistö EU-maita, mutta määräenemmistöä ei saavutettu, jolla olisi voitu tehdä päätös; siirtyi siksi Komissiolle. Eli onko siis toivoa, että EU-maat ovat pikkuhiljaa tulossa järkiinsä?
Vastaa
Toivoa on, luomusta huolimatta
Minun nähdäkseni \"varovaisuuden\" takana on huoli luomun menestymisestä. Järkiperusteita pelkoon ei ole. Geenikammoa pidetään yllä, jotta olisi edes joku perustelu luomun tueksi (gmo-\"puhtaus\")
Matti
http://mattipekkarinen.net
Vastaa
Onko geeniteknologia vaarallista?
Geeniteknologia tarkoittaa monia muitakin asioita kuin geenimuunneltujen organismien tuottamista elintarvikkeeksi ym. Olen itsekin geenimuunnellut hiirten soluja, enkä koe sillä tehneeni pienintäkään haittaa tälle planeetalle. Geeniteknologia selventänyt monien sairauksien syitä, enkä todellakaan usko geenitekniikan itsessään olevan vaarallista. Rahanahneet hätähousut ja inhimillen huolimattomuus saavat kuitenkin millä tahansa tekniikalla myös haittoja aikaiseksi.
Vastaa
GM-ruoka Kilpailun häviämisen hinta laajemmin ajateltuna.
Olen seuraillut varsin värikästä keskustelua Geenimuunnellun elintarvikkeen haitoista ja mahdollisuuksista. Itse en ole expertti alalla, tai tiedä muutenkaan mitään ruoka asioista saati korkeamman tason biologiasta. Minulla ei oikeastaan ole muuta kuin peruskoulun päästötodistus.
Mutta lähdetäämpä miettimään hiukan pidemmälle tulevaisuuteen. Oletetaan että geeni teknologiaa hyväksikäyttäen tuotetut vieljelykasvit, ja etenkin rehu
ovat ensimäisessä vaiheessaan erittäinkin kiistan alaisia mutta loppujen lopuksi lyövät läpi (muutaman hassun ruokakarjan sairaustapauksen ja todisteitta jääneiden syöpäkuolemien jälkeen)
Noniin. Nyt meillä on tässä rehua ja viljaa sekä kasveja jotka on hiottu huippuunsa kestävyydessä ja sadon tuottavuudessa ja GM-ruoka on melko yleisesti hyväksytty elintarvikkeena.
Nälänhädän ratkaisu lähellä jne?
Kun Monsanton kaltaiset "firmat" patentoivat geenejään yhdysvalloissa tällähetkellä, voidaan suoraltakädeltä odottaa että missä se voimakkain osapuoli yritysmaailmassa on sitten kun ja jos Geenimanipuloudut rehut ja elintarvikkeet hyväksytään.
Kenellekkään ei varmaan ole epäselvää täällä minkälainen on Monsanton strategia ja toimintatapa.
vähintäänkin agressiivinen. Eikä nyt puhuta enää esimerkiksi Nestlen äidinmaidon korvike eristä Afrikkaan vaan käytännössä ravintoketjun pohjan korvaamisesta jollain minkä perusosia Monsanto patentoi tälläkin hetkellä amerikoissa. En ota kantaa siihen, että kyseinen tai vastaava yritys levittäisi myynti-aluettaan rehu tai ruokavilja luonnollisella siirtymisellä pellolta toiseen, mutta haluan muistuttaa että geenipatentointia agressiivisesti harrastava osapuoli USA:ssa on Yritys, ja täten tähtää nimenomaan siihen että voitot maksimoidaan. Loppujen lopuksi tämä tarkoittaa sitä että Yrityksen patentoimaa geeni-rehua, -viljaa, -maito ja lihakarjaa kasvatetaan ympäri pallon.
Muistelenkin tässä siis lämmöllä keski-aikaa ja ruokapalkkoja.
Itse olen sitä mieltä, että geenimanipuloitu ruoka on luultavasti mahdollinen lääke moneen globaaliin ongelmaan, mutta sitä ei ole vielä tutkittu tarpeeksi eikä ainakaan kovin laaja-alaisesti.
Kysymys: Miten Suomi edes pystyy käytännössä vastustamaan GM-tuotteiden tulvaa jos näin päätettäisiin saati taistelemaan Iso-(kts Microsoft)kokoista globaalia organisaatiota vastaan, joka ei pelaa minkään eettisen säännön mukaan vaan päinvastoin kiertää ne ensimmäisestä kolosta joka tulee vastaan.
Tässä ei ole mitään ihmeellistä, jokainen globaaliksi paisunut yritys menettelee näin koska yhtiörakenne sanelee sen. eivät kauniit mainospuheet. Muutosta tässä kehityksessä on tapahtunut hyvin vähän ja vasta näinä vuosina.
Kun tämmöinen yritys saa ylilyönti (lue "monopoli")aseman ihmisen "tarvehierarkian" ensimmäisestä tasosta, mitäpä luulette että tapahtuu?
Vastaa
GM-ruoka Kilpailun häviämisen hinta laajemmin ajateltuna.
Monsanton kehittämät lajikkeet epäilemättä edustavat tällä hetkellä suurinta osaa EU:n markkinoille pyrkivistä lajikeista. Globaalisti ajatellen Monsanton asema ei kuitenkaan ole yhtä vahva. Kiina, Intia, eräät Etelä-Amerikan valtiot ja monet muutkin usalaiset yhtiöt ovat mukana kehittämässä omiin olosuhteisiinsa ja omiin ongelmiinsa sopivia lajjikkeita. Tällä hetkellä ajankohtaisen tärkkelyspitoisuudeltaan muunnetun perunan kehitystyö on tehty Ruotsissa. Tulevaisuuden kuvasi yhden yhtiön vallasta on siis ehkä hieman liioiteltu, joskin globalisaatio varmasti muuttaa \"vallanjakoa\".
Patenttien suhteen on muistettava, että ne myönnetään määräajaksi (20 v.). Tästä ajasta saattaa hyvinkin 10 vuotta mennä gm-lajikkeen kehittämiseen, ja sitten 5-10 v. eurooppalaisen hyväksymismenettelyn läpikahlaamiseen. Eli patentit eivät takaa monopolia, ja ne sitä paitsi julkistavat keksinnön takana olevan teknologisen periaatteen, jota kilpailijat voivat kopioida, kun patenttiaika päättyy.
Ja olet aivan oikeassa, Suomi ei kykene vastustamaan gm-tuotteiden yleistymistä, maailman kehitystä ohjaavat suuremmat voimat. Eiköhän siis lähivuosina saada Suomenkin kuluttajille ja tuottajille valinnanvapaus käyttää tai olla käyttämättä gm-tuotteita.
Vastaa
Monsanton synnit läpivalaisussa TV-doku
Monsanton gm- ym synnit on nyt läpivalaistu ja koottu TV-dokumentiksi.
Ansiokkaasti tutkivasta journalismista vastaa ranskalainen toimittaja.
Monsanton synneistä on koottu myös kirja.
The ARTE film The World According to Monsanto is available on DVD in several languages at
http://www.arte-boutique.fr/detailProduct.action?product.id=245754
This page says, \\\'An easy way to order from this webstore for English speaking customers, will be on line the 18th of March.\\\'
ARTICLES ABOUT THE FILM
\\\'New movie damns Monsanto\\\'s deadly sins\\\' - Greenpeace
http://www.gmwatch.org/archive2.asp?arcid=8869
\\\'How to investigate Monsanto?\\\' - Telerama
http://www.gmwatch.org/archive2.asp?arcid=8862
\\\'The Monstrous Monsanto Universe\\\' - Le Monde
http://www.gmwatch.org/archive2.asp?arcid=8891
MONSANTO FILM WEBSITES
Special website designed to accompany the film (French) http://www.combat-monsanto.org ARTE website of the film (French) http://www.arte.tv/monsanto ARTE website of the film (German) http://www.arte.tv/de/wissen-entdeckung/Monsanto-mitGiftundGenen/1912794.htm
BOOK OF THE FILM (French)
http://www.arte-boutique.fr/detailProduct.action?product.id=245820
http://www.amazon.fr/monde-selon-Monsanto-dioxine-multinationale/dp/2707149187
Vastaa
Monsanton synnit läpivalaisussa TV-doku
Kun tuo varsinkin ranskankieli on aika vaikeaa meille monille, niin voinet antaa lyhyen tiivistelmän siitä, mitkä nuo synnit ovat.
Monesti on niin, että kaukana meistä kaikki on toisin: tehoviljely pilaa kaiken ja luomu tuottaa suurimmat sadot. Mitä lähempänä on tarkkailtava pelto tai toiminta, sitä enemmän päinvastoin asia näyttää olevan.
Vastaa
Monsanton synnit läpivalaisussa TV-doku
tämän dokumentin nähneenä sekä toisen joka tuli joskus millon lie, lueskelin näitä keskuteluja.
kovasti vaikutti montablabla vaikuttaneen näihinkin puolesta puhujiin
Vastaa
Monsanton synnit läpivalaisussa TV-doku
Pankaas kattoen, tämä on kyllä englanninkieleinen, kestää 1h 49 min
ARTE – French-German cultural tv channel by French maker Marie-Monique Robin
http://video.google.com/videoplay?docid=-842180934463681887
Vastaa
Monsanton synnit läpivalaisussa TV-doku
Tämä on vielä vaikuttavampi: http://www.youtube.com/watch?v=B7TIVpdryAM&mode=related&search
Vastaa
Monsanton synnit läpivalaisussa TV-doku
Kyseinen dokumenttifilmi
Monsanto – outoa agrobisnestä on nyt nähtävissä myös Suomessa TV1:ssä Ulkolinjassa keskiviikkona 20.8.2008 klo 21.40
Yhdysvaltalainen Monsanto on maailman johtava yritys geenimanipuloidun viljansiemenen tuotannossa. Yritys tuottaa lajikkeita, joiden kerrotaan olevan ylivertaisia tuottavuudessaan ja rikkakasvien tai tuholaisten kestävyydessä. Se on myös koko ajan ankaran arvostelun kohteena kaikkialla, missä se toimii.
Ranskalainen dokumentti kertoo paitsi yrityksestä myös outoja asioita yhdysvaltain viranomaisista, jotka hyväksyvät kiisteltyjä tuotteita markkinoille. Monsantolla ja viranomaisilla näyttää olevan poikkeuksellisen lämpimät välit.
http://ohjelmat.yle.fi/ulkolinja/monsanto_outoa_agrobisnesta
Filmi englanniksi
The World According to Monsanto
Vastaa
Monsanton synnit läpivalaisussa TV-doku
Kaikki ihmiset siellä, jotka ovat huolissaan maailman menosta. Menkää äänestämään ja vastustakaa näitä ylikansallisia yhtiötä jotka tuhoavat ihmisiä.
Siis USAn johtoista Uusi Liberalismia vastaan!
Äänestäkää puolueita, jotka vastustavat tätä äärikapitalismia.
Muuten me olemme menossa kohti tavallisten ihmisten tuhoa.
Vastaa
Poliittiset taustat näkyviin
No niin, saatiinhan tälle gmo-keskustelulle myös poliittinen väri! Värin laatu ei ole yllätys, kun teidän kirjoituksia on lukenut.
Vastaa
Kirkon kanta geenimanipulointiin?
Eivät lähtökohtaisesti vastusta.
Mutta mitä merkitystä? Tämä instituutio on niin pihalla kaikesta, ettei mitään rajaa. Kirkossa tapellaan vieläkin naispappeudesta ja selvitellään mm. homoseksuaalisuuden "syitä".
Kehotan tutustumaan eetikoiden lähestymistapoihin, vaikka nekin sisältävät paikoin pahasti sisäänpäin kääntyneitä ajatusmalleja, jotka eivät tarjoa mitään hyödyllistä.
Vastaa
Tue yhteistä hyvää!
Travian on selainpeli jonka ranskan serverille rekisteröitymisellä tuet työtä gm muuntelua vastaan. Rahat lähtee kun saat 75 asukasta.
Tue yhteistä hyvää!
rekkaa tästä
http://www.travian.fr/?uc=fr1_12740
Vastaa
Tietokilpailu gm-alalta
Testaa tietämyksesi gm-alalta.
Osallistu tietokilpailuun.
Kysymykset alla.
QUIZ-TIME!
Here\'s series of quizzes celebrating 10 years of GM Watch.
Send your answers to info@gmwatch.org by August 22.
THE PRIZES!
The 2 people with the highest score will get a DVD of Marie Robin\'s brilliant new movie The World According to Monsanto (plays in English, French or German).
QUIZ 2: FARMING IN A GM WONDERLAND
1. Many pro-GM commentators hail the technology as the solution to the current food crisis because of its ability to reduce fertilizer use and help farmers cope with problems like drought, salinity or flooding. After 20 years of GM research, how many GM drought tolerant, or salt tolerant, or flood tolerant, or fertilizer-reducing crops are there on the market worldwide?
2. There have been tens of thousands of articles in the world\'s media about \'miracle\' crops genetically engineered for enhanced appearance, flavour, nutrition, or to be allergen-free, or to combat problems like obesity or to contain edible vaccines that protect against major diseases like cancer. How many of these GM crops are there on the market worldwide?
3. When published in April 2008, which appraisal of global agriculture, sponsored by the World Bank and the U.N., and undertaken on a scale comparable to the Intergovernmental Panel on Climate Change, concluded that GM crops have at best variable impacts on yields and would not play a substantial role in addressing climate change, loss of biodiversity, hunger or poverty?
4. More than 50% of the GM crops grown worldwide are farmed in the United States, and by far the most widely grown crop is herbicide-tolerant soyabeans. Based on U.S. Department of Agriculture trend data and numerous field studies, by roughly how much has GM soya increased yield for U.S. farmers compared to conventional (non-GM) varieties?
5. Who said the following about GM crops when promoting them as a solution to the food crisis? \"We\'ve been using them for 10 years in the United States and they have a proven effectiveness in increasing yields, in lowering the use of fertilizer, in providing better water and soil management and also increasing taste and appearance. So, you know, those are all good things.\"
6. What word did Prof. Dennis Murphy - the head of biotechnology at the University of Glamorgan, recently use to describe claims about GM crops solving the problem of drought or feeding the world?
7. Monsanto and its supporters claim that GM crops have been widely adopted in countries like the United States because of their economic benefits for farmers. Which organization in its review of GM crop cultivation in the U.S. commented, \"Perhaps the biggest issue raised by these results is how to explain the rapid adoption of [GM] crops when farm financial impacts appear to be mixed or even negative\"?
8. The Director of Corporate Affairs for Monsanto India says the increase in GM cotton acres there \"bear testimony to the success of this technology and the benefit that farmers derive from it.\" According to Washington University researcher Glenn Stone\'s multi-year study of the behaviour of cotton farmers in a key cotton growing area of India, what underlay the rapid spread of GM cotton there?
9. The wife of which South African farmer who has been flown around the world by Monsanto to preach the benefits of GM cotton and detail how it has transformed his family\'s life, admitted on camera that they made no profit from the crop?
10. What was surprising about the posters that appeared in many places in Madhya Pradesh, India, featuring a man who said he\'d gained great benefits from growing GM cotton and urging others to do the same?
11. Why was Gary Rinehart surprised to be publicly harassed over violating Monsanto\'s patent on GM soybeans, and subsequently to have the company file a federal lawsuit against him?
12. What is the annual budget that Monsanto devotes to harassing, intimidating, suing - and in some cases bankrupting - American farmers over alleged improper use of its patented seeds?
Vastaa
Miten voin VÄLTTÄÄ
Osta luomua. Se on ainoa 99,1% varma tapa välttää GM-ruokaa. Tosin, siinäkin on se max 0,9% \'sallittu\' määrä. Eli tuote saa sisältää 0,9% GM-kasvia ilman, että siitä pitää mainita. Noista joskus löytyy enemmänkin, tosin uskoisin luomuviljelijöiden pyrkivän siihen, ettei muunneltua pääse mukaan kuin vahingossa.
100% varma tapa välttää on olla syömättä, mutta tuo luomun tukeminen on ihan viljelijöidenkin kannalta toki parempi. Mitä enemmän kysyntää, sitä enemmän tarjontaa ja luomua valvotaan kuitenkin aika hyvin.
Vastaa