Aloita uusi keskustelu
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
Olen seurannut maatalouden ammattilehtiä: Käytännön Maamies, Maatilan Pirkka, Maatilan Pellervo, jo usean vuoden ajan.
Niissä geenitekniikasta ja gm-kasveista kerrotaan hyvin paljon niitä kehittävien näkökulmasta ja haastatellaan gm-kasveista kiinnostuneita viljelijöitä. Yhtäkään mainintaa en edes muista ns. gmo-vapaista alueista tai niiden peustamisesta tai ylipäänsä gm-kritiikin asiallista läpikäyntiä.
Samaan aikaan, noin 5 vuoden ajan, samoissa lehdissä Boreal Kasvinjalostus Oy on mainostanut paljon ja mainoksissa on alkanut korostua heidän "tietämyksensä ja osaamisesta geenitekniikassa".
Viimeisin Maatilan Pellervo on kyllä taas huippuveto. Siinä on haastateltu Jari Valkosta Helsingin yo, Sari Peltosta ProAgriasta ja Borealin Nissilää.
Mielestäni on huolestuttavaa kuinka yksipuolista kuvaa viljelijöille syötetään. Kyse on aivan selvästä mielipidemuokkauksesta, kun mitään toisenlaista mielipidettä ei päästetä esille.
Huomattavaa on, että näissä lehdissä geenitekniikasta kirjoittavat ovat laskettavissa muutamissa: Esa Mustonen, Jussi Knuuttila, Silja Vuori.
Toivottavasti ovat esimerkiksi haastatelleet näitä gmo-vapaa suomi kampanjan suomeen kutsumia www.gmovapaa.fi/kiertue.html saksalaisia kokemuksistaan.
Vai onko niin, että lehdissä paljon mainostavien yritysten: Syngenta, Boreal Kasvinjalostus Oy, Monsanto yms. mielipide painaa päätoimittajien journalistiikkaa enemmän.
Olisi oikein kiva kuulla ko. lehtien päätoimittajiltakin jotain kommentteja. Vihjatkaapa ylläpito, että tulisivat foorumille!
Vastaa
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
Vaivaakohan suomalaisiakin sama värisokeus, joka on levittynyt mm USA:n hallintoon?
Clintonin maatalousministeri on virkakautensa jälkeen valottanut tämän sokeuden syitä, sitä miksi hallitus oli niin gm-myönteinen, eikä kriittisiä kysymyksiä tai näkemyksiä voinut tuoda esiin.
Haastattelussa entinen maatalousministeri Glickman sanoi, jos teki epäileviä kysymyksiä koskien gm-tekniikkaa, niin sitä pidettiin lähes moraalittomana USA;n maatalousministeriössä. Jos siellä oli kriittisiä näkymyksiä esiin tuova, niin hänet leimattiin typeräksi. Tunsit olevasi muukalainen ja epälojaali, jos yritit tuoda esille avarakatseisempia näkemyksiä geenitekniikan osa-alueista.
http://www.biotech-info.net/new_attitude.html
Tulee mieleen satu keisarin uusista vaatteista. Kaikki olivat hyvin lojaaleja ja ihastelivat keisarin hienoja vaatteita….
Geenitekniikassa on ainakin yksi asia yksiselitteisen selvä: Kysymyksiä tulee esittää.
Ja olisi ihan mukava saada myös asiallisia vastauksia.
Siispä odottelemme vastauksia, miksi ammattilehdet ovat yksisilmäisiä gm-ihannoijia ja pitävät suomalaisia viljelijöitä uutispimennossa?
Puhumattakaan, että kirjoitettaisiin oikein kunnolla kriittistä tutkivaa journalismia, joka käsittääkseni on yksi lehdistön perustehtävistä?
Vastaa
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
Luulen, että ammattilehtien ihannointi johtuu siitä, että ne ovat AMMATTIlehtiä. Eli tuntevat alan ja teknologian ja siihen liittyvät avoimet kysmykset. Ja suhteuttavat sitten kantansa tasapainoisesti edut ja haitat huomioiden, painottaen sitä puolta, jonka arvioivat painavammaksi.
Kommenteistanne saa sen kuvan, että arvelette taustalla olevan jonkun salaliiton taas...!
Vastaa
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
Geenimuuntelussa ei ole kysymys muusta kuin puhtaasti suusyritysten rahanteosta!
Siksi ei haluta haitoista puhua mitään. Päästetään julkisuuteen vain se mikä on hyödyllistä rahan tekemiselle.
Vastaa
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
Näin ei todellakaan ole. Tutkimus on hyötynyt suuresti geenitekniikan innovaatioista ja tämä kehitys jatkuu.
Tietoa karttuu, mutta kovin epäselvää on, että osataanko sitä hyödyntää järkevästi. Geenitekniikan glorifiointi jonain ihmelääkkeenä on totaalisen typerää, niin kuin on sen hylkääminenkin.
Sovellusten maailma on toki toisenlainen ja siellä joudutaan kovin usein huomaamaan, että odottamattomat vaikutukset voivat sotkea tehdä innovaatiosta kehityskelvottoman.
Vastaa
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
Taisi mennä taas termit päin häränpyllyä.
Geenitekniikka sisältää todella paljon muutakin kuin vain siirtogeenisten eläinten tuoton. Geenitekniikan avullla ollaan löydetty useille taudeille altistavien geenimutaatioiden halpoja ja yksinkertaisia geenitestejä, joiden seurauksena voidaan esim. ruokavaliolla estää kivuliaan taudin puhkeaminen. Lääketieteellisessä tutkimuksessa, jossa meillä länsimaissa kuitenkin kovasti koitetaan parantaa ihan kaikkien ihmisten elämänlaatua (esim. kehittämällä H1N1 (sikainfluenssa)-rokotetta tai HIV-rokotetta) käytetään huimasti geenitekniikkaa. Jos sinun mielestäsi geenitekniikalla ei ole saatu aikaan mitään hyvää, olet vain yksinkertaisen tietämätön.
En sano ettei haittojakin ole saatu ja esim. lääkkeiden ja lääkintämuotojen ollessa kokeiluvaiheessa on esim. SKID-lapsille aiheutettu leukemiaa. Totuus kuitenkin on, että jos tutkimuksessa pelätään liikaa ei ikinä ikinä saada uusia lääkkeitä markkinoille. Vastuullisella ja säädellyllä pelillä myös elintarvikepuolella vältyttäisiin ylilyönneiltä ja kärsimykseltä, mutta ahneus ajaa mitä karmivimpiin tekoihin liian arveluttavilla tuotteilla.
Vastaa
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
Todellakin ihmetyttää miksi Suomen maatalouden ammattilehdistö on auttamattoman sinisilmäinen ja yksipuolinen gm-asiasta kirjoittaessaan?
Miksi osuustoimintalehden etelä-amerikan gm-soijan viljelyä ihannointiin helmikuun numerossa?
Miksei edes osuustoimintalehtikään kirjoita Etelä-Amerikan perheviljelmien näkemyksistä ja kohtalosta asiassa? Sehän oli äskeisessä YK-kokouksessakin laajasti esillä.
Miksi osuustoimintalehti esittelee ihaillen etelä-amerikkalaista suurtilaa, joka on laajentanut pinta-alaansa nopeasti 6000 hehtaariin ja jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa pinta-alansa seuraavan kymmenen vuoden aikana? Ketkä ovat häviäjiä tässä kisassa ja mikä on heidän kohtalonsa?
Olisi kyllä kohtuullista, että suomalaisetkin viljelijät saisivat tasapuolisempaa infoa, siitä mistä olosuhteista soija tulee. Ja mikä on "tehokkuuden hinta"?
Perheviljelijöiden näkemyksiä löytyy esim täältä.
Human and environmental rights violations related to GM soy expansion Report launched at U.N. Biodiversity summit. 2006. Grupo de Reflexión Rural, Argentina
http://aseed.tuxic.nl/index.php?option=com_content&task=view&id=200&Itemid=127
Koko Raportti
http://www.aseed.net/images/stories/agrocadabra/soy/paraguay-humanrights-report-300dpi.pdf
Vastaa
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
Niinpä niin. Ei kuulu päätoimittajia palstalla.
Uusimmassa Maatilan Pellervossa oli taas kahden aukeaman juttu, missä ei ollut mitään uutta. Otsikot: "Muuntogeeninen ruoka testatuinta ja valvotuinta" sekä "Kehitysmaat torjuvat nälkää gm-kasveilla".
Haastateltavina Jari Valkonen, Leena Mannonen ja Jussi Tammisola. Se tasapuolisuudesta.
Mikä ihmeen tarkoitus näiden lehtien päätoimittajilla on näin yksipuolisen näkemyksen esittämisessä?
Vastaa
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
Luulen, että päätoimittajat haluavat tarjota lukijoilleen parasta mahdollista alan asiantuntemusta. Tiedotusvälineillä on vastuu siitä, mitä kirjoittavat.
Vastaa
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
"Asiantuntemuksesta ja sen taustoista"
Clintonin maatalousministeri on virkakautensa jälkeen valottanut gm- vauhtisokeuden syitä, sitä miksi hallitus oli silloin (ja on edelleenkin) niin gm-myönteinen, eikä kriittisiä kysymyksiä tai näkemyksiä voinut tuoda esiin.
Haastattelussa entinen maatalousministeri Glickman sanoi, jos teki epäileviä kysymyksiä koskien gm-tekniikkaa, niin sitä pidettiin lähes moraalittomana USA;n maatalousministeriössä. Jos siellä oli kriittisiä näkymyksiä esiin tuova, niin hänet leimattiin typeräksi. Tunsit olevasi muukalainen ja epälojaali, jos yritit tuoda esille avarakatseisempia näkemyksiä geenitekniikan osa-alueista.
Näin siis ministeri omassa ministeriössään!
Ministerikään ei saanut esittää epäileviä kysymyksiä!
Jossakin gm-alalla on palaneen käryä ja pahasti!
http://www.biotech-info.net/new_attitude.html
Vastaa
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
\"Luulen, että päätoimittajat haluavat tarjota lukijoilleen parasta mahdollista alan asiantuntemusta. Tiedotusvälineillä on vastuu siitä, mitä kirjoittavat.\"
Aivan oikein. Pitäisi kantaa vastuuta siitä mitä kirjoittavat!.
Nyt on vain niin, että gm-alalta puuttuu käytännössä lähes kokonaan riippumaton tieteellinen tutkimus.
Gm -sektorin perustus on hiekalle rakennettu. Gm-tutkimus on valjastettu palvelemaan yksinomaan gm-suurteollisuuden etuja.
Onneksi joukko gm-tutkijoita on tullut \"ulos kaapista\" ja jättänyt asiaa koskevan yhteisen lausunnon USA;n Ymäristövirastolle.
GM-tutkijoiden lausunto: Gm-teollisuuden vaatima teknologiasopimus, jotta voidaan hankkia gm-siementä, estää ykiselitteisesti tutkimuksen tekemisen. Nämä sopimukset estävät julkisin varoin toimivia tutkijoita toimimasta julkisen hyvän hyväksi, koska teollisuus hyväksyy tutkimuksen. Rajoitettujen mahdollisuuksien takia todellista riippumatonta tutkimusta ei voida laillisesti suorittaa monista tärkeistä kysymyksistä koskien teknologiaa, sen kilpailukykyisyyttä, sen käyttöön liittyviä kysymyksiä, IRM ja sen kytkennöistä hyönteisbiologiaan. Tämän takia EPA:n Tieteellisen Asiantuntijapaneelin saamat tiedot julkiselta sektorilta ovat kohtuuttoman rajoitettuja.
26 johtavaa maissin hyönteistutkijaa julkisista tutkimuslaitoksista 16 osavaltiosta USA:ssa
Vastaa
Maatalouslehtien kirjoittelu gm-kasveista
Ihmetyttää suomalaisten maatalouslehtien gm-tekniikkaa vain sen valonhohtoiselta puolelta valottava kirjoittelu.
Viime aikoina se on ollut erityisen silmiinpistävää.
Maaseudun tulevaisuuskin antoi peräti kahtena eri päivänä gm-viljelyyn lepsuja pelisääntöjä puolustaville \\\"asiantuntijoille\\\".
Mutta peräti kummallista on, että tavanomaisen jalostuksen saavutuksista ei kerrota mitään.
BASF:n gm-perunalajikkeen perään haikaillaan, mutta Eurplantin tavanomaisin menetelmin jalostamasta amylopektiiniperunasta ei olla kuultu halaistua sanaa.
On mitä ilmeisintä, että Europlantin tavanomaisesti jalostama amylopektiiniä sisältävä tärkkelysperuna tulee viljelyyn Suomessakin 1-2 vuoden kuluttua.
Siirtogeenistä amylopektiiniperunaa ei ilmeisestikään tulla koskaan tarvitsemaan.
http://www.luomu.fi/alkutuotanto/uutisarkisto2009.htm#34
Vastaa