Otsikko Uusin viesti

Maapähkinän allergeenisyyteen merkittävä helpotus

5.3.10 klo 09:01 jenni

Mitään uutta auringon alla?

3.3.10 klo 19:09 Posmo

Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista

2.12.09 klo 00:06 leo

Miksi Raisio ja Boreal kehittävät gm-ristikukkaisia?

19.8.09 klo 22:09 a.s-vv

Miksi ei gm-kasveja?

21.6.09 klo 18:55 Katri

Tutkimuslaitos ajaa kieltoa gm-maissille

23.4.08 klo 15:37 Peace

Tue yhteistä hyvää!

17.4.08 klo 18:56 divine buster

EVIRA & muuntogeeninen riisi

11.10.06 klo 17:16 itsenäistä päätöksentekoa

GMO vs Luomu (Ormus)

13.9.06 klo 14:44 riisin syöjä

Rinnakkaiselo konferenssi 4-6.4.2006 Wienissä.

5.4.06 klo 11:35 Itsenäistä päätöksentekoa

2005: gm-kasvien kaupallinen kasvatus

28.3.06 klo 22:15 Jarkko

Aminohappokoostumukseltaan muunnetun maissin lupahakemus EUn

24.2.06 klo 09:51 Avena Fatua

Gm-tekniikan lupaukset kupla?

17.2.06 klo 17:35 Pasi

Australian alfa-amylaasi inhibiittorin tapaus

13.1.06 klo 08:29 Johnson Outboard Parts

Käykö sitten Clearfield?

9.1.06 klo 13:55 Cody

Käytännön kokeita Suomessa

25.11.05 klo 22:44 Hannes Tuohiniitty

Järki voittaa jo Ruotsissakin

7.11.05 klo 21:21 Chris Anderson

Sitä viljellään jo EU:ssakin

21.10.05 klo 16:01 Pampas

Roundup Ready rules

18.10.05 klo 21:34 anni sorjonen

Maatiasmaissi turvassa?

16.8.05 klo 08:50 Hannes Tuohiniitty

Aloita uusi keskustelu

GM-foorumi on avoin areena siirtogeenisiä organismeja koskevalle keskustelulle. Foorumi tarjoaa keskustelun taustaksi erilaisia näkemyksiä ja kannanottoja sekä perustietoa. Foorumi ei sitoudu puolustamaan eikä vastustamaan siirtogeenisiä menetelmiä, vaan luo niitä koskevalle keskustelulle aineksia. Foorumi on avoin, demokraattinen ja tasapuolinen: kaikki muuntogeenisiin (siirtogeenisiin) organismeihin liittyvät perustellut näkemykset, kannanotot ja puheenvuorot ovat tervetulleita.

Sivuston ylläpitäjät

Etiketti ja säännöt

Mylläri 14.3.07 klo 16:15

Tutkimuslaitos ajaa kieltoa gm-maissille

Arvostettu ranskalainen tutkimuslaitos vaatii EU:n hyväksymän geenimuunnellun maissilajikkeen pikaista kieltämistä. Tutkimuslaitos CRII-GEN on tehnyt oman puolueettoman selvityksen MON863-koodilla tunnetusta maissilajikkeesta, jonka on kehittänyt yhdysvaltalainen Monsanto-konserni. Tutkimuslaitoksen puheenjohtaja professori Gilles-Eric Seralini sanoo Svenska Dagbladetille antamassaan haastattelussa, että heidän tutkimustuloksensa riittävät vaatimaan MON863:n ja kaikkien sen risteytysten kieltämistä ravintona.

Suomalaistutkija, kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tolonen tyrmää väitteet geenimaissin vaarallisuudesta. Häneen mukaansa kyseessä on sama rehumaissi, jonka ominaisuudet käsiteltiin EU:ssa jo vuonna 2004, jolloin maissin tuonti Eurooppaan hyväksyttiin. Tolosen mukaan gm-maissin viljely tulisi sallia myös Euroopassa, koska se estäisi juurikuoriaisen leviämisen.

http://www.bioteknologia.info/uutiset/maatalous___ruoka/fi_FI/Geenimuunneltu_maissi_jakaa_mielipiteita/

Mielenkiintoinen uutinen, mutta onko kellään tietoa näiden tulosten sisällöstä?

 Vastaa
Irma Saloniemi 17.3.07 klo 18:17

Vaatii vähintäänkin lisätutkimuksia

Tämä on aika mielenkiintoinen tapaus. Asiasta on ilmestynyt tieteellinen artikkeli sarjassa nimeltä Archives of Environmental Contamination and Toxicology. En ole toksikologian tai ravitsemuksen asiantuntija, mutta Web of Sciencen mukaan lehti vaikuttaa luotettavalta; sitä kustantaa Springler ja impakti on 1.4, mikä näkyy olevan alalla keskitasoa. Artikkeli on ilmestynyt vasta pre-printtinä, (DOI 10.1007/s00244-006-0149-5), mutta se tulee ulos maaliskuun numerossa.

Artikkeli perustuu Monsanton maissin MON863 kaupallista hyväksymistä edeltäviin kokeisiin. Työ on siis tämän datan uudelleenanalysointi eikä siihen liity uusia empiirisiä kokeita. On sinänsä kiinnostavaa, että tämä data on julistettu hyväksymisprosessissa salaiseksi, ja se on ilmeisesti vasta oikeudenkäynnin kautta saatu tarkemmin analysoitavaksi.

Mielestäni analyysit on tehty huolellisesti ja selvästi ammattitaitoisemmin kuin aiemmat analyysit. Pääsääntöisesti analyyseissä on pyritty yhdistämään hyvin monien eri kokeiden tulokset monimuuttujamenetelmin. Lisäksi tilastollisten menetelmien oletuksiin on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota.

Analyysien perusteella tehdyt päätelmät sopivat varsin hyvin tuloksiin, enkä todellakaan osaa pitää tätä minään hihhuli-työnä. Lienee vain niin, että Greenpeacen kustantama tiede ei voi koskaan olla yhtä luotettavaa kuin Monsanton kaltaisen yrityksen maksama.

Ehkä kiinnostavinta tässä koko asiassa on MMM:n ja suomalaisten tutkijoiden asenne: juttu nuijitaan sitä lukematta. MMM:n virkamiehillä on kiire osoittaa työ mitättömäksi viittaamalla aiempiin tuloksiin ja 'aktivistojärjestöön'. Sanomalehdissä tutkijat puhuvat vain 'tilastollisista vippaskonsteista'. Erityisesti Hesari kunnostautuu taas lainaamalla asiantuntijoiden lausuntoja.

Kuten sanottu, en ole alan asiantuntija. Väitän kuitenkin, tämä artikkeli osoittaa ainakin tarpeen lisäanalyysien teolle; artikkelissakin viitataan liian pieneen yksilömäärään. Eri asia sitten on, kenen kuuluu lisäkokeet maksaa. Epäilen, että maksajaksi taitaa taas joutua EU:n veronmaksaja.

Olen tähän asti ajatellut, ettei gm-ruoka voi suoraan olla ongelma, koska ihmisravinnoksi hyväksyminen edellyttää niin monia etukäteisselvityksiä. Jos ravintokokeissakin on näin suuria ongelmia, mitä pitäisi ajatella odotettavissa olevista ympäristöongelmista!

 Vastaa
Petri 21.3.07 klo 10:09

Vaatii vähintäänkin lisätutkimuksia

Kyllä tähän varmaan viranomaisten täytyy kiinnittää huomiota. Tosin lähtökohtahan on se, että kyseessä on Greenpeacen tilaustutkimus tutkimuslaitokselta, jonka johtaja on tunnettu geenimuuntelun vastustaja. Näitä asioitahan ei ruotsalaislehti mainitse ollenkaan. Joten ei voi välttyä mielikuvalta, että tässä on tiettyä tarkoitushakuisuutta puolueettomuuden kustannuksella. Tässähän on tarkasteltu Monsanton vanhaa dataa uudella tavalla, ja ensimmäiset asiantuntijakommentit maailmalta ovat todenneet, etteivät nämä uudetkaan tulokset ole tilastollisesti merkittäviä.

Irmalle komentti. Mainitset, että Hesari kunnostautuu asiantuntijoiden lainaamisella... eikös se ole hyvä asia?? Ketä sitten pitäisi lainata? Kyllä Hesarikin on kritiikittömästi "tasapuolisuuden" nímessä antanut runsaasti palstatilaa kaiken maailman mystikoille. Jopa siinä määrin, että Hesarin palstatilan tasapaino lienee pahasti laiminlyönyt asiantuntijoiden näkemykset!

 Vastaa
Irma Saloniemi 21.3.07 klo 11:33

Vaatii vähintäänkin lisätutkimuksia

Petri,
tuo viittaus Hesariin oli huonosti muotoiltu. Tarkoitan sitä, että Suomessa on onneksi enemmän kuin 1-3 geenimuuntelun asiantuntijaa, joiden käsitykset saamme Hesarista lukea. Silloinkin kun käsitellään selvästi ravitsemukseen tai ympäristöön tai evoluutioon liittyviä asioita, gm-asiantuntijana esiintyy aina molekyylibiologian tai kasvinjalostuksen asiantuntija. Biotieteet ovat kovin laaja-alaisia, joten monikaan biokemisti voi pitää itseään vaikkapa ornitologian asiantuntijana. Jää sitten tutkijan oman harkintakyvyn varaan, miten kaukaa omasta asiantuntemuksesta kannattaa ainakaan virkaansa korosten asiaasa esittää. Tämä johtaa osaltaan yhteen gm-keskustelun perusongelmaan eli siihen että pääosa ympäristöön, ekologiaan tai evoluutioon suuntautunieta biologeista kokee oman tietämyksensä molekyylibiologiasta tai gm-kasvien yhteiskunnallisita vaikutuksista olevan varsin kaukana omasta asiantuntemuksestaan. Kuitenkin molekykyylibiologian näkemyksen vastapainoksi juuri tällaisten ihmisten kannannottoja ja vakamielistä gm-kasvien tutkimusta kaivattaisiin.

 Vastaa
Irma Saloniemi 21.3.07 klo 11:34

Vaatii vähintäänkin lisätutkimuksia

Petri,
tuo viittaus Hesariin oli huonosti muotoiltu. Tarkoitan sitä, että Suomessa on onneksi enemmän kuin 1-3 geenimuuntelun asiantuntijaa, joiden käsitykset saamme Hesarista lukea. Silloinkin kun käsitellään selvästi ravitsemukseen tai ympäristöön tai evoluutioon liittyviä asioita, gm-asiantuntijana esiintyy aina molekyylibiologian tai kasvinjalostuksen asiantuntija. Biotieteet ovat kovin laaja-alaisia, joten monikaan biokemisti voi pitää itseään vaikkapa ornitologian asiantuntijana. Jää sitten tutkijan oman harkintakyvyn varaan, miten kaukaa omasta asiantuntemuksesta kannattaa ainakaan virkaansa korosten asiaasa esittää. Tämä johtaa osaltaan yhteen gm-keskustelun perusongelmaan eli siihen että pääosa ympäristöön, ekologiaan tai evoluutioon suuntautunieta biologeista kokee oman tietämyksensä molekyylibiologiasta tai gm-kasvien yhteiskunnallisita vaikutuksista olevan varsin kaukana omasta asiantuntemuksestaan. Kuitenkin molekykyylibiologian näkemyksen vastapainoksi juuri tällaisten ihmisten kannannottoja ja vakamielistä gm-kasvien tutkimusta kaivattaisiin.

 Vastaa
Mylläri 21.3.07 klo 11:44

Vaatii vähintäänkin lisätutkimuksia

Lehtijutut ja ympäripyöreät ennakkokommentit sikseen, artikkelin julkaisu alan lehdessä nostaa sen painoarvoa rutosti. Luulenpa, että vastaavanlaisia tuloksia ilmaantuu lisää, kunhan tutkimukset tehdään ilman "Monsantojen" ohjausta.

Kiitokset Irmalle huomiosta ja artikkelin tulevasta julkaisukanavasta.

 Vastaa
Petri 21.3.07 klo 14:39

Vaatii vähintäänkin lisätutkimuksia

En kyllä usko, että tämä ranskalaisten artikkeli muodostuu kovin merkittäväksi virstanpylvääksi, sen verran intoutumattomia ovat kommentit maailmalta olleet. Mutta lienee turha omista uskomuksistaan kovin paljon puhua, katsotaan nyt, mitä tämä synnyttää. Ja olisivathan ongelmat jo tulleet esiin ihmisilläkin, niin laajaa on tämänkin maissin käyttö jo ollut.

Hauska lukea tuo Irman täsmennys asiantuntijoiden kuulemiseen, siihen on helppo yhtyä.

 Vastaa
itsenäistä päätöksentekoa 27.3.07 klo 14:45

Vaatii lisätutkimuksia

On kyllä aika suuri ero Suomen ja vaikapa Ruotsinkin välillä siinä, miten tästä asiasta julkisuudessa uutisoidaan.

Suomalaiset asiantuntijat tyrmäävät suoralta kädeltä ko tiedeartikkelin sitä lukemattakaan viitaten vain jo kertaalleen tehtyyn turvallisuusarviointiin.

Sen sijaan Ruotsin maatalousyliopiston tiedotteessa tuodaan avoimesti esiin kummankin puolen (gmo-teollisuuden ja gmo-kriittisen järjestön) puutteet tutkimuksessa.

SLU:n kanta poikkeaakin melkoisesti suomalaisen gmo-asiantuntijan kannasta: Ruotsissa vaaditaan koko MON863-maissin turvallisuustutkimusten uudelleen tekemistä. Näin Ruotsalaisten kanta itse asiassa tukee ranskalaistutkimuslaitoksen tekemiä johtopäätöksiä.

SLU vill ha nya tester av genmajsen
http://www.ja.se/nyheter/visanyhet.asp?nyhetID=7936

 Vastaa
Kuluttaja 21.4.08 klo 16:13

Eipä ole mitään kuulunut tästäkään...

Niin vain on toista vuotta vierähtänyt tästäkin "kohututkimuksesta", eikä vieläkään ole ketään kuollut geenimaissiin! Mitenhän tämä on selitettävissä?? Kun muistetaan nyt vaikka ne parin vuoden takaiset "ennakkotiedot" venäläisistä tutkimuksista, joissa puolet rotista muka kuoli siltä seisomalta geenimaissia vähän nuuhkaistuaan. Nekin luvattiin julkaista jossain oikeassa tiedelehdessä, onkohan joku nähnyt sellaista julkaistun...? Kertokaa nyt bioturvayhdistykset, miksei vieläkään kukaan ole kuollut! Tai missä viipyy venäläisen tutkimuksen julkaisu!

 Vastaa
Peace 23.4.08 klo 15:37

Eipä ole mitään kuulunut tästäkään...

Kukas täällä nyt jo kuolemiakin on ennustanut? Onhan se hyvä, että asioista/tutkimuksista uutisoidaan, vaikkei kukaan kuollutkaan.

 Vastaa

Edellinen sivu | Sivun alkuun