GMO-tutkimuksen tieteellisyys?
Olen tässä alkanut ihmettelemään, voidaanko GMO-tutkimuksen kyseessä ollen puhua lainkaan tieteellisesti objektiivisesta ja puolueettomasta tutkimuksesta?
Kyseessähän on jättiyhtiöiden ja sijoittajien voitot, joita gmo-teknologian avulla pyritään kasvattamaan. Ja kaikkien tutkimustulostenhan tulee tukea yhtiöiden voittojen kartuttamista! Myös julkinen tutkimusrahoitus ohjataan tukemaan tätä tavoitetta.
"Epäilyttäviä tutkijoita" ei rahoiteta.
Ja jos joku tutkija "erehtyy" julkaisemaan gmo-kriittisen artikkelin, niin heti on mustamaalaus ja leimaaminen vastassa, jatkorahoituksia ei tällainen tutkija saa ja tutkijanura on siten loppu. Jopa kriittinen yliopiston professori potkitaan ulos yliopistosta, ja lupaava tiedeura uhkaa katketa kesken.
Hallitukset ovat vain suurteollisuuden juoksupoikia. "Ei niille vuorineuvoksille mitään (ministeri ja hallitus) mahda", totesi entinen suomalaisministerikin.
USA pyrkii elintarvikesektorin hallintaan ja "maailmanherruuteen" gmo-teknologian avulla.
Ja EU:n gmo-strategiana on pyrkiä pärjäämään kisassa USA:n kanssa.
Suomessakin on pieni gmo-fanien "työryhmä" päättänyt "Suomen geenitekniikkastrategiasta".
Ja Suomenkin maataloustutkimusta jo johdetaan Daniscon pääkonttorista käsin.
Eikös näinollen olekin "itsestään selvää", että vain tätä valittua linjaa tukevia tutkimuksia rahoitetaan. Mitään gmo-kriittisiä tutkimuksia ei edes saa julkaista "aiheuttamaan levottomuutta kansassa".
Oheinen kuva kuvannee gmo-tutkijan uralla etenemistä aika hyvin
http://www.ucsusa.org/assets/images/scientific_integrity/Finalist3.jpg
"You are completely free to carry out whatever research you want, so long as you come to these conclusions".
GMO-tutkimuksen tieteellisyys?
Kasvinviljelytutkijat sanovat, että gm-yritykset uhkaavat tutkimusta
Biotekniikkayritykset rajoittavat yliopistotutkijoiden mahdollisuuksia tutkia vapaasti siirtogeenitekniikalla jalostettujen lajikkeiden viljelyominaisuuksia ja ympäristövaikutuksia.
Näin sanovat kasvinviljelytutkijat USA:n ympäristövirastolle jättämässään valituksessa.
Todellista riippumatonta tutkimusta ei voida laillisesti tehdä monista tärkeistä kysymyksistä, kirjoittavat tutkijat valituksessaan. Ympäristövirasto EPA oli pyytänyt lausuntoja siirtogeenisistä lajikkeista. Tutkijoiden valitus vahvistaakin gm-lajikkeisiin kohdistuvaa kritiikkiä.
Valituksen tehneet 26 maissin tuholaisten torjunnan tutkimukseen erikoistunut tutkijaa eivät halua nimiään julkisuuteen, koska pelkäävät työnsä vaikeutuvan entisestään.
Ongelma riippumattomalle tutkimukselle on esimerkiksi se, että gm-siementen ostajien ja viljelijöiden tulee tehdä lisenssisopimus gm-lajikkeen omistajan kanssa. Sopimuksella viljelijä sitoutuu kunnioittamaan jalostajan/patentin haltijan oikeuksia. Sopimus myös estää gm-lajikkeiden tutkimisen ja viljelyn tutkimustarkoituksiin.
Tutkijat voivat vapaasti hankkia torjunta-aineita ja tavanomaisten lajikkeiden siemeniä tutkimustarkoituksiin. Mutta he eivät voi tehdä samaa gm-lajikkeilla. Tutkijoiden tulee ensin saada lupa gm-lajikkeen jalostajalta/patentin haltijalta. Luvan saaminen ei aina onnistu, tai yritys estää tutkimuksen tulosten julkaisemisen.
Tällaiset sopimukset ovat jo pitkään olleet ongelma, mutta tutkijat tekevät nyt valituksen, koska mitta alkaa olla täysi.
Mikäli yritys voi valvoa julkisesti tehtävää tutkimusta, ne voivat vähentää negatiivisten tulosten julkaisemista omistamistaan gm-lajikkeista, sanoi Minnesotan yliopiston tutkija Ken Ostlie, joka on yksi valituksen allekirjoittajista.
Tällä tavalla julkinen tutkimus ei voi palvella viljelijöiden tarpeita. Eivätkä tutkijat voi toimittaa valvontaviranomaisille kattavia ja riippumattomia tutkimustuloksia gm-lajikkeiden säätelyn perustaksi.
Näin ollen gm-lajikkeita ei voida kunnolla verrata toisiinsa eikä tavanomaisiin lajikkeisiin.
Professori Mark Boetel Pohjois-Dakkotan yliopistosta sanoi, että ennen kuin gm-sokerijuurikas laskettiin viljelyyn viime vuonna, hän yritti saada ko lajikketta kokeisiinsa. Mutta se ei onnistunut, koska hän ei päässyt sopimukseen jalostajan kanssa.
Tuholaistutkija Chris DiFonzo sanoi, että kun hän tutkii maatiloilla tuholaisia, hän ei uskalla mennä lähellekään gm-lajikkeilla kylvettyjä peltoja, koska se voi saattaa viljelijän vaikeaan asemaan; tutkijan liikkuminen gm-lajikkeita kasvavalla pellolla voidaan tulkita sopimusrikoksi, josta viljelijä joutuu vastaamaan gm-lajikkeen jalostajalle.
Tilanteen tekee erityisen ongelmalliseksi myös se, että julkinen tutkimusrahoitus on vähentynyt ja yritysten tutkimusrahoitus yliopistoille on lisääntynyt. Näin monet yliopiston tutkijat ovat tulleet riippuvaisiksi yksityisestä rahoituksesta.
Tutkijat pelkäävät joutuvansa mustalle listalle. Jo koko työ on tutkia maissin tuholaisia ja tarvitset tutkimuksiin uusia lajikkeita ja yritykset kieltäytyvät antamasta niitä sinun tutkimuksiisi, niin et voi tehdä työtäsi, sanoi tri Shields Cornellin yliopistosta.
http://www.nytimes.com/2009/02/20/business/20crop.html?_r=1
GMO-tutkimuksen tieteellisyys?
Tästä linkistä löytyy näiden suoraselkäisten gm-tutkijoiden kaapista ulostulo.
Gm-tutkimuksen tila on siis se, että riippumatonta tutkimusta ei voi laillisesti tehdä. Patentin haltija päättää tutkimussuunnitelman sisällön ja julkaistavan aineiston sisällön.
Lisäksi siemenen patentin haltija voi milloin tahansa selkeyttää menossa olevan tutkimuksen, jolloin koko tutkimus yleensä on käyttökelvoton eikä sitä ole mieltä jatkaa.
Gm-tutkijoiden lausunto: 22.2.2009:
Gm-teollisuuden vaatima teknologiasopimus, jotta voidaan hankkia gm-siementä, estää ykiselitteisesti tutkimuksen tekemisen. Nämä sopimukset estävät julkisin varoin toimivia tutkijoita toimimasta julkisen hyvän hyväksi, koska teollisuus hyväksyy tutkimuksen. Rajoitettujen mahdollisuuksien takia todellista riippumatonta tutkimusta ei voida laillisesti suorittaa monista tärkeistä kysymyksistä koskien gm-teknologiaa, sen kilpailukykyisyyttä, sen käyttöön liittyviä kysymyksiä, IRM ja sen kytkennöistä hyönteisbiologiaan. Tämän takia EPA:n Tieteellisen Asiantuntijapaneelin saamat tiedot julkiselta sektorilta ovat kohtuuttoman rajoitettuja.
26 johtavaa maissin hyönteistutkijaa julkisista tutkimuslaitoksista 16 osavaltiosta USA:ssa