Aloita uusi keskustelu
SUURI RISKI
Suurten riskien välttäminen ja geenimuuntelu
\"Monia asiaan vihkiytymättömiä varmaankin ihmetyttää se, että geenimuuntelusta esitetään täysin vastakkaisia näkemyksiä. Tämä on toki tavallista monessa muussakin kysymyksessä, mutta kun kyse on ruoasta, voisi toivoa asiantuntijoina esiintyviltä jonkinlaista yhteisymmärrystä.
Suhtautumisessa geenimuunteluun ei yhteisymmärrystä ole näkyvissä. Siksi kannattaa muistaa, että on kaikki syy välttää sellaisia menettelyjä ja toimintatapoja, joilla on laajat mutta tuntemattomat vaikutukset. Tämä pätee muuhunkin kuin ruoan tuotantoon.
Geenimuuntelun suhteen riskit ovat ilmeiset ja suuret. Kun tutustuu geenimuuntelun merkittävimpään toteuttajaan, kansainväliseen suuryritykseen Monsantoon, on helppo nähdä perussyy geenimuuntelun taustalla. Se on raha.
Ruoan geenimuuntelua yritetään perustella mm. nälän voittamisella. Perustelu on irvokas, kun tiedetään, että geenimuunneltujen siementen kalleus on ajanut esim. Intiassa tuhannet maanviljelijät itsemurhiin.
Lähivuosikymmeninä ruoka tulee olemaan maailmalla suuri kysymys. On suomalaisten tehtävä hoitaa asiat niin, että Suomessa riittää turvallista ruokaa omasta takaa.
Köyhimpien maiden ruokaturva hoituu myös parhaiten mahdollisimman suurella omavaraisuudella. Jokaisella maalla tulisi olla sekä oikeus että velvollisuus huolehtia elintarvikeomavaraisuudestaan peruselintarvikkeiden osalta. \"
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja ja EU-vaaliehdokas
Vastaa
SUURI RISKI
Mikäli aiotaan ratkoa maailman ruokahuollon ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet, niin viljelykasvien satotasoja tulee pyrkiä nostamaan. Tavanomainen kasvinjalostus päihittää siirtogeenitekniikkaan perustuvan jalostuksen satoisuuden lisääjänä ylivoimaisesti, osoittaa uusi amerikkalaistutkimus.
Vuosien ajan gm-ala on rummuttanut, että siirtogeenitekniikka on välttämätöntä maailman nälkäisten ruokkimiseksi, luvaten että muuntogeeniset lajikkeet tuottaisivat suurempia satoja.
Tämä lupaus on osoittautunut kuplaksi. Tämän osoittaa uusi raportti Failure to Yield USA:sta. Raportin on julkaissut Union of Concerted Scientists. Raportin mukaan herbisidiä kestäväksi muunnetut soija ja maissi eivät ole tuottaneet yhtään perinteisiä lajikkeita suurempia satoja. Vaikka gm-lajikkeita on laajasti kehitetty 20 vuotta ja viljelyssä niitä on ollut jo 13 vuotta, niin gm-tekniikka on epäonnistunut lisäämään viljelykasvien satoja USA:ssa. Tuholaisia kestäväksi muunnettu maissi on hivenen perinteisiä lajikkeita satoisampi. Satotasojen lisäys perustuukin gm-tekniikan asemesta tavanomaiselle kasvinjalostukselle ja parantuneeseen viljelytekniikkaan.
Raportti kumoaa väitteen gm-tekniikan eduista maailman ruokaongelman ratkaisemisessa.
Lähitulevaisuudessa ei ole todennäköistä, että gm-tekniikalla voitaisiin merkittävästi lisätä ruoan tuotantoa. Yli 20 vuotta gm-teollisuus on tehnyt paljon jalostustyötä ja kenttäkokeita, mutta viljelykasvien satotasoja ei ole onnistuttu siirtogeenitekniikalla lisäämään.
Esimerkiksi maissilajikkeiden sadontuottokyky kasvoi tavanomaisen jalostuksen aikana noin 1 prosentin vuosivauhtia. Gm-lajikkeiden aikakaudella Bt-maissin sadonlisäys on vain 0,2-0,3 prosenttia. Geenien tunnistamista hyväksikäyttävä perinteinen kasvinjalostus on nopeuttanut perinteisten lajikkeiden kehittämisellä saatavan sadonlisäyksen kaksinkertaiseksi eli n 2 prosenttiin.
Tavanomaisen luotettavaksi todetun kasvinjalostuksen rahoitusta ei saisi vähentää sillä perusteella, että sijoitetaan rahaa uusien menetelmien kehittämiseen kuten gm-jalostukseen.
Raportissa suositellaan, että valtion ja yliopistojen olisi panostettava paljon nykyistä enemmän tuttujen, satoa lisäävien, hyväksihavaittujen menetelmien tutkimukseen. Näitä ovat tavanomainen kasvinjalostuksen menetelmät, kestävät ja luonnonmukaiset viljelymenetelmät, ja muut sellaiset menetelmät, jotka eivät edellytä viljelijöiden maksavan erityisiä kehityspanostuksia.
Failure to Yield Evaluating the Performance of Genetically Engineered Crops
http://www.ucsusa.org/food_and_agriculture/science_and_impacts/science/failure-to-yield.html
Vastaa
SUURI RISKI
Mikäli aiotaan ratkoa maailman ruokahuollon ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet, niin viljelykasvien satotasoja tulee pyrkiä nostamaan. Tavanomainen kasvinjalostus päihittää siirtogeenitekniikkaan perustuvan jalostuksen satoisuuden lisääjänä ylivoimaisesti, osoittaa uusi amerikkalaistutkimus.
Vuosien ajan gm-ala on rummuttanut, että siirtogeenitekniikka on välttämätöntä maailman nälkäisten ruokkimiseksi, luvaten että muuntogeeniset lajikkeet tuottaisivat suurempia satoja.
Tämä lupaus on osoittautunut kuplaksi. Tämän osoittaa uusi raportti Failure to Yield USA:sta. Raportin on julkaissut Union of Concerted Scientists. Raportin mukaan herbisidiä kestäväksi muunnetut soija ja maissi eivät ole tuottaneet yhtään perinteisiä lajikkeita suurempia satoja. Vaikka gm-lajikkeita on laajasti kehitetty 20 vuotta ja viljelyssä niitä on ollut jo 13 vuotta, niin gm-tekniikka on epäonnistunut lisäämään viljelykasvien satoja USA:ssa. Tuholaisia kestäväksi muunnettu maissi on hivenen perinteisiä lajikkeita satoisampi. Satotasojen lisäys perustuukin gm-tekniikan asemesta tavanomaiselle kasvinjalostukselle ja parantuneeseen viljelytekniikkaan.
Raportti kumoaa väitteen gm-tekniikan eduista maailman ruokaongelman ratkaisemisessa.
Lähitulevaisuudessa ei ole todennäköistä, että gm-tekniikalla voitaisiin merkittävästi lisätä ruoan tuotantoa. Yli 20 vuotta gm-teollisuus on tehnyt paljon jalostustyötä ja kenttäkokeita, mutta viljelykasvien satotasoja ei ole onnistuttu siirtogeenitekniikalla lisäämään.
Esimerkiksi maissilajikkeiden sadontuottokyky kasvoi tavanomaisen jalostuksen aikana noin 1 prosentin vuosivauhtia. Gm-lajikkeiden aikakaudella Bt-maissin sadonlisäys on vain 0,2-0,3 prosenttia. Geenien tunnistamista hyväksikäyttävä perinteinen kasvinjalostus on nopeuttanut perinteisten lajikkeiden kehittämisellä saatavan sadonlisäyksen kaksinkertaiseksi eli n 2 prosenttiin.
Tavanomaisen luotettavaksi todetun kasvinjalostuksen rahoitusta ei saisi vähentää sillä perusteella, että sijoitetaan rahaa uusien menetelmien kehittämiseen kuten gm-jalostukseen.
Raportissa suositellaan, että valtion ja yliopistojen olisi panostettava paljon nykyistä enemmän tuttujen, satoa lisäävien, hyväksihavaittujen menetelmien tutkimukseen. Näitä ovat tavanomainen kasvinjalostuksen menetelmät, kestävät ja luonnonmukaiset viljelymenetelmät, ja muut sellaiset menetelmät, jotka eivät edellytä viljelijöiden maksavan erityisiä kehityspanostuksia.
Failure to Yield Evaluating the Performance of Genetically Engineered Crops
http://www.ucsusa.org/food_and_agriculture/science_and_impacts/science/failure-to-yield.html
Vastaa
Väärä mittari
Nykyisin markkinoille päästettyjä gm-lajikkeita ei ole muokattu satoisuutta lisäämään, vaan kestämään tuhohyönteisiä tai tiettyjä hyönteismyrkkyjä. Niiltä osin ne toimivat hyvin, myrkkyjä kuluu vähemmän, ne ovat ympäristölle vaarattomampia ja ympäristö ja maanviljelijät voivat paremmin. (joo, joku mainitsee nyt tähän heti \"gm-tekniikoista masentuneiden intialaisten maanviljelijöiden joukkoitsemurhat\") Satoisuus saattaa siinä sivussa jonkin verran lisääntyä, mutta näin ei tapahdu aina.
Gm-tekniikoita voitaisiin myös käyttää satoisuuden lisäämiseen, jos se asetetaan jalostustyön tavoitteeksi. Tällaisia lajikkeita on laboratorioissa, ja niiden kehittämiseen tulee koko ajan tehokkaampia ja tarkempia menetelmiä. Niitä ei ole lähdetty tuomaan yltäkylläisille länsimaisille markkinoille gm-vastustajien rummutuksen vuoksi, ja sen vuoksi ne eivät ole kehitysmaidenkaan viljelijöiden käytettävissä. Eli \"hyvää työtä\" ovat gm-vastustajat tehneet...
Vastaa
Väärä mittari
Gmo-kasvit tuottavat pitemmän päälle vähemmän kuin tavanomainen ja luomu. Vuosittain samalle pellolle pitää kylvää gmo-kasvi, jossain jopa monokulttuurin haitoin. Siirtyminen tavanomaiseen tai luomuun kestää vähintään 10 vuotta, koska gmo-aines jää maahan vuosiksi.
Amerikan tutkimuksissa on jo havaittu, että rikkakasvit, tuholaiset ja sienet kasvavat resistenteiksi kasvinsuojelulle, joten gmo ei ole yhtä taloudellinen kuin luomu ja tavanomainen. Samoin maa-aines kärsii, minkä sanoo maalaisjärkikin. Näin koko maailman pellot \"menisivät pakettiin\" käyttökelvottomina, kun niillä ei voi enää viljellä mitään hedelmättömän maan takia. Mistä tuolloin löytyy ratkaisu ruokakriisiin?
Kestävää kehitystä on kasvatettava entisestään. Monsanton pitää oppia, että kaikki eivät osta heidän siemeniä ja Roundupia. Pohjoismaissa on puhtaimmat kasvupaikat, jos osataan keskeyttää gmo-tuotanto.
Vastaa
KEHITYSTÄ ja HETI!
Pohjoismaissa ei ole juurikaan pulaa ruoasta, koska täällä riittää vaihtoehtoja ja rahaa, näin ollen emme tarvitse gm-ruokaa.
Mielestäni maataloutta pitäisi KEHITTÄÄ etenkin Afrikassa. Huom. KEHITTÄÄ!
Kuvitellaan, että eräs afrikkalainen pienviljelijä kasvattaa tilallaan banaaneja. Hän saa banaaneista omiksi tarpeiksi ja myy pienen osan torilla, ja saa RAHAA. Ihan ok afrikkalaiseksi elämäksi.
Mutta sitten saapuu kasvisairaus ja heikentää merkittävästi satoa. Viljelijä joutuu käyttämään kaiken sadon omiksi tarpeiksi, ja näin ollen ei saa yhtään RAHAA.
Seuraavana vuonna sato heikkenee vielä enemmän. Viljelijä on saanut lapsia => suurempi kulutus. Näitten muuttujien summa on nälkä, kuolema ja KEHITTYMÄTTÖMYYS.
Miten korjata asia?
Ei voi käyttää torjunta-aineita, koska maanviljelijällä ei yksinkertaisesti ole RAHAA johtuen heikosta sadosta.
Kehitysmaanapu ei voi auttaa jokaista pienviljelijää, sitäpaitsi viljelijä jäisi riippuvaiseksi täältä tulevista rahoista. Ja kun Afrikkaa pitäisi KEHITTÄÄ koska siellä on KEHITYSMAITA, niin jokin muu vaihtoehto olisi paljon tehokkaampi.
Itse ehdotan gm-banaaneja, sillä se säästää RAHAA afrikkalaisen pussista (ei torjunta-aineita luontaisen suojan takia).
Afrikassa tällä hetkellä kasvinjalostus tulisi kalliimmaksi ja hankalammaksi kuin geenimuuntelu. Emme voi odottaa, koska ihmisiä kuolee nälkään.
Koittakaapa keksiä taloudellisempi ja nopeampi ratkaisu.
Jos joku urputtaa gm-ruoan terveysvaikutuksista tai ympäristöhaitoista, niin tässä tapauksessa gm-ruoan hyödyt ovat paljon merkittävämmät kuin haitat. Sitäpaitsi jenkeissä ollaan syöty jo yli 10 vuotta gm-ruokaa eikä kukaan ole miettinyt terveyshaittoja ostessaan gm-ruoalla syötettyä naudanlihaa.
Afrikkalaisten gm-tutkimuslaitosten työskentely on hankalaa johtuen eurooppalaisten yleisestä kielteisestä mielipiteestä gm-ruokaa kohtaan, näin ollen tutkimuslaitos ei saa mistään avustuksia, toisin kuin täkäläiset tutkimuskohteet.
Mielestäni yleinen mielipide gm-ruoasta pitäisi olla myönteinen. Kunnioitan toki kaikkien henk. kohtaisia mielipiteitä ja vakaumuksia, mutta valtion mielipide gm-ruoasta pitäisi olla myönteinen. Valtioon vaikuttaa kansalaisten päätös.
Jos valtio vaihtaa kantaansa gm-ruoasta, ja tämä tutkimuslaitos saa avustuksia ja edistyy nopeammin, niin gm-viljely voisi mullistaa Afrikan KEHITYMÄTTÖMÄKSI jääneen maatalouden. Sillä säästettäisiin miljoonia nälkäkuolemia ja Afrikan vauraus lisääntyisi.
Miettikää sitä.
Vastaa
KEHITYSTÄ ja HETI!
Pohjoismaissa ei ole juurikaan pulaa ruoasta, koska täällä riittää vaihtoehtoja ja rahaa, näin ollen emme tarvitse gm-ruokaa.
Mielestäni maataloutta pitäisi KEHITTÄÄ etenkin Afrikassa. Huom. KEHITTÄÄ!
Kuvitellaan, että eräs afrikkalainen pienviljelijä kasvattaa tilallaan banaaneja. Hän saa banaaneista omiksi tarpeiksi ja myy pienen osan torilla, ja saa RAHAA. Ihan ok afrikkalaiseksi elämäksi.
Mutta sitten saapuu kasvisairaus ja heikentää merkittävästi satoa. Viljelijä joutuu käyttämään kaiken sadon omiksi tarpeiksi, ja näin ollen ei saa yhtään RAHAA.
Seuraavana vuonna sato heikkenee vielä enemmän. Viljelijä on saanut lapsia => suurempi kulutus. Näitten muuttujien summa on nälkä, kuolema ja KEHITTYMÄTTÖMYYS.
Miten korjata asia?
Ei voi käyttää torjunta-aineita, koska maanviljelijällä ei yksinkertaisesti ole RAHAA johtuen heikosta sadosta.
Kehitysmaanapu ei voi auttaa jokaista pienviljelijää, sitäpaitsi viljelijä jäisi riippuvaiseksi täältä tulevista rahoista. Ja kun Afrikkaa pitäisi KEHITTÄÄ koska siellä on KEHITYSMAITA, niin jokin muu vaihtoehto olisi paljon tehokkaampi.
Itse ehdotan gm-banaaneja, sillä se säästää RAHAA afrikkalaisen pussista (ei torjunta-aineita luontaisen suojan takia).
Afrikassa tällä hetkellä kasvinjalostus tulisi kalliimmaksi ja hankalammaksi kuin geenimuuntelu. Emme voi odottaa, koska ihmisiä kuolee nälkään.
Koittakaapa keksiä taloudellisempi ja nopeampi ratkaisu.
Jos joku urputtaa gm-ruoan terveysvaikutuksista tai ympäristöhaitoista, niin tässä tapauksessa gm-ruoan hyödyt ovat paljon merkittävämmät kuin haitat. Sitäpaitsi jenkeissä ollaan syöty jo yli 10 vuotta gm-ruokaa eikä kukaan ole miettinyt terveyshaittoja ostessaan gm-ruoalla syötettyä naudanlihaa.
Afrikkalaisten gm-tutkimuslaitosten työskentely on hankalaa johtuen eurooppalaisten yleisestä kielteisestä mielipiteestä gm-ruokaa kohtaan, näin ollen tutkimuslaitos ei saa mistään avustuksia, toisin kuin täkäläiset tutkimuskohteet.
Mielestäni yleinen mielipide gm-ruoasta pitäisi olla myönteinen. Kunnioitan toki kaikkien henk. kohtaisia mielipiteitä ja vakaumuksia, mutta valtion mielipide gm-ruoasta pitäisi olla myönteinen. Valtioon vaikuttaa kansalaisten päätös.
Jos valtio vaihtaa kantaansa gm-ruoasta, ja tämä tutkimuslaitos saa avustuksia ja edistyy nopeammin, niin gm-viljely voisi mullistaa Afrikan KEHITYMÄTTÖMÄKSI jääneen maatalouden. Sillä säästettäisiin miljoonia nälkäkuolemia ja Afrikan vauraus lisääntyisi.
Miettikää sitä.
Vastaa
KEHITYSTÄ ja HETI!
Pohjoismaissa ei ole juurikaan pulaa ruoasta, koska täällä riittää vaihtoehtoja ja rahaa, näin ollen emme tarvitse gm-ruokaa.
Mielestäni maataloutta pitäisi KEHITTÄÄ etenkin Afrikassa. Huom. KEHITTÄÄ!
Kuvitellaan, että eräs afrikkalainen pienviljelijä kasvattaa tilallaan banaaneja. Hän saa banaaneista omiksi tarpeiksi ja myy pienen osan torilla, ja saa RAHAA. Ihan ok afrikkalaiseksi elämäksi.
Mutta sitten saapuu kasvisairaus ja heikentää merkittävästi satoa. Viljelijä joutuu käyttämään kaiken sadon omiksi tarpeiksi, ja näin ollen ei saa yhtään RAHAA.
Seuraavana vuonna sato heikkenee vielä enemmän. Viljelijä on saanut lapsia => suurempi kulutus. Näitten muuttujien summa on nälkä, kuolema ja KEHITTYMÄTTÖMYYS.
Miten korjata asia?
Ei voi käyttää torjunta-aineita, koska maanviljelijällä ei yksinkertaisesti ole RAHAA johtuen heikosta sadosta.
Kehitysmaanapu ei voi auttaa jokaista pienviljelijää, sitäpaitsi viljelijä jäisi riippuvaiseksi täältä tulevista rahoista. Ja kun Afrikkaa pitäisi KEHITTÄÄ koska siellä on KEHITYSMAITA, niin jokin muu vaihtoehto olisi paljon tehokkaampi.
Itse ehdotan gm-banaaneja, sillä se säästää RAHAA afrikkalaisen pussista (ei torjunta-aineita luontaisen suojan takia).
Afrikassa tällä hetkellä kasvinjalostus tulisi kalliimmaksi ja hankalammaksi kuin geenimuuntelu. Emme voi odottaa, koska ihmisiä kuolee nälkään.
Koittakaapa keksiä taloudellisempi ja nopeampi ratkaisu.
Jos joku urputtaa gm-ruoan terveysvaikutuksista tai ympäristöhaitoista, niin tässä tapauksessa gm-ruoan hyödyt ovat paljon merkittävämmät kuin haitat. Sitäpaitsi jenkeissä ollaan syöty jo yli 10 vuotta gm-ruokaa eikä kukaan ole miettinyt terveyshaittoja ostessaan gm-ruoalla syötettyä naudanlihaa.
Afrikkalaisten gm-tutkimuslaitosten työskentely on hankalaa johtuen eurooppalaisten yleisestä kielteisestä mielipiteestä gm-ruokaa kohtaan, näin ollen tutkimuslaitos ei saa mistään avustuksia, toisin kuin täkäläiset tutkimuskohteet.
Mielestäni yleinen mielipide gm-ruoasta pitäisi olla myönteinen. Kunnioitan toki kaikkien henk. kohtaisia mielipiteitä ja vakaumuksia, mutta valtion mielipide gm-ruoasta pitäisi olla myönteinen. Valtioon vaikuttaa kansalaisten päätös.
Jos valtio vaihtaa kantaansa gm-ruoasta, ja tämä tutkimuslaitos saa avustuksia ja edistyy nopeammin, niin gm-viljely voisi mullistaa Afrikan KEHITYMÄTTÖMÄKSI jääneen maatalouden. Sillä säästettäisiin miljoonia nälkäkuolemia ja Afrikan vauraus lisääntyisi.
Miettikää sitä.
Vastaa
KEHITYSTÄ ja HETI!
Ei maailman nälkää ratkaista gm-viljelyllä. Vaan resurssien/ruoan oikeudenmukaisella jaolla.
Vastaa
KEHITYSTÄ ja HETI!
Kai kunnollisella tuottavalla viljelyllä jokin arvo on? Että on tarpeeksi jakamista. Jakoipa tasan tai varsinkin jos ei mene ihan tasan, on määrällä suuri merkitys?
Vastaa