Tutkimuslaitos ajaa kieltoa gm-maissille
Arvostettu ranskalainen tutkimuslaitos vaatii EU:n hyväksymän geenimuunnellun maissilajikkeen pikaista kieltämistä. Tutkimuslaitos CRII-GEN on tehnyt oman puolueettoman selvityksen MON863-koodilla tunnetusta maissilajikkeesta, jonka on kehittänyt yhdysvaltalainen Monsanto-konserni. Tutkimuslaitoksen puheenjohtaja professori Gilles-Eric Seralini sanoo Svenska Dagbladetille antamassaan haastattelussa, että heidän tutkimustuloksensa riittävät vaatimaan MON863:n ja kaikkien sen risteytysten kieltämistä ravintona.
Suomalaistutkija, kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tolonen tyrmää väitteet geenimaissin vaarallisuudesta. Häneen mukaansa kyseessä on sama rehumaissi, jonka ominaisuudet käsiteltiin EU:ssa jo vuonna 2004, jolloin maissin tuonti Eurooppaan hyväksyttiin. Tolosen mukaan gm-maissin viljely tulisi sallia myös Euroopassa, koska se estäisi juurikuoriaisen leviämisen.
Mielenkiintoinen uutinen, mutta onko kellään tietoa näiden tulosten sisällöstä?
Vaatii vähintäänkin lisätutkimuksia
Tämä on aika mielenkiintoinen tapaus. Asiasta on ilmestynyt tieteellinen artikkeli sarjassa nimeltä Archives of Environmental Contamination and Toxicology. En ole toksikologian tai ravitsemuksen asiantuntija, mutta Web of Sciencen mukaan lehti vaikuttaa luotettavalta; sitä kustantaa Springler ja impakti on 1.4, mikä näkyy olevan alalla keskitasoa. Artikkeli on ilmestynyt vasta pre-printtinä, (DOI 10.1007/s00244-006-0149-5), mutta se tulee ulos maaliskuun numerossa.
Artikkeli perustuu Monsanton maissin MON863 kaupallista hyväksymistä edeltäviin kokeisiin. Työ on siis tämän datan uudelleenanalysointi eikä siihen liity uusia empiirisiä kokeita. On sinänsä kiinnostavaa, että tämä data on julistettu hyväksymisprosessissa salaiseksi, ja se on ilmeisesti vasta oikeudenkäynnin kautta saatu tarkemmin analysoitavaksi.
Mielestäni analyysit on tehty huolellisesti ja selvästi ammattitaitoisemmin kuin aiemmat analyysit. Pääsääntöisesti analyyseissä on pyritty yhdistämään hyvin monien eri kokeiden tulokset monimuuttujamenetelmin. Lisäksi tilastollisten menetelmien oletuksiin on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota.
Analyysien perusteella tehdyt päätelmät sopivat varsin hyvin tuloksiin, enkä todellakaan osaa pitää tätä minään hihhuli-työnä. Lienee vain niin, että Greenpeacen kustantama tiede ei voi koskaan olla yhtä luotettavaa kuin Monsanton kaltaisen yrityksen maksama.
Ehkä kiinnostavinta tässä koko asiassa on MMM:n ja suomalaisten tutkijoiden asenne: juttu nuijitaan sitä lukematta. MMM:n virkamiehillä on kiire osoittaa työ mitättömäksi viittaamalla aiempiin tuloksiin ja 'aktivistojärjestöön'. Sanomalehdissä tutkijat puhuvat vain 'tilastollisista vippaskonsteista'. Erityisesti Hesari kunnostautuu taas lainaamalla asiantuntijoiden lausuntoja.
Kuten sanottu, en ole alan asiantuntija. Väitän kuitenkin, tämä artikkeli osoittaa ainakin tarpeen lisäanalyysien teolle; artikkelissakin viitataan liian pieneen yksilömäärään. Eri asia sitten on, kenen kuuluu lisäkokeet maksaa. Epäilen, että maksajaksi taitaa taas joutua EU:n veronmaksaja.
Olen tähän asti ajatellut, ettei gm-ruoka voi suoraan olla ongelma, koska ihmisravinnoksi hyväksyminen edellyttää niin monia etukäteisselvityksiä. Jos ravintokokeissakin on näin suuria ongelmia, mitä pitäisi ajatella odotettavissa olevista ympäristöongelmista!
Vaatii vähintäänkin lisätutkimuksia
Kyllä tähän varmaan viranomaisten täytyy kiinnittää huomiota. Tosin lähtökohtahan on se, että kyseessä on Greenpeacen tilaustutkimus tutkimuslaitokselta, jonka johtaja on tunnettu geenimuuntelun vastustaja. Näitä asioitahan ei ruotsalaislehti mainitse ollenkaan. Joten ei voi välttyä mielikuvalta, että tässä on tiettyä tarkoitushakuisuutta puolueettomuuden kustannuksella. Tässähän on tarkasteltu Monsanton vanhaa dataa uudella tavalla, ja ensimmäiset asiantuntijakommentit maailmalta ovat todenneet, etteivät nämä uudetkaan tulokset ole tilastollisesti merkittäviä.
Irmalle komentti. Mainitset, että Hesari kunnostautuu asiantuntijoiden lainaamisella... eikös se ole hyvä asia?? Ketä sitten pitäisi lainata? Kyllä Hesarikin on kritiikittömästi "tasapuolisuuden" nímessä antanut runsaasti palstatilaa kaiken maailman mystikoille. Jopa siinä määrin, että Hesarin palstatilan tasapaino lienee pahasti laiminlyönyt asiantuntijoiden näkemykset!
Vaatii vähintäänkin lisätutkimuksia
Petri,
tuo viittaus Hesariin oli huonosti muotoiltu. Tarkoitan sitä, että Suomessa on onneksi enemmän kuin 1-3 geenimuuntelun asiantuntijaa, joiden käsitykset saamme Hesarista lukea. Silloinkin kun käsitellään selvästi ravitsemukseen tai ympäristöön tai evoluutioon liittyviä asioita, gm-asiantuntijana esiintyy aina molekyylibiologian tai kasvinjalostuksen asiantuntija. Biotieteet ovat kovin laaja-alaisia, joten monikaan biokemisti voi pitää itseään vaikkapa ornitologian asiantuntijana. Jää sitten tutkijan oman harkintakyvyn varaan, miten kaukaa omasta asiantuntemuksesta kannattaa ainakaan virkaansa korosten asiaasa esittää. Tämä johtaa osaltaan yhteen gm-keskustelun perusongelmaan eli siihen että pääosa ympäristöön, ekologiaan tai evoluutioon suuntautunieta biologeista kokee oman tietämyksensä molekyylibiologiasta tai gm-kasvien yhteiskunnallisita vaikutuksista olevan varsin kaukana omasta asiantuntemuksestaan. Kuitenkin molekykyylibiologian näkemyksen vastapainoksi juuri tällaisten ihmisten kannannottoja ja vakamielistä gm-kasvien tutkimusta kaivattaisiin.
Vaatii vähintäänkin lisätutkimuksia
Petri,
tuo viittaus Hesariin oli huonosti muotoiltu. Tarkoitan sitä, että Suomessa on onneksi enemmän kuin 1-3 geenimuuntelun asiantuntijaa, joiden käsitykset saamme Hesarista lukea. Silloinkin kun käsitellään selvästi ravitsemukseen tai ympäristöön tai evoluutioon liittyviä asioita, gm-asiantuntijana esiintyy aina molekyylibiologian tai kasvinjalostuksen asiantuntija. Biotieteet ovat kovin laaja-alaisia, joten monikaan biokemisti voi pitää itseään vaikkapa ornitologian asiantuntijana. Jää sitten tutkijan oman harkintakyvyn varaan, miten kaukaa omasta asiantuntemuksesta kannattaa ainakaan virkaansa korosten asiaasa esittää. Tämä johtaa osaltaan yhteen gm-keskustelun perusongelmaan eli siihen että pääosa ympäristöön, ekologiaan tai evoluutioon suuntautunieta biologeista kokee oman tietämyksensä molekyylibiologiasta tai gm-kasvien yhteiskunnallisita vaikutuksista olevan varsin kaukana omasta asiantuntemuksestaan. Kuitenkin molekykyylibiologian näkemyksen vastapainoksi juuri tällaisten ihmisten kannannottoja ja vakamielistä gm-kasvien tutkimusta kaivattaisiin.
Vaatii vähintäänkin lisätutkimuksia
Lehtijutut ja ympäripyöreät ennakkokommentit sikseen, artikkelin julkaisu alan lehdessä nostaa sen painoarvoa rutosti. Luulenpa, että vastaavanlaisia tuloksia ilmaantuu lisää, kunhan tutkimukset tehdään ilman "Monsantojen" ohjausta.
Kiitokset Irmalle huomiosta ja artikkelin tulevasta julkaisukanavasta.
Vaatii vähintäänkin lisätutkimuksia
En kyllä usko, että tämä ranskalaisten artikkeli muodostuu kovin merkittäväksi virstanpylvääksi, sen verran intoutumattomia ovat kommentit maailmalta olleet. Mutta lienee turha omista uskomuksistaan kovin paljon puhua, katsotaan nyt, mitä tämä synnyttää. Ja olisivathan ongelmat jo tulleet esiin ihmisilläkin, niin laajaa on tämänkin maissin käyttö jo ollut.
Hauska lukea tuo Irman täsmennys asiantuntijoiden kuulemiseen, siihen on helppo yhtyä.
Vaatii lisätutkimuksia
On kyllä aika suuri ero Suomen ja vaikapa Ruotsinkin välillä siinä, miten tästä asiasta julkisuudessa uutisoidaan.
Suomalaiset asiantuntijat tyrmäävät suoralta kädeltä ko tiedeartikkelin sitä lukemattakaan viitaten vain jo kertaalleen tehtyyn turvallisuusarviointiin.
Sen sijaan Ruotsin maatalousyliopiston tiedotteessa tuodaan avoimesti esiin kummankin puolen (gmo-teollisuuden ja gmo-kriittisen järjestön) puutteet tutkimuksessa.
SLU:n kanta poikkeaakin melkoisesti suomalaisen gmo-asiantuntijan kannasta: Ruotsissa vaaditaan koko MON863-maissin turvallisuustutkimusten uudelleen tekemistä. Näin Ruotsalaisten kanta itse asiassa tukee ranskalaistutkimuslaitoksen tekemiä johtopäätöksiä.
SLU vill ha nya tester av genmajsen
http://www.ja.se/nyheter/visanyhet.asp?nyhetID=7936
Eipä ole mitään kuulunut tästäkään...
Niin vain on toista vuotta vierähtänyt tästäkin "kohututkimuksesta", eikä vieläkään ole ketään kuollut geenimaissiin! Mitenhän tämä on selitettävissä?? Kun muistetaan nyt vaikka ne parin vuoden takaiset "ennakkotiedot" venäläisistä tutkimuksista, joissa puolet rotista muka kuoli siltä seisomalta geenimaissia vähän nuuhkaistuaan. Nekin luvattiin julkaista jossain oikeassa tiedelehdessä, onkohan joku nähnyt sellaista julkaistun...? Kertokaa nyt bioturvayhdistykset, miksei vieläkään kukaan ole kuollut! Tai missä viipyy venäläisen tutkimuksen julkaisu!
Eipä ole mitään kuulunut tästäkään...
Kukas täällä nyt jo kuolemiakin on ennustanut? Onhan se hyvä, että asioista/tutkimuksista uutisoidaan, vaikkei kukaan kuollutkaan.