Miksi ei gm-kasveja?
Pituudeltaan vaikuttava teksti, jossa kierrätetään antiGMO -ryhmän perusväittämiä höystettynä lukuisilla irrallisilla ja asiaan kuulumattomilla väittämillä. Tarkempi katsaus viitteiden perään kertoo aika paljon.
Ensinnäkin, kirjoittaja - kääntäjältä olisi toivonut sen verran huolellisuutta, että edes viitteiden numerointi olisi kohdallaan. Näin ei nyt ole, mikä entisestään hankaloittaa väitteiden tarkastamista.
Alkuperäisen tekstin viiteluettelossa on vaikuttava määrä viitteitä, joista ehkä noin 130 liittyy GMOihin. Näistä kolmasosa on surullisen kuuluisan Tri Mae-Wan Hon tai hänen organisaationsa julkaisemia kirjoituksia vailla tieteellisiltä julkaisuilta vaadittavaa ennakkotarkastusta. Muita lainattuja kirjoittajia on näissä piireissä tunnettu tri Puztai. Tri Puztai sai mainetta julkaistuaan paikkansa pitämättömiä väittämiä perustuen ennakkotuloksiin kokeista, joita kukaan ei ole sittemmin pystynyt toistamaan (mikä ei ole ihme,koska kokeet oli suunniteltu aivan toiseen tarkoitukseen).
Loppujen viitteiden joukosta löytyy artikkeleita, joita ei ole koskaan julkaistu (esim. viite 32, Friesen at al, "in press") ja joukko biolääketieteen julkaisuja, joilla ei ole mitään tekemistä agrobioteknologian kanssa.
Eli ei oikein vakuuta! Sääli, sillä toivoisi perusteltua keskustelua agrobioteknologian suunnasta ja kysymyksistä, joihin piitäisi panostaa. Tämä kirjoitelma palvelee vain kansalaisten harhauttamista.
Miksi ei gm-kasveja?
Varsin yleinen tapa torjua GMOta vastaan suunnattua kritiikkiä tuntuu olevan mielipiteiden mitätöinti sillä, että vastaavia mielipiteitä on esittänyt joku tutkija, jolla ei ehkä ole oikeita oppiarvoja tai tieteellistä taustaorganisaatioita. Tällä perusteella saadaan kritiikin esittäjä leimattua huuhaa-tutkijaksi ja kaikki samoja ajatuksia jakavat hörhöiksi ekohaihattelijoiksi.
Kannattaa kuitenkin muistaa muutama asia GMO-tutkimuksesta:
1. Tutkimus on todella kallista, ja sen rahoittajina pääasiassa alan teollisuus, jolla on valtaisat kasvuodotukset näiden uusien tekniikoiden saralla, eikä vähiten siksi että mm. USAn patenttilainsäädäntö mahdollistaa näiden innovaatioiden suojaamisen.
2. Koska rahoittajina toimii alalla taloudellisin intressein toimivat tahot, ei kehitystyö suinkaan kohdistu pyyteettömiin tavoitteisiin - tärkeimmät tavoitteet kaupallisessa kasvijalostuksessa on viime aikoina olleet mm. samaan konserniin kuuluvia herbisidejä kestävät lajikkeet ja lisääntymiskyvyttömyyden aiheuttavat geenimuunnokset kauppasiemenessä. Kyllä, on geenimuuntelulla tietysti mahdollista parantaa kasvien kuivuudenkestoa, parantaa satotasoa pienillä lannoitustasoilla ja kenties kilpailukykyä rikkakasveja ja hyönteisiä vastaan, ihan samoin kuin perinteiselläkin menetelmillä, mutta ketä näistä toimijoista se kiinnostaa? Siementavaran tuotot itsessään jalostajalle on pienet verrattuna saman yrityksen herbisidintuotannon tuottoihin kun jalostetaankin lajike joka kestää niitä hyvin, tai lannoitetuotannon tuotot kun jalostetaan lajike joka vaatii ja kestää voimakkaan lannoituksen.
3. Tutkimus keskittyy aina vain rajattuun osaan tutkittavan kohteen vaikutusaluetta. Nykyisillä tutkimusmetodeilla ei koskaan pystytä ennakoimaan näiden organismien vaikutuksia luontoon laajassa mittakaavassa. Tutkimusohjelmien rajatuissa olosuhteissa on helppo toteuttaa esimerkiksi täydellinen rikka- tai hyönteistorjunta tehokkaita herbisidejä kestäviltä lajikekoeruuduilta ja saadaan hyvä 100% tulos. Käytännön elämässä tällaisiin tuloksiin ei päästä.
4. Ihmislajilla on luontainen halu kontrolloida kaikkea täydellisesti. Tämä on voimakkaassa ristiriidassa siihen kuinka luonto toimii. Halutaan puhtaita monokulttuurisia kasvustoja, täysin tautivapaita lajikkeita, täydellisia torjuntatuloksia. Tutkimuskentillä näihin päästäänkin, ja niistä saadaan hyviä tuloksia jotka sitten tutkimusraporteissa laajennetaan yleiseksi totuudeksi.
Historiallisen tarkastelun valossa nähdään kuitenkin mihin tuo harhaluulo asioiden täydellisestä hallinnasta johtaa. Luonto pyrkii itsessään monimuotoisuuteen ja sillä on siihen keinonsa: tuo samainen geenimuuntelu, jota ihminen kuvittelee hallitsevansa. Se tapahtuu satunnaisesti ja ihmisen silmin tehottomasti, mutta kun sitä tapahtuu kaikkialla, niin ihmisen nopealla ja tehokkaalla täsmäjalostuksella johonkin ekologiseen lokeroon kehittämä ylivoimaisen kilpailukykyinen lajike löytää varsin nopeasti kilpailijan. Esimerkiksi nykyiset geenimuuntelun avulla glyfosaattia hyvin kestävät lajikkeet laajasti viljeltynä jalostavat tehokkaasti ihan normaalin luontaisen geneettisen muuntelun ja glyfosaattiruiskutuksen aiheuttaman lähes täydellisen valinnan avulla nopeasti rikkalajiston joka kestää glyfosaattia - mitäs sitten keksitään? Ilmeisesti tehokkaampi ja kalliimpi torjunta-aine ja sille kestävä lajike.
Tämä kuviohan ei ole tutkijoillekaan mikään uusi asia, sama yhteys on jo todettu mm. antibioottien ja sen resistenssin välillä.
5. Tutkijatkin ovat ihmisiä. GM-tutkimuksen piiriin hakeutuneet ovat lähtöjään kiinnostuneita asiasta ja kun tutkimuksen rahoittajat ovat alalla taloudellisin intressein toimivia yrityksiä, on riski tutkimusasetannan ja tulosten tulkinnan värittymisestä sopivaan suuntaan ilmeinen.
En minä suoraan syytä tarkoituksellisesta tulostan vääristelystä, mutta se nyt on vain inhimillistä, että noista lähtökohdista kriittisten tulosten näkeminen voi olla vaikeaa. Ja kyllähän se on jo monella muulla tutkimusalalla nähty mihin runsaan yksityisen rahoituksen olemassaolo johtaa
En minä lähtökohtaisesti ole GMOta vastaan sinänsä, sillä olisi hyviä ja jalojakin tavoitteita saavutettavissa, mutta sinisilmäinen ei saisi tässäkään olla - nykyinen maailmanmalli kun on sellainen, että pyyteetöntä hyvää ei kukaan tarjoa.
Lähdekritiikki
Kritiikkini artikkelia "Miksi ei gm-kasveja?" kohtaan lähtee siitä, että artikkeli pyrkii esittämään tieteellisiä tutkimustuloksia ja perusteluita gm-organismien vaaroista. Jos näin halutaan tehdä, on silloin myös esitettävä tieteellisiä tutkimustuloksia. Jos esitetään uskomuksia ja mielipiteitä, se on ihan ok, mutta silloin on puhuttava myös uskomuksista ja mielipiteistä. Ko. artikkeli ei näin tee, ja silloin loppuvaikutelma minulle on valitettavasti, että kirjoittajat ovat "huuhaa-tutkijoita".
Kannattaa ymmärtää muutama asia GMO-tutkimuksesta:
1. Tutkimus on kallista. Jotta sitä kannattaa tehdä ja ottaa alan t&k-toimintaan liittyvä suuri riski, on vastavuoroisesti oltava luvassa suuret kasvuodotukset. Muuten ei tällaista tutkimusta kukaan tee, en minä ainakaan tekisi omilla rahoilla. Patenttijärjestelmä ja sen mahdollistama innovaatioiden suojaaminen, mutta samalla innovaatioiden julkistaminen on toinen välttämätön järjestelmän osa. Ilman sitä ei kukaan tuotekehitystä tekisi, en minä ainakaan.
Eri asia voisi olla suurempi julkisen, siis verorahoilla tehtävän tutkimuksen lisääminen, jolloin kohteeksi saataisiin enemmän esim. kehitysmaiden tarpeista lähteviä hankkeita. Tämä ei kuitenkaan eurooppalaisessa ilmapiirissä ole kovin realistinen ajatus. Eurooppa on valintansa tehnyt, ja tutkimustoiminta ja sen mukana saavutettavissa oleva kilpailukyky ja hyödyt viljelijöille, kuluttajille ja teollisuudelle menevät muihin maihin.
2. GMO-keskusteluun sisällytetään jostain syystä aina markkinatalouden ja globalisaation nurjat puolet, ikään kuin bioteknologia olisi jotenkin muita suurempi mörkö. Talousjärjestelmässäme on ongelmakohtia, mutta ne kyllä koskevat kaikkia aloja. On täysin hedelmätöntä syyllistää niistä bioteknologiaa yksin.
Teollisuuden intresseissä on asiakkaansa tyytyväisyys ja hyöty. Kun asiakas on tyytyväinnen, saattaa hän ostaa saman yhtiön siemeniä ym. ehkä jopa toisenkin kerran. Kukaan ei pysty pakottamaan maanviljelijöitä ostamaan siemeniä, jotka ovat heille epäedullisia. Joten kyllä käsittääkseni asiakkaiden ongelmat, vaikkapa vastustuskyky hyönteisiä vastaan, on mitä suuremmassa määrin teollisuuden tuotekehitystoiminnan intressissä.
3. Huomiosi tutkimusmetodien puutteista on käsittääkseni aivan oikea. Mutta se kyllä koskee kaikkia muitakin teknologisia aloja ja ratkaisuja. Perinteinen kasvinjalostus mukaan lukien. Eli kyse on hyväksyttävästä riskistä vs. saavutettavissa oleva hyöty. Bioteknologisiin sovelluksiin liittyvä riskinarviointi on aivan toisella tasolla kuin esim. perinteisen kasvinjalostuksen tuloksiin liittyvä arviointi. GMOjen valvontajajärjestelmän läpäisseet tuotteet ja lajikkeet ovat vähintään yhtä turvallisia, jopa turvallisempia kuin uudet perinteisin menetelmin kehitetyt ja valmistetut.
4. Keskustelussa voisi pitää luonnon ekosysteemit ja elintarviketuotannon erillään. GMO-keskustelun yksi harhoista on kuvitelma, että perinteinen tai luomutuotanto olisi "luonnon omaa" tuotantoa, "luonnon omia" lajikkeita, jne. Elintarviketuotannolla, perinteisellä, luomulla tai GM-tuotannolla, ei ole mitään tekemistä "luonnon" kanssa. Sitä paitsi geenimuokkaus ja perinteinnen jalostus ovat samaa asiaa, eliöiden perimän muokkaamista. Menetelmät ja tarkkuus ovat erilaiset.
Resistenssin syntyminen torjunta-aineille on yleinen niiden käyttön liittyvä ongelma, mikä käytännössä merkitsee jatkuvaa "kilpavarustelua" rikkakasveja, tuhohyönteisiä, ym. vastaan. Eli jälleen, ilmiö ei ole spesifisti GM-teknologiaan liittyvä ilmiö. Valitettavasti ratkaisuna on usein entistä tehokkaammat myrkyt. Perinteisessä viljelyssä joudutaan käyttämään useita voimakkaita, vaikutuskirjoltaan monesti hyvin kapeita torjunta-aineita. Glyfosaatti on kuitenkin laajakirjoinen, suhteellisen nopeasti luonnosta häviävä ja "mieto" torjunta-aine, joten GM-teknologia on tältä osin johtanut ympäristöystävällisempien aineiden käyttöön, joita tarvitaan keskimäärin entisä vähemmän.
5. Tutkijat ovat ihmisiä, niin kuin me kaikki. On kuitenkin loukkaus akateemisia tutkijoita kohtaan syyttää heitä aina oletusarvoisesti riippuvaisuudesta teollisuudesta. Toivoisi jo esim. ESGEMO-ohjelman tutkijoiden pikkuhiljaa nousevan puolustamaan mainettaann. Ja esimerkkinä voi mainita Euroopan Komission rahoittaman alan tutkimuksen, jossa satojen tutkimusryhmien voimin ja useiden kymmenien, ellei satojen miljoonien eurojen turvin on selvitetty GM-kasveihin liittyviä ongelmia. Ratkaisemattomia ongelmia ei vaan oikein ole löytynyt... mikä on muuten yksi syy siihen, ettei ongelmien selvittämisestä ole satamäärin julkaistuja tutkimuksia (useita kymmeniä kuitenkin jo pelkästäänn esimerkiksi rinnakkaiselosta). Nollatuloksia ei oikein tahdo saada julkaistuiksi, eikä yleistä mielenkiintoa herätetyksi.
Mutta Wejjolla oli hyviä näkemyksiä, joista on mielenkiintoista keskustella!
Erillään luonnosta?
- -lainaus
"4. Keskustelussa voisi pitää luonnon ekosysteemit ja elintarviketuotannon erillään. GMO-keskustelun yksi harhoista on kuvitelma, että perinteinen tai luomutuotanto olisi "luonnon omaa" tuotantoa, "luonnon omia" lajikkeita, jne. Elintarviketuotannolla, perinteisellä, luomulla tai GM-tuotannolla, ei ole mitään tekemistä "luonnon" kanssa"
- -lainaus päättyy
Voi kuinka väärässä voitkaan olla! Viljelijänä joutuu joka hetki olemaan yhtä luonnon kanssa, ja varsinkin luomuviljelijänä. Pellon pientareella on enemmän luonnon monimuotoisuutta ja yhteyttä ympäröivään luontoon kuin ilmeisesti tutkijat pystyvät kuvittelemaankaan. En edes usko, että olet tuon kirjoittanut ihan "aikuisten tosissaan" vaan ilmeisesti tarkoitus oli olla hieman provosoiva.
Luonto ei lopu pellon reunaan eikä pelto pientareeseen. Tervetuloa kesäisen luomupellon reunalle tutustumaan!
Lauseesi veti paksun alleviivauksen väitteelleni tutkijoiden kokemasta kontrolliharhasta omissa eristetyissä tutkimusoloissaan.
- - lainaus
"Perinteisessä viljelyssä joudutaan käyttämään useita voimakkaita, vaikutuskirjoltaan monesti hyvin kapeita torjunta-aineita. Glyfosaatti on kuitenkin laajakirjoinen, suhteellisen nopeasti luonnosta häviävä ja "mieto" torjunta-aine, joten GM-teknologia on tältä osin johtanut ympäristöystävällisempien aineiden käyttöön, joita tarvitaan keskimäärin entisä vähemmän."
- - lainaus päättyy
Lääketieteessä on todettu jo kauan sitten juuri päinvastainen ilmiö resistenssin synnyssä - mitä laajakirjoisempia antibiootteja käytetään, sitä nopeammin syntyy resistenttejä kantoja kyseiselle lääkkeelle. Laajakirjoisen herbisidin avulla saadaan todella tehokas valintajalostus, kun vain pieni osa kyseiselle aineelle vastustuskykyisiä yksilöitä selviää, etenee näiden kasvien geneettinen jalostus todella tehokkaasti. Jos haluttaisiin välttyä tältä pitäisi teho olla 100% ja sitä se ei käytännössä koskaan voi olla.
Sen sijaan perinteisessä viljelyssä käytetyt vain tiettyihin rikkoihin tai tauteihin käytetyt aineet eivät haittaa muuta luonnon monimuotoisuutta samalla tavalla, ja samaan tarkoitukseen käytettävissä olevat useat vaikutustavaltaan erilaiset aineet vielä vähentävät niiden lajikohtaisen resistenssin syntyä.
Ja jos otetaan esimerkiksi glyfosaatinkestävät lajikkeet, niin niiden käyttöönoton myötä juuri glyfosaatin käyttömäärät maailmalla ovat lisääntyneet rajusti.
Lähdekritiikki
"Kukaan ei pysty pakottamaan maanviljelijöitä ostamaan siemeniä, jotka ovat heille epäedullisia."
Ilmeisesti tuo "kukaan" ei sisällä ainakaan Monsantoa. Kyseinen yrityshän parhaillaankin haastaa oikeuteen USA:ssa viljelijöitä, jotka säästävät osan (Monsantolta ostetuista siemenistä kasvatetusta) sadosta siemenviljaksi. Siis säästävät ne sen sijaan, että ostaisivat Monsantolta uudet.
"Joten kyllä käsittääkseni asiakkaiden ongelmat, vaikkapa vastustuskyky hyönteisiä vastaan, on mitä suuremmassa määrin teollisuuden tuotekehitystoiminnan intressissä."
Isompana intressinä on gm-yhtiöiden voittoprosentti. Tämän takiahan esimerkiksi Monsanto on suunnitellut terminaattorisiemeniä, joista kasvavista kasveista tulevat siemenet ovat steriilejä. Terminaattorisiemeniä tietääkseni onneksi ei vielä ole kaupallistettu. Käytännössä ne tarkoittaisivat sitä, että maanviljelijällä ei ole mahdollisuutta säästää sadostaan siemenviljaa. Hänen on ostettava uudet siemenet joka satokaudelle noilta monsantoilta.
Jotenkin gm-vouhotuksessa puhuttaessa kasvien kestävyydestä hyönteisiä vastaan (käytännössä myrkyttämällä niiden solut...pure siitä)unohtuu hyönteisten kestävyys gm-kasvien myrkkyjä vastaan.
Myrkkyruiskutuksissa aina osa tuholaisista selviää ja selviäjät muodostavat superhyönteisten populaation,johon joudutaan käyttämään taas vahvempia myrkkyjä.
Hyödyn myrkkyruiskutuksista keräävät tietenkin gm-yhtiöt, joilla monilla on oma torjunta-ainetuotanto.
Lähdekritiikki
Lajikkeen omistajalla on oikeus jalostamaansa lajikkeeseen. Se voi hinnoitella sen aivan kuinka tahtoo. Lajikkeen käyttäjän on maksettava korvaus lajikkeen omistajalle.
Esim Suomessa Boreal saa korvauksen jokaisesta virallisesti tarkastetusta Saana-ohra kilosta sekä pinta-ala perusteisesti korvauksen, jos viljelijä käyttää säästämäänsä omaa satoa.
Torjunta-aineet
Yleistyksenä voi kai sanoa, että tuholaishyönteiset kehittävät torjunta-aineelle resistenssin noin 10 vuodessa. Ei tässä ole mitään uutta, kyse on jatkuvasta kilpajuoksusta. Glyfosaatti on kuitenkin suhteellisen ympäristöystävällinen, tappaa toki suurin piirtein kaiken vihreän ruiskutettaessa, mutta häviää suht nopeasti ympäristöstä. Spesifimmät myrkyt ovat yleeensä paljon vaarallisempia aineita. Glyfosaatti on jo ajat sitten vapautunut patenttisuojasta, joten sitä voi valmistaa ihan kuka haluaa. Ei se ole Monsanton yksinoikeus, valmistajia on lukuisia esim. Intiassa.
Lukuisat tutkimukset osoittavat, että torjunta-aineiden käyttö on selvästi vähentynyt GM-teknologian ansiosta. Ympäristö, viljelykasvit ja viljelijät voivat paremmin.
Viljelijät sitoutuvat ostaessaan esim. Monsanton siemeniä käytön ehtoihin. Kukaan ei pakota ostamaan monsantojen siemeniä. Kuitenkin viljelijät valitsevat ne yhä useammin, näistä rajoituksista huolimatta. Eli hyödyt ovat rajoitteita suuremmat. Ei tämän nyt niin hirveän vaikea asia pitäisi olla ymmärrettäväksi. Sitä paitsi terminaattorigeenit olisivat mainio keino estää teoreettinen ympäristöön karkaaminen. Haluatteko te oikeasti kantaa ympäristöön leviämisestä huolta vai ette??
Ja mikähän yritys pystyy toimimaan ilman voiton tuottamista... sellaiset "yritykset" kuuluivat johonkin ihan toiseen talousjärjestelmään.
Lähdekritiikki
Kirjoitin tämän jo kertaalleen, mutta ei ilmestynyt sivulle!? No, tässä uudestaan vähän erilaisena, toivottavasti ei nyt sitten tule kahteen kertaan...
Kritiikkini kirjoitusta "Miksi ei gm-kasveja kohtaan" liittyi sen esitystapaan. Mielipiteiden ja uskomusten esiin tuominen on ihan OK, jos samalla tehdään selväksi, että kyse on mielipiteistä ja uskomuksista. Jos halutaan osallistua keskusteluun esittämällä tieteellisiä tutkimustuloksia asian tiimoilta, on esitettävä tutkimustuloksia eikä mielipiteitä ja uskomuksia tieteellisinä tutkimustuloksina. Jos näin toimitaan tarkoituksena vakuuttaa lukijaa, toimitaan väärin ja silloin ainakin minä koen kirjoittajat "huuhaa-tutkijoiksi" ja "hörhöiksi".
Kannattaa ymmärtää muutama asia GMO-tutkimuksesta:
1. Tutkimus on kallista. Lisäksi siihen liittyy suuri epäonnnistumisen riski. Jotta kukaan lähtisi sitä omilla rahoillaan tekemään, on vastavuoroisesti hankkeeseen liityttävä suuret kasvuodotukset. Valitettavasti yritykset eivät muulla tavoin voi toimia. Patenttijärjestelmä on ehdoton edellytys alan innovaatiotoiminnalle. Järjestelmä pyrkii takaamaan keksijätaholle ajanjakson, jonka aikana ko. taholla on mahdollisuus saada investointinsa takaisin ja myös voittoa. LISÄKSI se takaa innovaation julkisuuden, patentithan ovat julkisia ja merkittävä tiedonlähde jatkokehitykselle etenkin soveltavan tutkimuksen alueella.
Toinen rinnakkainen mahdollisuus, jolla ehkä saataisiin tutkimusta suunnattua enemmän matalatuottoisille mutta humanitäärisesti tärkeille ongelma-alueille, esim. kehitysmaiden ongelmiin, olisi laajempi julkinen, siis veronmaksajien rahoilla tehtävä tutkimus, jonka kohteita ei välttämättä jouduta päättämään tuotto-odotusten perusteella. Tämä ei kuitenkaan eurooppalaisessa ilmapiirissä ole kovin realistinen vaihtoehto GM-teknologioiden kohdalla. Eurooppa on valintansa tehnyt, ja tutkimustoiminta on siirtymässä muihin maihin. Valitettavasti samalla luovutetaan kilpailuetu ja viljelijöille, kuluttajille ja yrityksille saavutettavissa oleva hyöty pois. Selkokielellä tämä tarkoittaa mm. työpaikkoja. Lisäksi kuluttajat maksavat tulevaisuudessa huomattavia summia esim. GMOjen valvontajärjestelmien ylläpidosta ja oikeudestaan tehdä valintoja. Tätä ei oikein kukaan ole kuluttajille vielä kertonut. Valinnanvapaus on kuitenkin harhaa, ei kuluttajilla ole tällä hetkellä valinnanvapautta ostaa GM-tuotteita niin halutessaan.
2. GMO-keskustelussa kaadetaan toistuvasti kaikki markkinatalousjärjestelmän ja globalisaation ongelmat bioteknologian niskaan, ikään kuin teknologia olisi niiden aiheuttaja. Tämä on täysin hedelmätöntä, ja johtaa keskustelun väärään suuntaan. Ongelmat ovat yhteisiä kaikille liiketoiminnan osa-alueille.
3. On totta, että tutkimusmenetelmät eivät pysty täysin toistamaan todellista tilannetta. Mutta sama asia koskee kaikkia tutkimustoiminnan alueita, mukaan lukien perinteinen kasvinjalostus. Kyse on siitä, mikä on hyväksyttävä riski vs. saavutettavissa olevat hyödyt. Riskinarviointi perinteisesti jalostettujen viljelylajikkeiden ja elintarvikkeiden osalta on vielä lapsenkengissään GM-tuotteisiin verrattuna. Mikäli GM-tuote läpäisee Eurooppaan rakennetut valvontajärjestelmät ja päästetään markkinoille, on sen turvallisuus osoitettu varmasti perusteeellisemmin kuin minkään uuden perinteisen elintarvikkeen.
4. GM-keskustelussa toistetaan jatkuvasti myyttiä siitä, että perinteinen tai luomuviljely olisi "luonnollista", "luonnon omaa" tai "luonnon ehdoilla" tehtävää ruoantuotantoa. Perinteisellä, luomu- tai GM-viljelyllä ei ole mitään tekemistä luonnon omien ekosysteemien kanssa. Kyse on aina täysin ihmisen ehdoilla ja ihmisen tarkoitusperiä palvelevasta toiminnasta. Nykyiset perinteisessä ja luomuviljelyssä käytettävät lajikkeet ovat täysin ihmisen toiminnan tulosta, toiminnan, joka pyrkii tavalla tai toisella muokkaamaan eliön perimää ihmistä paremmin hyödyttäväksi.
Torjunta-aineiden käyttöön liittyvät ongelmat ovat aina olemassa, kun torjunta-aineita käytetään. Ei tämä asia ole mitenkään GM-teknologiaan yksinomaan liittyvä ilmiö. Perinteisessä viljelyssä joudutaan käyttämään useampia, spesifimpiä ja voimakkaampia aineita tehon saavuttamiseksi. Glyfosaatti on laajavaikutteinen, suhteellisen nopeasti ympäristöstä poistuva aine, joka on viljelijälle ja ympäristölle huomattavasti vaarattomampi aine kuin monet muut torjunta-aineet.
Myös luomuviljelyssä torjutaan rikkakasveja ja tuhohyönteisiiä, mutta sitä väitetään tehtävän "luonnon menetelmillä".
5. Tutkijatkin ovat ihmisiä. Mutta on akateemisia tutkijoita syvästi loukkaavaa, että heidän motiivejaan pidetään toistuvasti ja lähtökohtaisesti suurteollisuudesta riippuvaisina. Eikö olisi jo esim. ESGEMO-tutkijoiden aika puolustaa omaa kunniaansa?
Esim. Eurooopan Komissio on kymmenillä miljoonilla euroilla rahoittanut satojen eurooppalaisten tutkimusryhmien työtä GM-teknologian riskien selvittämiseksi. Tuloksena ei ole ollut satoja julkaisuja, kuten monesti muistetaan huomauttaa, mutta kenties syynä on se, ettei tutkimuksissa ole löydetty ratkaisemattomia ongelmia. Nollatuloksia ei oikein kukaan halua kovin pitkään julkaista, eikä niillä saada herätetyksi yleistä kiinnostusta. Tosin yksin esim. rinnakkaiselosta löytyy kuutisenkymmentä TIETEELLISTÄ tutkimusartikkelia.
Joka tapauksessa Wejjolla oli suhteellisen kiiihkottomia, rakentaviakin mielipiteitä, joista on mielenkiintoista keskustella!
Lähdekritiikki
Mukavaa keskustelua, asiapohjalta vaikka tietopohjassa meillä molemmilla oman alamme ulkopuolelta varmaan paljon opittavaa toisiltamme.
- - lainaus
"Myös luomuviljelyssä torjutaan rikkakasveja ja tuhohyönteisiiä, mutta sitä väitetään tehtävän "luonnon menetelmillä".
- - lainaus päättyy
Oletko luomun tuotantoehtoihin tutustunut? Lauseeseesi sisältyy ikävän tuntuisesti piiloväite jolle ei löydy todellisuudesta pohjaa, mutta saa lukijan miettimään jotta "mitähän tuo tarkoitti...."
Jätetään turha provoilu pois, muuten asiallista jutustelua.
Mutta mahtoi harmittaa kirjoittaa noin pitkä vastine uudestaan, tämän keskusteluryhmän toiminnassa on vieläkin vähän outouksia.
Kannattaa päivittää sivu oman kirjoituksen jälkeen jos sitä ei näy, IEssä F5-näppäimellä.
Joulun viettoon
Juu, oppia ikä kaikki! Mutta nyt on riennettävä jouluvalmisteluihin.
Hyvää joulua kaikille!
Miksi ei gm-kasveja?
"Juhani 21.12 klo 20:00
...
Alkuperäisen tekstin viiteluettelossa on vaikuttava määrä viitteitä, joista ehkä noin 130 liittyy GMOihin. Näistä kolmasosa on surullisen kuuluisan Tri Mae-Wan Hon tai hänen organisaationsa julkaisemia kirjoituksia vailla tieteellisiltä julkaisuilta vaadittavaa ennakkotarkastusta."
Mikä olisi Juhanin mielestä riittävä lähdeviitteiden määrä? Ei kai kyse ole viitteiden lukumäärästä jos punnitaan argumentteja?
Mikä tekee tri Hosta niin surullisen kuuluisan; sekö että hän on esittänyt ankaraa kritiikkiä, joka pohjautuu julkisiin tutkimustuloslähteisiin?
julkaisussa olevat viittaukset Hon kirjoituksiin eivät lähes poikkeuksetta ole hänen tekemien tutkimustensa raportteja vaan review-tyyppisiä tieteellisiä kirjoituksia, joissa hän käy läpi muiden tekemia tutkimuksia. Mielestäni tällaiset viitteet antavat tavallisellekin lukijalla paremman mahdollisuuden tarkistaa argumenttien taustat?
"Muita lainattuja kirjoittajia on näissä piireissä tunnettu tri Puztai. Tri Puztai sai mainetta julkaistuaan paikkansa pitämättömiä väittämiä perustuen ennakkotuloksiin kokeista, joita kukaan ei ole sittemmin pystynyt toistamaan (mikä ei ole ihme,koska kokeet oli suunniteltu aivan toiseen tarkoitukseen)."
Tämä on kyllä totaalista misinformaatiota! Pusztain tutkimusryhmä sai UK:n hallitukselta ison apurahan, jolla se teki tavoitteellista ja tarkan sunniteltua tutkimusta. Tutkimusraportti myös kävi tavallista useamman arvioitsijan läpi ennen julkaisua. Ko. kokeita ei myöskään olla tähän päivään mennessä koetettu toista, tai ainakaan sitä ei ole raportoitu. Yleensä kontroversiaalit tutkimukset toistetaan tiedemaailmassa. Kehotan tutustumaan haukkumaasi tutkijaa puolustavien tiedemiesten sivuihin täällä: http://www.plab.ku.dk/tcbh/Pusztaitcbh.htm
"Loppujen viitteiden joukosta löytyy artikkeleita, joita ei ole koskaan julkaistu (esim. viite 32, Friesen at al, "in press")
Tämäkin kommentti on totaalisen nolla. On aivan luonnollista, että viitteinä on tiukan tieteellisissäkin julkaisuissa julkaisemattomia tutkimuksia, henkilökohtaisia tiedonantoja yms.
"...ja joukko biolääketieteen julkaisuja, joilla ei ole mitään tekemistä agrobioteknologian kanssa."
Kun julkaisussa kritisoidaan geenitekniikkaa tekniikkana, eikö ole aivan luonnollista, että biolääketieteen lähteistä voi löytyä pohjaa argumenteille? Kyllä minusta ainakin.
"Eli ei oikein vakuuta! Sääli, sillä toivoisi perusteltua keskustelua agrobioteknologian suunnasta ja kysymyksistä, joihin piitäisi panostaa. Tämä kirjoitelma palvelee vain kansalaisten harhauttamista."
Juhanin purkaus on valitettavan hedelmätön. Monien mielestä geenitekniikka itsessään on lähtökohtaisesti ongelma. Jos et tunnusta näitä väitteitä mahdollisiksi ja suostu edes keskustelemaan asiasta, ei keskustelulle ole pohjaa.
Keskustelunavauksemme "Miksi ei gm-kasveja?" on kuitenkin vain yksi osa keskustelua.
Voimme toki keskustella siitä mihin pitäisi panostaa. Lyhyesti sanottuna: olisi panostettava laboratorioissa tehtävään perustutkimukseen geenien toiminnasta, merkkigeenien käytöstä tavanomaisessa kasvinjalostuksessa sekä geenitiedon keräämiseen.
Olisi vastoin ennalta varautumisen periaatetta hyväksyä tässä vaiheessa gemojen ympäristöön levittämistä.
Kun perustietämys on vielä haussa, on kaupallistamiseen tähtäävän tutkimuksen tekeminen turhaa; julkisille rahoittajille taloudellisesti riskialtista ja yksityisillä kiinnostus ulkoistaa riskien kustannukset lyhyen ajan voittojen tähden myös yhteiskunnalle riski.
Jatketaanko tästä Juhani?
Miksi ei gm-kasveja?
Toivottavasti kaikilla oli mukava joulu! Ja toivottavasti kukaan ei nyt varmasti ole kärsinyt, kun on syönyt GM-viljalla ruokittuja tanskalaiskinkkuja.
En kritisoi alkuperäisen kirjoituksen lähdemäärää. 130 lähdettä (+ runsaasti luomuun liittyviä) olisi asiallinen määrä katsausartikkelissa, jos ne olisivat todellisia julkaistuja, vertaisarvioinnin läpikäyneitä tutkimuksia. Kiinnitän huomiota siihen, että tri Ho viittaa suurelta osilta omiin kirjoituksiinsa. Tämä EI herätä luottamusta, eikä ole tieteellisen kirjallisuuden tapa.
Olisin kiitollinen, jos Hannes Tuohiniitty voisi vaikka tällä palstalla osoittaa ne tri Hon kirjoitusten taustalla olevat tutkimukset, jotka on julkaistu tieteellisissä, esitarkastusta käyttävissä lehdissä. Tai edes osan niistä. Katsausartikkelissa toistuva viittaaminen toisiin katsausartikkeleihin ei johda lukijaa tiedon lähteelle, ja vaikeuttaa tiedon luotettavuuden arvioimista. Hannes Tuohiniitylle voin kertoa, että tämäkin on vastoin normaalia käytäntöä tieteellisissä julkaisuissa ja katsausartikkeleissa.
Tri Pusztai, pitkälti eläkeiän ylittänyt tutkija, julkaisi ennakotietoja omasta tutkimuksestaan vastoin tutkimuslaitoksensa sääntöjä, jotka hyvän tieteellisen tavan mukaan sallivat tiedottamisen vain tieteellisen arvioinnin läpikäyneistä tuloksista. Lehti, jossa artikkeli lopulta monen vuoden jälkeen julkaistiin, kertoi julkaisemispäätöksen motiivina olleen juuri tuloksia edeltäneen ennakkokohun ja halun antaa lukijoille itselleen mahdollisuuden arvioida työtä. Lehti on sittemmin pahoitellut päätöstään, ja sanoutunut irti artikkelista.
Tieteellisen artikkelin perässä oleva merkintä "in press" tarkoittaa, että ko. artikkeli on läpikäynyt mainitun lehden ennakkotarkastuksen ja se on saanut myöteisen julkaisupäätöksen. Tyypillisesti tästä kuluu, lehdestä riippuen, muutamia kuukausia varsinaiseen julkaisemiseen. Viite Friesen et al "in press" on päivätty (muistaakseni) vuodelle (2001?) 2002, mutta sitä ei ole vieläkään julkaistu. (Toivottavasti tämä oli ainut tällainen tapaus ko. lähdeluettelossa, kävin vain muutaman viitteen tällä tarkkuudella läpi.)
Toki pitää aluetta tarkastella laajasti ja tiedealueet ylittäen silloin, kun selkeä yhteys on olemassa. Mahdollisesti tulevaisuudessa yleistyvän lääkinnällisten molekyylien kasvituoton kritisoiminen ja täysin irrallisesti siihen liitetty biolääketieteellinen artikkeli eräiden ihmishormoonien toimintamekanismeista on joko ymmärtämättömyyttä tai tarkoituksellista lukijan harhaan johtamista. Valitettavasti henkilökohtaisesti epäilen jälkimmäistä motiivia. Tätä tukee geenimuuntelua vastustavien tahojen vuosikausia käyttämä taktiikka, jossa toistetaan kerta toisensa jälkeen samat väitteet ja hatarat tutkimustulokset, joita sitten toista keskustelupuolta vaaditaan jälleen kerran kumoamaan. Ei oikein GM-asia etene. Mikä lienee tarkoituksenakin.
Hannes Tuohiniityn halu keskustella tulevaisuuden painopisteistä on sen sijaan tervetullut. Toivottavasti alan tutkijat ja teollisuuden edustajatkin tähän tarttuvat.
Geenien toimintaa koskevaa perustietoa syntyy monien muiden molekyylibiologian alan tutkimussuunnissa ja niiden "sivutuotteena". Tämä on johtanut esim. vasta nyt avautuvaan ymmärrykseen tavanomaisen kasvinjalostuksen riskeistä.
Kysymys on mielestäni riskien arvioimisesta eri mahdollisuuksien välillä, ja niiden suhteuttamisesta saavutettavissa olevaan hyötyyn tilanteessa, jossa ruuantuotannon lisäämiselle ja kestävän kehityksen mukaisille menetelmille on huutava tarve. 20 vuotta ensimmäisen GM-kasvin jälkeen ja 10 vuotta kestäneen GM-kasvien viljelyn ja käytön jälkeen ei ole tullut esiin vakavia ongelmia. Absoluuttisen varmuuden vaatiminen jonkun yhden teknologian turvallisuudesta on epärealistista eikä vie kehitystä eteenpäin. Myös muiden vaihtoehtojen (perinteinen, luomuviljely) riskinarviointi pitäisi viedä samalle tasolle kuin GM-kasvien ja niistä tehtyjen elintarvikkeiden.
Merkkigeenien ja muiden bioteknologian menetelmien käytöllä voidaan varmasti tehostaa perinteistä kasvinjalostusta, ja kannatan ehdottomasti myös näiden mahdollisuuksien hyväksikäyttämistä täydessä laajuudessaan.
En ymmärrä mitä tarkoitat "geenitiedon keräämisellä".
Lähes kaikkien asiantuntijoiden ja myös useimpien kuluttajien mielestä geenitekniikka ei ole lähtökohtaisesti ongelma. Tällainen suhtautumistapa, puolesta tai vastaan, ei ole hedelmällinen. Yksittäisen sovelluksen turvallisuudesta ja mielekkyydestä on sen sijaan kannettava huolta.
Tosiasia on, että GM-lajikkeiden viljely laajenee nopeasti. Emme kykene enää täydellisesti pitämään erillään GM-alkuperää ja perinteistä alkuperää olevia tuotteita. GM-teknologian lähtökohtainen vastustaminen estää meitä hyödyntämästä sen tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä johtaa (eurooppalaisen) teollisuuden ja maanviljelijöiden kilpailukyvyn alenemiseen (kts. nimimerkki Avena Fatuan kommentti "Viljelykasvit"-palstalla), kuluttajien maksettaviksi tuleviin lisäkustannuksiin ja kehitysmaiden kehitystä vaarallisella tavalla vahingoittavaan politiikkaan.
Miten steriliteetti voi periytyä?
"Terminaattorikasvit levittävät hedekasvien steriliteettiä" kirjoittaa Bioturvayhdistys täällä.
-
Tuosta saa köstityksen, että luonnonkasveihinhan se leviää ja vieläpä valtaa tilaa normaaliperintäisiltä luonnonkasveilta. Tämä taas tuntuu suorastaan vitsiltä: hedelmättömyys periytyy ja valtaa ekosysteemit.
Voiko väitteessä olla jotain perää?
Matti
Lähteistä
Kummallisesti keskustelu kirjoituksen "Miksi ei gm-kasveja" argumenteista on jäänyt lähdekritiikkiin. Mitä se sitten kuvaakaan?
Juhani kysyy: "Olisin kiitollinen, jos Hannes Tuohiniitty voisi vaikka tällä palstalla osoittaa ne tri Hon kirjoitusten taustalla olevat tutkimukset, jotka on julkaistu tieteellisissä, esitarkastusta käyttävissä lehdissä."
En todellakaan ala tätä tekemään. Voit itse tutustua asiaan yleisesti, sillä kaikki Hon kirjoitukset löytyvät sivuilta: www.i-sis.org.uk
Jos haluat kysyä jotain yksityiskohtaisempaa ja kiistää Hon esittämiä väitteitä yksityiskohtaisesti, yritän vastata.
Juhani, kritisoit yhtä (niitä on kaikkiaan vain kaksi) "in press" viitettä, Frisen et. al. Kyllähän tuo on jo julkaistu:
Agron. J. 95:1342-1347 (2003).http://agron.scijournals.org/cgi/content/abstract/95/5/1342?ck=nck
Laitapa linkki missä kerrotaan Lancetin irtisanoutuneen Pusztain raportista tai olleen vastenmielinen ottamaan sitä julkaistavaksi! Se, että puutut jopa Puzstain ikään on kuvaavaa; henkilön luotettavuutta on helpompi mustata kuin itse asiaa. Puzstain tutkimustuloksia ei ole pystytty kumoamaan, kun niitä ei ole edes yritetty toistaa eikä tutkimusmetodeissa ollut mitään vikaa.
Lähteistä
"HT: Kummallisesti keskustelu kirjoituksen "Miksi ei gm-kasveja" argumenteista on jäänyt lähdekritiikkiin."
No juurihan me olimme pääsemässä itse asiaan, eli siihen, kuinka GM-tekniikkaa pitäisi hyödyntää ja/tai mihin satsata. Kerro nyt edes, mitä tarkoitat "geenitiedon keräämisellä".
Frisen et al artikkelin kohdalla myönnän virheeni, se on todellakin julkaistu. Käyttämäni hakukone ei sitä löytänyt ko. lehdestä jostain syystä.
Tosin tri Ho lainaa artikkelia virheellisesti esittäen vääriä lukuja! Ei taaskaan oikein vakuuta.
Pusztain tuloksia on yritetty toistaa, tuloksetta, ja käytetyt menetelmät on todettu epäluotettaviksi. Kts. vaikka uutinen brittiläisen Royal Societyn tutkimuksista, http://www.thelancet.com/journal/vol353/iss9166/full/llan.353.9166.news.4112.1
En yhtään ihmettele, ettei HT kykene esittämään Hon väitteiden taustalla olevia tieteellisiä tutkimuksia. Tämä kertoo aika paljon. Viittaaminen Hon omiin nettisivuihin ei nyt oikein tässä riitä.
Lähteistä
"Tosin tri Ho lainaa artikkelia virheellisesti esittäen vääriä lukuja! Ei taaskaan oikein vakuuta."
Lainaa mitä virheellisesti ja esittää mitä vääriä lukuja? Konkreettiset esimerkit kunnollisen työstämisen kanssa toki kelpaisivat minulle.
Miksi ei gm-kasveja?
Olemme Hanneksen kanssa täysin samaa mieltä. Lisäksi maatalouspoliittisesta näkökulmasta katsottuna gmo-maatalous rikkoo WTO:n \"vihreän laatikon\" (kestävä kehitys) ja käytöstä jo poistetun \"sinisen laatikon\" (tuotantokiintiöt, ylituotannon välttäminen) normeja.
Yhä enemmän ruoka-allergiat ovat lisääntyneet globaalin gmo-elintarvikemarkkinoiden seurauksena. Jotkin ovat kertoneet, että gmo-mansikka Alba ei olekaan mansikka-allergikolle sopiva. Samoin gmo-soija ei sovi pähkinäallergikolle.
Monsanto on ajanut puuvillan viljelijät itsemurhiin Intiassa, 48 viljelijää vuorokaudessa.
Amerikan tutkimustulokset ovat osoittaneet, että gmo-pelto käy hedelmättömäksi monokulttuurin ja liian rajun kasvinsuojelun takia. Koko Suomi gmo-vapaaksi!
Miksi ei gm-kasveja?
Hei Juhani,
Kerrotko, miksi Tri Mae-Wan Ho ei mielestäsi ole luotettava asiantuntija? Perustuuko väitteesi siihen, että hän julkaisee muun tutkimuksensa ohessa myös lehdissä, joissa ei ole referee-käytäntöä?
Kirjoitit näin: "Näistä kolmasosa on surullisen kuuluisan Tri Mae-Wan Hon tai hänen organisaationsa julkaisemia kirjoituksia vailla tieteellisiltä julkaisuilta vaadittavaa ennakkotarkastusta."
Uskottavuus asiantuntijana
Mae-Wan Hon uskottavuus asiantuntijana on mielestäni kyseenalainen monesta eri syystä:
- hänen tutkimuksiaan ja kirjoituksiaan ei julkaista referoiduissa lehdissä. Ainakaan itse en ole hakukoneilla niitä löytänyt. Jos niitä tähän alueeseen liittyen on, olisi mielenkiintoista niihin tutustua.
- kirjoitusten julkaiseminen lähinnä oman instituutin julkaisuina ei tuo objektiivisuuden leimaa työhön
- viittaaminen kirjoituksissa lähinnä omiin ja yhteistyökumppaneiden töihin ei sekään tuo objektiivisuutta
- Ho selkeästi jättää huomiotta lukuisat tutkimukset, jotka esittävät hänen mielipiteistään eriäviä tutkimustuloksia. Eli valitsee viitteensä tarkoitushakuisesti. Tämä syö välittömästi vakavasti otettavan asiantuntijan mielikuvan.
- onpa hänen väitetty esittäneen ihan puhtaita perättömyyksiäkin ja viitanneen tutkimuksiin, joita ei ole. Tähän en osaa omalta osalta sanoa mitään.
- joka tapauksessa hänen kirjoituksissaan on viitteitä täysin epärelevantteihin tutkimuksiin, jotka valjastetaan pelotteluvälineeksi
- hän esiintyy / hänet esitellään milloin fysiikan, milloin biokemian, milloin genetiikan tohtorina
- hän on ottanut kantaa kovin moniin, tieteellisesti kaukana toisistaan oleviin asioihin. Veden muistista ja homeopatiasta lähtien. "Joka-alan asiantuntijan" leima syö heti uskottavuuden.
- Hon taustaorganisaatio on hänen itsensä perustama ja selkeästi palvelee vain Hon asiaa objektiivisuuden unohtaen
Lopputuloksena on hilpeitä väittämiä, jotka rankataan asiantuntijoiden piirissä "nauruindeksillä" hyvinkin korkealle. Nauru kuitenkin hyytyy, kun karmeisiin epätotuuksiin liittyy taitava "tasapuolisuuteen" pyrkivän median käsittelytaito, ja sitä kautta saatava mittava palstatila. Mukaan lukien tämän sivuston "taustamateriaalit".